![]()
|
Elinympäristöja liikenne Liikenteen ympäristö- vaikutukset Tarve ja rakenteet Liikenne- politiikka Omat valinnat Globaali liikenne Teeman tehtäväpankki |
Liikennesuunnittelu on yhteiskuntasuunnittelua
Virallisia liikennestrategioita lukiessa syntyy helposti käsitys, että autoilun kasvu on väistämätöntä. Harvoin kysytään, edellyttääkö talouskasvu automaattisesti liikenteen lisääntymistä. Yksikään auto ei kulje ilman kuljettajaa tai kuljetettavaa. Liikennesuunnittelun lähtökohtana tulisikin aina olla kysymys: "Onko paikasta toiseen siirtymisestä/siirtämisestä enemmän hyötyä kuin haittaa?" Pelkän tie- ja väyläsuunnittelun sijasta liikennejärjestelmiä pyritään nykyisin suunnittelemaan osana muuta yhdyskuntasuunnittelua. Liikennetarpeen vähentäminen on liikenteen haittojen tehokkainta ehkäisyä. Lue Helsingin kaupungin liikennesuunnittelun sivuilta, miten liikenteen määrään ja sujuvuuteen voidaan vaikuttaa. Vuonna 2007 hyväksytty Pääkaupungin liikennejärjestelmäsuunnitelma havainnollistaa, miten liikennesuunnittelua käytännössä toteutetaan. OECD:n kestävälle liikenteelle ehdottamat periaatteet Maailman tila 2001 raportin mukaan:
Lainaus hallituksen kestävän kehityksen ohjelmasta: "Hillitään liikenteen kasvua maankäytön suunnittelulla, vero- ja maksupolitiikalla ja liikkumista korvaavia mahdollisuuksia kehittämällä sekä tarjotaan henkilöautoliikenteelle kilpailukykyisiä vaihtoehtoja nostamalla julkisen liikenteen palvelutasoa ja edistämällä kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä." Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa liikenteen ympäristövaikutuksista liikenneväylien rakentamisen, hoidon ja ylläpidon sekä ajoneuvojen käytön aiheuttamien ympäristövaikutusten osalta. Kansallinen Pyöräilyn edistämisohjelma ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1992 ja se uusittiin vuonna 2001. Uuden ohjelman tavoitteena on pyöräilysuoritteen kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2001 julkaistiin myös kävelypoliittinen ohjelma. Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti vuonna 2001 kolmivuotisen Jaloin–hankkeen, jonka tavoitteena oli edistää kyseisten edellä mainittujen ohjelmien toteutumista. Liikennepolitiikan yleisenä tavoitteena on älykäs ja kestävä liikkuminen ja kuljettaminen, jossa otetaan huomioon taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriin liittyvät näkökohdat. Lue lisää Liikenne- ja viestintäministeriön Liikenteen visio ja tavoitteet 2025. Kansalaisjärjestö Maan ystävillä on oma liikennekampanja. Tiehallinnon ympäristöohjelman tavoitteissa tiesuunnittelulle mainitaan mm.
Tehtävä: Liikenteen sosiaaliset vaikutukset
Liikenteen sosiaalisia vaikutuksia on tutkittu Tiehallinnon ja liikenne- ja viestintäministeriön raporteissa. Lue tuloksista. Tehtävä: Roolipeli yksityisautoilun vähentämisestä
Tapahtumapaikkana on asukasyhdistyksen järjestämä keskusteluilta. Pohditaan yksityisautoilun vähentämistä ja autoilun vaihtoehtoja alueella.
Oppilaille jaetaan esim. seuraavanlaiset roolit: kaupunginvaltuuston jäsen ja kaupunginhallituksen
ympäristöaktivisti, autokauppias, lehdistön edustaja, toimistovirkailija, urheiluvälineliikkeen
myyjä, luokanopettaja, yritysjohtaja, paikallisen asukasyhdistyksen edustaja, postinjakaja ja kotiäiti.
Kukin oppilas saa 15 min. aikaa tai kotitehtävänä valmistautua roolipeliä varten. Sinä aikana
oppilaat laativat itselleen puheenvuoron ja vankkoja perusteluja edustamiensa mielipiteiden tueksi. Jokainen roolipeliin
osallistuja pyrkii tuomaan mielipiteensä esille.
Kaavoitus on maankäytön suunnittelua ja ohjausta. Paikallisagenda-hankkeissa liikennekysymykset ovat nousseet erääksi keskeiseksi kysymykseksi. Liikennealueet halutaan palauttaa ihmisille. Taajamien hajanaisuus lisää liikennetarvetta, joten yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on ekotehokkuuden parantamista. Miten tehostaminen pitäisi toteuttaa, jotta viihtyvyys ei kärsisi ja lähiluonnolle jäisi tilaa? Tehtävä: Kujilla ja kaduilla
Kautta aikojen kujat, kadut sekä joukkoliikenteen asemapaikat ja joukkoliikennevälineet ovat toimineet
myös ihmisten välisen kanssakäymisen näyttämönä.
