![]()
|
Elinympäristöja liikenne Liikenteen ympäristö- vaikutukset Tarve ja rakenteet Liikenne- politiikka Omat valinnat Globaali liikenne Teeman tehtäväpankki |
Liikennetarve ja yhteiskunnan rakenteet
Liikennetarve on Suomessa suuri pitkistä välimatkoista, hajautuneesta yhdyskuntarakenteesta ja tuotannon rakenteesta johtuen. Sekä ihmiset että tavarat liikkuvat entistä enemmän. Vauhdin antaa entistä harvemmin ruisleipä, mutta milloin polttomoottori jää historiaan? Tehtävä: Millä mennään ja miksi?
Suomalainen liikkuu päivittäin keskimäärin 45 kilometriä. Liikenne- ja viestintäministeriö tietää, miten ja miksi. Millaisia ominaispiirteitä on suomalaisten liikkumistavoissa?
Tehtävä: Liikennemäärien kehitys
Tehtävä: Mitä teillä kulkee?
Liikenne- ja viestintäministeriön toimintakertomus vuodelta 2003 kertoo, mitä tavaraa maanteillä
ja rautateillä liikkuu.
Bruttokansantuotteen ja liikenteen määrän välinen kiinteä yhteys tulisi saada puretuksi.
Taloudellista ohjausta tulee kehittää liikennepoliittisessa päätöksenteossa ja ohjauksessa.
Esimerkiksi saastuttaja maksaa -periaatteen mukainen eri liikennemuotojen verotus on yksi keino vaikuttaa liikennevirtoihin.
Suomessa on 2007 syksyllä otettu käyttöön autoverouudistus, joka suosii vähän kuluttavia sekä dieselillä toimivia ajoneuvoja ja verottaa raskaammin isoja, energiasyöppöjä autoja. Tehtävä: Autoverouudistuksen vaikutuksista
Hakekaa tietoa autoverouudistuksesta eri lähteistä internetissä. Millaisia vaikutuksia uudistuksella on ympäristölle? Entä joukkoliikenteen käytölle? Onko verouudistus ympäristön kannalta hyvä vai huono asia? Taloudellista ohjausta kehitettäessä on huolehdittava aina myös siitä, että liikkumisen mahdollisuus säilyy vähävaraisilla tai syrjässä asuvilla ihmisillä. Liikenteessä pyörivät isot rahat sekä keskitetysti että hajallaan. Autokauppa, huoltamoketjut, öljynjalostusteollisuus ja liikennesuunnittelijat sekä teiden rakentajat ja kunnossapitäjät saavat teistä suoraa tuloa. Kun myytyjen autojen määrä tai rakennettujen tiekilometrien pituus tuovat rahaa yritykselle, ympäristön laadun parantaminen tai ihmisten liikennetarpeen tyydyttäminen mahdollisimman alhaisin kustannuksin eivät ole yrityksen ensisijaisia tavoitteita. Eri intressiryhmien osin ristiriitaistenkin tavoitteiden ja tarpeiden yhteensovittaminen on yhteiskunnan tehtävä. Lentoliikenteen liittämisestä päästökaupan piiriin neuvotellaan EU:n alueella. Tämä tarkoittaa, että lentoyhtiöt joutuvat ostamaan päästöoikeuksia kompensoidakseen koneidensa päästöjä. Lisätietoa lentoliikenteen päästökaupasta löytyy EU:n Lentoliikenne ja ilmastonmuutos -sivustolta sekä vastaavalta suomalaiselta sivustolta. Tehtävä: Suunnittelijan ja päättäjän eettinen
vastuu
Paikkakunnalle suunnitellaan liikenneväylää. Konsulttitoimistolle maksetaan väylän
tarvekartoituksen tekemisestä. Mikäli tarve osoittautuu todelliseksi, yritys saa useimmiten tehtäväkseen
myös hankkeen teknisen toteutuksen suunnittelun. Lopullisen päätöksen tekee kunnanvaltuusto, jonka on
puntaroitava sekä hankkeen mukanaan tuomia hyötyjä (kunnan yleiset liikenneyhteydet tai elinkeinoelämän
tarpeet, tiehankkeen työllistävä vaikutus jne.) että haittoja (hankkeen kuluttama tila ja luonnonvarat,
mahdollisesti kasvavat päästöt ja melu). Millaisia riskejä päätöksentekoprosessin
puolueettomuuteen sisältyy? Autoilulla on kautta historiansa ollut varsin vahva positiivinen status: auto on symboloinut (liikkumisen) vapautta, voimakkuutta ja vaivattomuutta. Autoilu on yhä kiinteämpi osa nyky-yhteiskuntaa esiin nousseista haittavaikutuksistakin huolimatta. Tehtävä: Piilovaikutuksia
Selaile sanomalehtiä tai katso televisiota. Kuinka monta automainosta tai muuta autokuvaa löydät?
Entä joukkoliikenteestä tai pyöräilystä? Pystytkö nimeämään nykyaikaa kuvaavan
elokuvan, jossa autolla ei olisi sivuosaa?
Liikennejärjestelyt vaikuttavat sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen. Jollei alueella ole toimivia liikenneyhteyksiä, se taantuu ja sen asukkaat syrjäytyvät. Mikä sitten on toimiva liikenneyhteys, riippuu muista yhteiskunnan rakenteista. Vanhukset ja lapset tarvitsevat erilaisia liikennepalveluja kuin työikäiset. Maaseudulla liikennetarve on erilainen kuin kaupungin lähiössä. Ympäristöministeriön liikennesuunnittelija Leena Silfverbergin mukaan autovaltainen elämänmeno kasvattaa eriarvoisuutta sekä ihmisryhmien että alueiden välille ja on sosiaalisessa mielessä muutenkin armotonta. Moni havahtuu huomaamaan kauas kaikonneet palvelut siinä vaiheessa, kun ei sairauden tai iän myötä enää pääsekään kulkemaan itsenäisesti omalla autolla. Tutustu myös liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuun Sosiaalinen kestävyys liikenteen ohjelmatason vaikutusarvioinnissa. Aluepolitiikalla on pyritty ehkäisemään maaseudun autioitumista ja maaseudulla vielä asuville ihmisille on pyritty turvaamaan yritystoiminnan ja asumisen yleiset edellytykset. Tavoitteen saavuttamiseksi keskeisiä toimia ovat perusrakenteen eli liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien sekä peruspalveluiden eli koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen. Liikenneyhteyksien turvaamisessa tärkeää on runkoverkon säilyttäminen kattavana ja eri tasoisten yhteyksien rakentaminen vastaamaan kysyntää. Nopeiden junayhteyksien aikaansaaminen pääradoille ja pääteiden hyvä liikennöitävyys antavat maan eri puolille sijoittuneelle toiminnalle tasa-arvoisemmat toimintaedellytykset. Tehtävä: Aluepolitiikka ja valtakunnantason
liikennejärjestelyt
Tämä tehtävä on haastava, eikä siihen valitettavasti ole oikeaa ratkaisua.
Aiheeseen voi syventyä ääripäiden ongelmia tarkastelemalla. Miten haja-asutusalueiden
henkilöliikenne olisi mielekkäintä järjestää? Miten ratkaistaan kaupunkien ruuhkat?
Pitääkö valtatieverkko mitoittaa juhannusaaton liikennetarpeen mukaan? Mikä on maantie-, rautatie-
ja lentoliikenteen asema pitkän matkan henkilöliikenteessä? Kannattaako autoliikenteen väyliä
enää rakentaa ollenkaan, jos polttoaineen hinnannousu tulee olemaan moninkertainen seuraavien kahdenkymmenen
vuoden aikana?
Millaisia mahdollisuuksia henkilö- ja tavaraliikenteen vähentämiseen tietotekniikka tarjoaa? Etätyö ja muut etätoiminnot mahdollistavat liikennetarpeen vähenemisen. Lue Sirkka Heinosen artikkeli ”Onko etätyö ekologista?” Tehtävä: Mitä on etäläsnäolo?
Etälänäoloa on suositeltu yhdeksi tavaksi vähentää mm. työmatkojen ja työpaikkojen aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Mitä on etäläsnäolo? Entä millainen yhdyskuntarakenteen pitäisi olla, jotta se tukisi etäläsnäoloa? Tehtävä: Miten välttää työmatka?
Työmatka saattaa jollekulle muodostua todelliseksi rasitteeksi. Miten työelämää voitaisiin
kehittää niin, että työmatkaruuhkat saataisiin vähenemään?
Tehtävä: Visioita työstä
Sinulla on ehkä jo unelma tulevasta työstäsi. Miten haluaisit työaikasi järjestää?
Olisiko siinä mahdollisuuksia etätyöhön ja/ tai joustavan työajan käyttöön?
Ovatko unelmasi kestävän kehityksen mukaisia? |
|