![]() |
Elinympäristöja liikenne Liikenteen ympäristö- vaikutukset Tarve ja rakenteet Liikenne- politiikka Omat valinnat Globaali liikenne Teeman tehtäväpankki |
Liikenteen ympäristövaikutukset
Liikenteen ympäristövaikutukset muodostuvat energian, tilan ja luonnonvarojen kulutuksesta sekä liikenteen aiheuttamista päästöistä maahan, vesiin tai ilmaan. Eri liikennemuotojen ympäristökuormitusta voidaan tarkastella liikennesuoritetta kohti. Liikenteen ympäristöhaittoja voidaan tarkastella mm. terveysvaikutusten kautta. Lontoossa pidettiin 16.–18.6.1999 ministerikokous liikenteestä, ympäristöstä ja terveydestä. Kokouksessa laaditusta peruskirjasta tehdystä tiivistelmästä selviää muun muassa, että:
Luonnon kannalta:
Lisäksi:
Auto- ja lentoliikenteen meluhaittoja ehkäistään parhaiten kaavoituksella ja liikennesuunnittelulla. Myös tekniset parannukset ovat mahdollisia. Liikennemelu muodostuu pääasiassa moottorin ja/ tai renkaiden aiheuttamasta melusta. Hiljaisten nopeuksien taajamissa korostuu moottorista kuuluva melu, korkeammilla nopeuksilla taas rengasmelu. Meluongelmaa on pyritty ratkomaan mm. kaavoituksen ja liikennesuunnittelun sekä meluesteiden ja erilaisten tiepinnoitteiden avulla. Tehtävä: Liikenne meluttomaksi
Liikenteen päästöjä ilmaan ovat mm. hiilidioksidi, typenoksidit, rikkidioksidi, hiukkaset, hiilivedyt sekä hiilimonoksidi eli häkä. Päästöjä seurataan Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) LIPASTO laskentajärjestelmän avulla. Päästöt lisääntyivät noin vuoteen 1990 saakka, jonka jälkeen päästömäärät hiilidioksidia lukuun ottamatta ovat kääntyneet laskuun. Päästöjä vertailtaessa on muistettava, että liikenteen päästöt tulevat matalalta, pakoputkien tasolta, eivätkä ehdi laimentua ja muuttua niin paljon kuin korkeammaltatulevat päästöt. Terveysvaikutukset korostuvat myös siksi, ettäihmisiä on paljon siellä, missä liikennettäon paljon eli kaupungeissa ja muissa asutuskeskuksissa. Tehtävä: Ilmakehän kemiaa
Opiskele Ympäristökemian verkkokurssin
Ilmakehä-kokonaisuus. Liikene kuormittaa aina ympäristöä. Kuljetustilanteet ovat erilaisia. Ympäristöystävällisin kuljetusmuoto riippuu tilanteesta. Vertailu ei suinkaan ole yksiselitteistä ja helppoa. Valtion teknisen tutkimuskeskuksen LIPASTO -hankkeessa asiaa on selvitetty energian ja päästöjen osalta. Tehtävä: Liikenteen jäljet
Miten eri liikennemuotojen kuormitus eroaa toisistaan.
Selvitä henkilöauton, linja-auton, junan, lentokoneen ja autolautan yksikköpäästöt
henkilöliikenteessä:
Eri tavarankuljetusjärjestelmien ekologiset kustannukset vertailussa (kiloa/tonni.kilometri)
(Lähde: Schmidt-Bleek: Das MIPS-Konzept; tähän otettu Schmidt-Bleek: Luonnon uusi laskuoppi –
ekotehokkuuden mittari MIPS, s. 66)
Laskelmissa ei ole otettu huomioon tavaran lastausta kuljetusvälineestä toiseen. "Liikenneruuhkien purkaminen lisäteitä rakentamalla on kuin yrittäisi ratkaista paino-ongelmansa ostamalla suuremmat housut" - Michael Replouge, Environmental Defence -järjestön liikenneasiantuntija. Liikenne tarvitsee väyliä ja ajoneuvot varastointi- ja huoltotilaa sekä polttoaineen jakeluverkoston. Liikenneratkaisut kilpailevat tilasta muiden käyttömuotojen ja luonnon kanssa. Länsi-Saksassa on laskettu liikenteen käyttävän 5 % maa-alasta. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että jokainen neliö asvaltoitua maa-alaa vaikuttaa myös veden kiertokulkuun luonnossa. Laajamittaiset asfaltoinnit mm. pahentavat tulvia ja vähentävät pohjaveden muodostumista? Tehtävä: Laskuharjoituksia autoliikenteen tilantarpeesta Autorekisterikeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2006 lähes 2,9 miljoonaa autoa, joista henkilöautoja lähes 2,5 miljoonaa ja
linja-autoja reilu 11 000.
