Parhaat
linkit

Kemikaalien ympäristövaarallisuus

Mikä on kemikaali?

Kemikaalien ympäristövaarallisuus

Hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit

Mikä on kemikaali?

Voimme jaotella kemikaalit luonnon kemikaaleihin ja ihmisen valmistamiin eli synteettisiin kemikaaleihin. Molemmissa ryhmissä on hyödyllisiä, haitattomia, vaarallisia ja erittäin myrkyllisiä kemikaaleja. Luonnon kemikaalit ovat luonnossa hajoavia, samoin kuin suurin osa synteettisistä kemikaaleista. Osa synteettisistä kemikaaleista on luonnossa erittäin pysyviä. Kun pysyvä kemikaali on myrkyllinen, olemme vakavan ongelman edessä. Eräät kaikkein haitallisimmista kemikaaleista syntyvät "vahingossa" muiden kemikaalien valmistuksen sivutuotteina tai esimerkiksi polttoprosesseissa.

Synteettiset kemikaalit kiertävät samoja reittejä kuin muutkin aineet eli voit hyvin ajatella kemikaalien kiertoa vaikkapa veden tai hiilen kierron avulla. Pääpiirteissään kierto on kaikilla sama, vain pysyvyys kussakin olomuodossa vaihtelee.

Kemikaalien luontovaikutuksia tutkiva tieteenala on ekotoksikologia. Viime vuosina erityistä mielenkiintoa ovat herättäneet ns. hormonihäiritsijät eli kemikaalit, jotka sekoittavat hormonitoimintaa.

Tehtävä: Suola, mineraali, ravinne – mitä sanat tarkoittavat?

Kemistit puhuvat alkuaineista ja suoloista, geologit mineraaleista, biologit ravinteista ja terveysalan ihmiset hivenaineista.

Selvitä itsellesi:

• mitä kalkki eli kalsium on kemiallisesti?
• missä muodossa sitä esiintyy kallioperässä?
• miten se vaikuttaa maaperän happamuuteen?
• mihin kasvit ja eläimet mm. ihminen kalkkia tarvitsevat?
• voiko kalkki olla myrkky?

Saman tarkastelun voit tehdä hiilelle, typelle, fosforille, piille, lyijylle, elohopealle, kloorille…

Kemikaalien ympäristövaarallisuus

Vaikka ihmisen tuottamia kemikaaleja on nykyisin joka paikassa, on kemikaalien ympäristövaarallisuuden tutkimus vasta alussa. Vaikka uusilta käyttöönotettavilta kemikaaleilta vaaditaan OECD-maissa testaus, on käytössä edelleen tuhansia kemikaaleja, joiden vaikututa ei tunneta. Toisaalta testatutkin kemikaalit voivat luontoon päästessään ja yhdessä muiden kemikaalien kanssa aiheuttaa häiriöitä, jotka eivät ole testausolosuhteissa tulleet ilmi.

EU on tehnyt alkuvuodesta 2001 aloitteen, jonka mukaan aiotaan testata vähintään 30 000 jo käytössä olevaa kemikaalia. Suuret riidat eli varsinaiset päätökset kemikaalien kohtalosta siirretään testitulosten valmistumisen jälkeiseen tulevaisuuteen. Vie 10-20 vuotta ennen kuin testaus alkaa näkyä tuotteissa ja ennen kuin näitä tietoja helposti löytää ja saa rekistereistä.

Kemikaalien ympäristövaarallisuuteen vaikuttavat tekijät:

• pysyvyys: Luonnolle täysin vieraat aineet ovat usein hyvinkin pysyviä, koska hajottajaeliöt eivät ole sopeutuneet hajottamaan niitä. Lopulta nekin tuhoutuvat fysikaalisen (mm. fotolyysi) tai kemiallisen (mm. hydrolyysi) hajoamisen kautta.
• kulkeutuminen: Ilman, veden ja maa-aineksen mukana saasteet siirtyvät alueelta toiselle.
• kertyminen eliöihin ja rikastuminen ravintoketjussa: Vaikka pitoisuus, jona kemiallinen yhdiste pääsee luontoon olisikin hyvin pieni, voi se rikastua myrkylliseksi pitoisuudeksi ravintoketjun huipulle.
• yhteisvaikutus eli synergismi tarkoittaa sitä, että kaksi tai useampia kemikaaleja yhdessä voi olla monin kerroin vaarallisempi kuin tarkasteltujen kemikaalien myrkyllisyyden summa. Juuri tämä tekee kemikaalien ympäristövaarallisuuden tutkimuksesta mahdottoman tehtävän.

