Elinympäristö
ja liikenne


Liikenteen
ympäristö-
vaikutukset


Tarve ja
rakenteet


Liikenne-
politiikka


Omat valinnat

Globaali
liikenne


Teeman
tehtäväpankki

Parhaat
linkit

maailman rajat

Liikenteen ympäristövaikutukset

Liikenteen ympäristöhaitat
Tilantarve
Kuljetusten turvallisuus
Haittojen vähentäminen

Palaa sivun alkuun

Liikenteen ympäristöhaitat

Liikenteen ympäristövaikutukset muodostuvat energian, tilan ja luonnonvarojen kulutuksesta sekä liikenteen aiheuttamista päästöistä maahan, vesiin tai ilmaan. Eri liikennemuotojen ympäristökuormitusta voidaan tarkastella liikennesuoritetta kohti.

Liikenteen ympäristöhaittoja voidaan tarkastella mm. terveysvaikutusten kautta. Lontoossa pidettiin 16.–18.6.1999 ministerikokous liikenteestä, ympäristöstä ja terveydestä. Kokouksessa laaditusta peruskirjasta tehdystä tiivistelmästä selviää muun muassa, että:

  • Liikenne on pahin melun lähde Euroopassa. Noin 65 prosenttia Euroopan väestöstä, eli noin 450 miljoonaa ihmistä, altistuu liian kovalle melutasolle. Heistä lähes miljoona on suomalaisia.
  • Euroopassa kuolee liikenneonnettomuuksissa vuosittain arviolta 120 000 ja loukkaantuu 2,5 miljoonaa ihmistä. Suomessa kuoli 389 ihmistä liikenneonnettomuuksissa vuonna 2000.
  • Euroopassa ilmansaasteiden aiheuttamista kuolemista noin 35 prosentin arvioidaan johtuvan liikenteestä. Pitkäaikainen kaupunkiliikenteen ilmansaasteille altistuminen aiheuttaa Euroopassa vuosittain noin 36 000 - 130 000 aikuisen kuoleman. Suomessa ilmansaasteet, erityisesti typen oksidit ja pienhiukkaset, aiheuttavat vuosittain 200 - 400 ennenaikaista kuolemaa, 30 000 astmaoireiden pahentumista ja 30 000 - 40 000 lasten hengitystieinfektiota.
  • Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on eräs liikenteen ympäristöpolitiikan keskeisimmistä haasteista.Liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 22 prosenttia.
  • Autonkäyttö lisää sosiaalista eristyneisyyttä. Lontoon peruskirjassa muistutetaan, että liikenteen psyykkisten vaikutusten väheksyminen merkitsee moottoriliikenteen terveyshaittojen aliarviointia.

Luonnon kannalta:

  • Liikenne aiheuttaa elinympäristöjen pirstoutumista, jolloin (eläin-)populaatioiden perintöaines saattaa kaventua tai populaatiot kokonaan kadota.
  • Lisäksi väylien rakentaminen ja väylien rakentamiseen tarvittavan mineraaliaineksen louhinta hävittävät elinalueita ja kuluttavat uusiutumattomia luonnonvaroja:
  • Teiden ja kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytettävä suola ja kemikaalit sekä vaarallisten kemikaalien kuljetukset aiheuttavat maaperän ja pohjavesien saastumista.

Lisäksi:

  • Vilkasliikenteiset liikenneväylät pirstovat ihmisten elinympäristöt. Lapsia ei voi laskea vapaasti pihoille leikkimään, jos vieressä on vaarallinen liikenneväylä.
  • Joki ja moottoritie erottavat yhtälailla alueita toisistaan. Miksi joenrantatonteista kilpaillaan, moottoritien reunalla ei kukaan halua asua?

Auto- ja lentoliikenteen meluhaittoja ehkäistään parhaiten kaavoituksella ja liikennesuunnittelulla. Myös tekniset parannukset ovat mahdollisia. Liikennemelu muodostuu pääasiassa moottorin ja/ tai renkaiden aiheuttamasta melusta. Hiljaisten nopeuksien taajamissa korostuu moottorista kuuluva melu, korkeammilla nopeuksilla taas rengasmelu. Meluongelmaa on pyritty ratkomaan mm. kaavoituksen ja liikennesuunnittelun sekä meluesteiden ja erilaisten tiepinnoitteiden avulla.