Vuoden 2000 liikennetilastollisen vuosikirjan mukaan tiehallinnon ylläpitämiä yleisiä teitä on lähes 80 000 km ja niiden keskileveys pientareineen on 7 metriä. Lisäksi on kuntien ylläpitämiä katuja ja teitä on liki 25 000 km ja yksityisiä teitä yli 90 000 km. (Lisäksi vielä kevyen liikenteen väylät päälle: yleisten teiden yhteydessä yli 4000 km, kuntien hoitamia liki 9000 km ja metsäautotiet, joita ei kuitenkaan yleensä lasketa liikenteen, vaan metsäteollisuuden infrastruktuuriin kuuluviksi, 123 000 km). Metsäautotien ja yksityistien leveydeksi voit olettaa 4 metriä ja kadun 7 metriä. Oman ympäristöriskinsä muodostavat liikenteen onnettomuustilanteet. Erityisesti vaarallisten aineiden kuljetusten turvallisuutta tulee kehittää jatkuvasti. Valtaosa vaarallisten aineiden maantiekuljetuksista suoritettiin linjan Pori-Tampere-Imatra eteläpuolella. Rautatiekuljetukset kulkivat pääasiassa Vainikkalasta Kouvolaan, josta kuljetukset jakautuivat Kotkan, Haminan ja Sköldvikin satamiin. Vilkkaimmat satamat olivat Kilpilahti, Kotka, Hamina, Naantali, Helsinki, Pori ja Raahe. Vaarallisten aineiden
kuljetuksesta on säädetty lailla ja sitä täydentävillä asetuksilla. Ohjeita on
aineiden pakkauksesta, kuljetuskalustosta, kuljettajan pätevyysvaatimuksista sekä reiteistä.
Lisätietoa
Liikenne- ja viestintäministeriön sivuilla. Merillä sattuvissa onnettomuuksissa pelastustoimet ovat erittäin hankalia. Öljy- ja kemikaalikuljetusten meriturvallisuuden parantamiseksi yksirunkoiset säiliöalukset poistetaan asteittain Itämeren liikenteestä vuosina 2003-2015. Toimenpiteestä on sovittu kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMO:ssa huhtikuussa 2001. Aiheesta lisää esimerkiksi Euroopan komission sivuilla. Tehtävä: Varaudu vaaraan
Vaarallisten aineiden kuljetus voi olla ympäristöterveysriski. Sen takia kannattaa olla
selvillä, miten toimia onnettomuustilanteissa. Ota selvää kotikuntasi alueella tapahtuvista
vaarallisten aineiden kuljetuksista kunnan palo- ja pelastuslaitokselta.
Liikenteen aiheuttamaa ympäristökuormitusta voidaan vähentää mm. teknisin parannuksin. Käytännön ratkaisut vaihtelevat liikennemuodoittain. Liikenne kuluttaa uusiutuvia ja uusiutumattomia luonnonvaroja. Suomen Luonnonsuojeluliiton Fin-MIPS-hankkeessa tutkittiin vuosina 2003–2005 luonnonvarojen kulutusta Suomen liikenteessä. Tehtävä: Ympäristöhaittojen vähentäminen
liikennemuodoittain
Mitä parannusmahdollisuuksia on:
Tutustu myös seuraaviin:
|
|