Tehtävä: Kaavoissa ja agendoissa
Hanki alueesi maakuntakaava, kotikuntasi yleiskaava ja lähialueesi asemakaava sekä mikäli mahdollista
paikallisagenda. Kenen ehdoilla keskusta-alue on suunniteltu? Onko maisemallisesti kauniille alueille mahdollista
päästä kevyen liikenteen väyliä pitkin? Onko liikennejärjestelyillä pirstottu
yhtenäisiä luonnonalueita tai jyrätty halki kulttuurimaisemien? Onko paikallisagendan ehdotuksiin
suhtauduttu vakavasti? Eräs merkki aluepolitiikan ja yhdyskuntasuunnittelun tehostamisen tarpeesta on se, että työmatkojen keskipituus on jatkuvasti kasvanut. Yhdyskuntia on ryhdyttävä eheyttämään. Eheyttämisellä tarkoitetaan taajaman aukkojen ja repaleisten reuna-alueiden liittämistä olemassa olevaan rakenteeseen. Tavoitteena on kaikin puolin ihmisen mittainen kaupunki, jossa myös välimatkat ovat inhimillisiä ja omin voimin kuljettavia. Tehtävä: Autoton kaupunki
Kaupunki ilman melua ja ilmansaasteita – utopiaako? Tutustu Autoton
kaupunki -idealle vihkiytyneiden suunnittelijoiden sivuihin. Sivut ovat englanninkieliset, mutta niillä on
runsaasti kartta- ja muuta kuvamateriaalia.
Tehtävä: Todellisuus
"Kärsimme tien melusta. Hankimme auton - miksi kantaa ainoana kauppakasseja samanaikaisesti sekä
toisten pakokaasuja että loskaa nauttien, miksi työntää lastenvaunuja moottoritien synkeissä
alikulkukäytävissä, jos ei ole pakko. Hyvin pian meidän oli taas muutettava, ja muutimme lisätilan
tarpeessa hieman etäämmäs. Autollisina pystyimme valitsemaan erittäin rauhallisen paikan
kohtuuetäisyydeltä. Kohtuuetäisyys oli muutamassa vuodessa kasvanut moninkertaiseksi." (Lähde: Jani Päiväsen Joensuun ympäristöfoorumissa pitämä alustus Terveellinen kaupunki – mistä inhohimo.) Lue artikkeli kokonaisuudessaan. Missä ovat kehityksen suunnan muutoksen todelliset esteet? Turvallisuus vaikuttaa liikennevälineiden valintaan ja sitä kautta kestävän kehityksen edistymiseen. Kaupungit pitäisi suunnitella jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ehdoilla, ei autoilijoiden, kuten viimeiset vuosikymmenet on tehty. Kovin kauas ei jaksa kauramoottorilla, joten palvelujen ja työpaikkojen sijoittaminen asuinalueiden läheisyyteen on tärkeää. Toisaalta viihtyisässä ja turvalliseksi koetussa ympäristössä kynnys kulkea jalan tai pyörällä on huomattavasti matalampi kuin esim. vilkkaasti liikennöidyllä reitillä. Jos vilkasliikenteisen tien lähimpään viralliseen ylityspaikkaan on satojen metrien matka meluisaa tien reunaa, kenen vika on, jos tien yli juoksija jää auton alle? Tehtävä: Turvallinen koulutie
Koululaisena olet kevyen tai joukkoliikenteen käyttäjä. Onko reitin turvattomuus tai epäviihtyisyys (melu, rumuus) syynä siihen, ettet kulje jalan tai pyörällä? Miten koulutiesi turvallisuutta ja/tai viihtyisyyttä voitaisiin parantaa?
Yhteyksien sujuvuus ja riittävä kapasiteetti ruuhka-aikoinakin ovat joukkoliikenteen käytön edellytyksiä. Kunta- ja seututasolla joukkoliikenteen eri muodot tulisi yhdistää kevyen liikenteen väyliin niin, että tulisi joustava paikallisliikenneverkko. Samoin kaukoliikenteen eri muotojen tulisi olla ennemminkin tukea toisiaan kuin kilpailla keskenään. Tietotekniikan kehittyminen on mahdollistanut tilausjoukkoliikenteen käyttöönoton haja-asutusalueella. Kutsutaksi ja muu kutsuohjattu joukkoliikenne on järkevä ratkaisu niille alueille, joilla julkista liikennettä tarvitaan, mutta joilla matkustajamäärät jäävät pieniksi. Kutsutaksit ajavat ennalta määrättyä reittiä ennalta sovittuina aikoina, mutta lähtevät liikkeelle vain, jos kyytiin on tulijoita. Tarpeen vaatiessa kutsutaksit poikkeavat reitiltä pihaan asiakasta noutamaan. Julkisen liikennevälineen käyttö koetaan joskus epämiellyttävänä. Olisiko
ongelmaan ratkaisua?
|
|