Tehtävä: Liikenne meluttomaksi

  1. Voit liikkua meluttomasti sekä maalla että vesillä. Miten?
  2. Auton ja moottoripyörän ajotapa vaikuttavat melutasoon. Miten ajat hiljaisemmin?
  3. Liikenteen meluhaittojen ehkäisykeinoja on haettu myös Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa.

Liikenteen päästöjä ilmaan ovat mm. hiilidioksidi, typenoksidit, rikkidioksidi, hiukkaset, hiilivedyt sekä hiilimonoksidi eli häkä. Päästöjä seurataan Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) LIPASTO laskentajärjestelmän avulla. Päästöt lisääntyivät noin vuoteen 1990 saakka, jonka jälkeen päästömäärät hiilidioksidia lukuun ottamatta ovat kääntyneet laskuun.

Päästöjä vertailtaessa on muistettava, että liikenteen päästöt tulevat matalalta, pakoputkien tasolta, eivätkä ehdi laimentua ja muuttua niin paljon kuin korkeammaltatulevat päästöt. Terveysvaikutukset korostuvat myös siksi, ettäihmisiä on paljon siellä, missä liikennettäon paljon eli kaupungeissa ja muissa asutuskeskuksissa.

Tehtävä: Ilmakehän kemiaa

Opiskele Ympäristökemian verkkokurssin Ilmakehä-kokonaisuus.

Liikene kuormittaa aina ympäristöä. Kuljetustilanteet ovat erilaisia. Ympäristöystävällisin kuljetusmuoto riippuu tilanteesta. Vertailu ei suinkaan ole yksiselitteistä ja helppoa. Valtion teknisen tutkimuskeskuksen LIPASTO -hankkeessa asiaa on selvitetty energian ja päästöjen osalta.

Tehtävä: Liikenteen jäljet

Miten eri liikennemuotojen kuormitus eroaa toisistaan.

Selvitä henkilöauton, linja-auton, junan, lentokoneen ja autolautan yksikköpäästöt henkilöliikenteessä:

  1. Energiankulutus
  2. Päästömäärät
  3. MIPS, alla oleva taulukko. Katso MIPS-käsite Tuotanto-sivuilla.

Eri tavarankuljetusjärjestelmien ekologiset kustannukset vertailussa (kiloa/tonni.kilometri) (Lähde: Schmidt-Bleek: Das MIPS-Konzept; tähän otettu Schmidt-Bleek: Luonnon uusi laskuoppi – ekotehokkuuden mittari MIPS, s. 66)

Kuljetusjärjestelmät

Abioottiset raaka-aineet

Ilma

Vesi

Merikuljetus

6

10

52

Sisävesikuljetus

346

41

11 699

Rautatiekuljetus

952

49

4 587

Maantiekuljetus

976

226

7 070

Laskelmissa ei ole otettu huomioon tavaran lastausta kuljetusvälineestä toiseen.

Palaa sivun alkuun

Tilantarve

"Liikenneruuhkien purkaminen lisäteitä rakentamalla on kuin yrittäisi ratkaista paino-ongelmansa ostamalla suuremmat housut" - Michael Replouge, Environmental Defence -järjestön liikenneasiantuntija.

Liikenne tarvitsee väyliä ja ajoneuvot varastointi- ja huoltotilaa sekä polttoaineen jakeluverkoston. Liikenneratkaisut kilpailevat tilasta muiden käyttömuotojen ja luonnon kanssa. Länsi-Saksassa on laskettu liikenteen käyttävän 5 % maa-alasta. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että jokainen neliö asvaltoitua maa-alaa vaikuttaa myös veden kiertokulkuun luonnossa. Laajamittaiset asfaltoinnit mm. pahentavat tulvia ja vähentävät pohjaveden muodostumista?

Tehtävä: Laskuharjoituksia autoliikenteen tilantarpeesta

Autorekisterikeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2006 lähes 2,9 miljoonaa autoa, joista henkilöautoja lähes 2,5 miljoonaa ja linja-autoja reilu 11 000.

  1. Jos jokainen auto parkkeerattuna vie tilaa 4 neliömetriä, kuinka monta neliökilometriä henkilöautojen parkkeeraukseen tarvitaan? Vertaa tätä vaikka kotikuntasi pinta-alaan. Tosiasiassa monilla autoilla on ainakin kotiparkki ja työparkki ja lisäksi vielä kesämökkiparkki, joten luvun voisi hyvin kaksinkertaistaa.
  2. Autot tarvitsevat myös teitä. Paljonko tiet vievät maa-alaa?