Ongelmallisimpia luonnon kannalta ovat kemikaalit, jotka kertyvät eliöihin ja rikastuvat ravintoketjussa. Näitä ovat raskasmetallit, (elohopea lyijy, kadmium) PCB ja DDT sekä monet muut klooratut hiilivedyt eli orgaaniset klooriyhdisteet ja aromaattiset hiilivedyt. Ravintoketjun huipulla olevien petoeläinten (ja ihmisen) pitoisuudet saattavat olla kohtalokkaan suuria. Vaikutukset näkyvät vasta vuosien kuluttua, kun häiriöt eläinten kasvussa, käyttäytymisessä tai perintötekijöissä tulevat esille.

Suomessa merikotkien poikastuotanto romahti 1960-luvulla. Syyksi paljastui myöhemmin kotkien ravintoon kaloihin, lintuihin ja hylkeisiin rikastuneet kemikaalit. Kemikaaleista puhtailla haaskoilla ruokkimalla merikotkakanta saatiin elvytettyä ja merikotkien tilanne onkin nykyisin vakaa.

Japanin Minamata-lahdella paljastui elohopeakatastrofi vuonna 1952. Alueella laskettiin mereen elohopeapitoista jätevettä vuosikausien ajan. Saastuneiden kalojen välityksellä ihmisissä ja kotieläimissä puhkesi lopulta epidemian kaltainen hermostosairaus.

Tehtävä: Ympäristömyrkkyjen kulkeutuminen

"Lapin luonto on puhdasta…". Käy katsomassa Lapin ympäristökeskuksen "Ympäristömyrkyt ja radioaktiivisuus"-sivulta, mitä kaikkea Lapin luontoon on päätynyt.

Tehtävä: Klooratut hiilivedyt

Rachel Carson (1962) varoitti kirjassaan Äänetön kevät (sisäinen linkki), että klooratut hiilivedyt , olivat saastuttamassa käytännöllisesti katsoen maailman jokaisen ihmisen ja eläimen kudokset.

Selvitä, mitä ovat klooratut hiilivedyt ja mihin niitä käytetään?

Mihin kudoksiin klooratut hiilivedyt kertyvät ja millaisia vaikutuksia niillä on eläimiin/ ihmisiin?

Tehtävä: Ympäristömyrkkyjen rikastuminen

Tehtävä: Jätevesien myrkkyvaikutus – esimerkkinä Lievestuoreenjärvi

Laukaan Lievestuoreenjärvi on kokenut ehkä rankemman ihmistoiminnan myrkkyvaikutuksen kuin yksikään toinen maamme suurjärvistä. Järven rannalle vuonna 1927 perustettu sellutehdas, Haarlan Selluloosa Oy, pilasi kirkkaan ja muikku ja siikasaaliistaan kuuluisan järven muutamassa vuodessa. Lue Jyväskylän ympäristötutkimuslaitoksen Ahdin Sanomat lehden arkikkeli " Palautuuko Lievestuoreenjärvi tehtaan varjoistaan?"

Tehtävä: Elämän tanssi

Lue "Elämän tanssi"-viriketeksti kuvita tai tee koreografia.

• Lisää tehtäviä lukion ympäristökemiaan löydät opetushallituksen oppimateriaaleista.
• Kuopion yliopiston Ympäristöhygienian indikaattorikasvit -listasta näet, mitkä ja mitä lajit kertovat ympäristön tilasta.

Hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit

On esitetty teoria, että jotkut kemikaalit voivat toimia luonnollisten aineiden, kuten estrogeenien, tapaan ja voivat korvata ne lisääntymisjärjestelmässä. Näiden ’hormonihäiritsijöiden’ on arveltu vaikuttavan sikiön kehitykseen, pienentävän siittiömääriä, aiheuttavan muita lisääntymisongelmia ja syöpää sekä vähentävän vastuskykyämme moniin sairauksiin häiritsemällä immuunijärjestelmää. Joissain tapaukissa sen on jopa ajateltu voivan heikentää lasten ajattelukykyä.

Tehtävä: Mitä ovat hormonihäiritsijät?

Hormonihäiritsijöiden tutkimus on uutta, ota selvää hakupalvelinten avulla, mitä asiasta nyt tiedetään?

Alkuun pääset seuraavilta ympäristöhallinnon sivuilta:

• Kemikaalien hormonaaliset vaikutukset ympäristössä : kirjallisuuskatsaus ja kansainvälinen yhteistyö
• Luettelo epäillyistä hormonijärjestelmiin vaikuttavista aineista