Vuoden 2000 liikennetilastollisen vuosikirjan mukaan tiehallinnon ylläpitämiä yleisiä teitä on lähes 80 000 km ja niiden keskileveys pientareineen on 7 metriä. Lisäksi on kuntien ylläpitämiä katuja ja teitä on liki 25 000 km ja yksityisiä teitä yli 90 000 km. (Lisäksi vielä kevyen liikenteen väylät päälle: yleisten teiden yhteydessä yli 4000 km, kuntien hoitamia liki 9000 km ja metsäautotiet, joita ei kuitenkaan yleensä lasketa liikenteen, vaan metsäteollisuuden infrastruktuuriin kuuluviksi, 123 000 km). Metsäautotien ja yksityistien leveydeksi voit olettaa 4 metriä ja kadun 7 metriä.

Palaa sivun alkuun

Kuljetusten turvallisuus

Oman ympäristöriskinsä muodostavat liikenteen onnettomuustilanteet. Erityisesti vaarallisten aineiden kuljetusten turvallisuutta tulee kehittää jatkuvasti.

Valtaosa vaarallisten aineiden maantiekuljetuksista suoritettiin linjan Pori-Tampere-Imatra eteläpuolella. Rautatiekuljetukset kulkivat pääasiassa Vainikkalasta Kouvolaan, josta kuljetukset jakautuivat Kotkan, Haminan ja Sköldvikin satamiin. Vilkkaimmat satamat olivat Kilpilahti, Kotka, Hamina, Naantali, Helsinki, Pori ja Raahe.

Vaarallisten aineiden kuljetuksesta on säädetty lailla ja sitä täydentävillä asetuksilla. Ohjeita on aineiden pakkauksesta, kuljetuskalustosta, kuljettajan pätevyysvaatimuksista sekä reiteistä. Lisätietoa Liikenne- ja viestintäministeriön sivuilla.

Säteilyturvakeskuksen sivuilla on lisäksi tietoa radioaktiivisten aineiden kuljetuksista.

Merillä sattuvissa onnettomuuksissa pelastustoimet ovat erittäin hankalia. Öljy- ja kemikaalikuljetusten meriturvallisuuden parantamiseksi yksirunkoiset säiliöalukset poistetaan asteittain Itämeren liikenteestä vuosina 2003-2015. Toimenpiteestä on sovittu kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMO:ssa huhtikuussa 2001. Aiheesta lisää esimerkiksi Euroopan komission sivuilla.

Tehtävä: Varaudu vaaraan

Vaarallisten aineiden kuljetus voi olla ympäristöterveysriski. Sen takia kannattaa olla selvillä, miten toimia onnettomuustilanteissa. Ota selvää kotikuntasi alueella tapahtuvista vaarallisten aineiden kuljetuksista kunnan palo- ja pelastuslaitokselta.

Palaa sivun alkuun

Ympäristöhaittojen vähentäminen

Liikenteen aiheuttamaa ympäristökuormitusta voidaan vähentää mm. teknisin parannuksin. Käytännön ratkaisut vaihtelevat liikennemuodoittain.

Liikenne kuluttaa uusiutuvia ja uusiutumattomia luonnonvaroja. Suomen Luonnonsuojeluliiton Fin-MIPS-hankkeessa tutkittiin vuosina 2003–2005 luonnonvarojen kulutusta Suomen liikenteessä.

Tehtävä: Ympäristöhaittojen vähentäminen liikennemuodoittain

Mitä parannusmahdollisuuksia on:

  1. Lentoliikenteessä? Apua Finnairin ympäristöraportista ja Ilmailulaitoksen ympäristöasiat -sivuilta. Katso myös Lentoliikenne ja ilmasto -sivusto.
  2. Meriliikenteessä? Apua Suomen satamaliiton Jätehuoltosuunnitelmamallista(Word-dokumentti) ja Merenkulkulaitoksen Alusturvallisuus ohjelman -sivuilta. sekä laivayhtiöiden ympäristöraporteista. Esimerkkinä VikingLinen ympäristöraportti.
  3. Tieliikenteessä? Liikenneteknologia liikenne- ja viestintäministeriön visiossa, vaihtoehtoiset polttoaineet Motivan sivuilla sekä Tiehallinnon ympäristösivut.
  4. Raideliikenteessä? Apua VR:n Rautatiet ja ympäristö ja Ratahallintokeskuksen ympäristö -sivut

Tutustu myös seuraaviin: