Talouden suunnanmuutos – mitä se voisi olla?

Kasvun kritiikki
Köyhyys estää kehityksen
Talouden globalisaatiosta
Voiko maailmantaloutta ohjata?
Valuuttajärjestelmän vakaus
Uutta talousteoriaa, uusia mittareita

Maailmantaloudessa on neljä selvää kehitystrendiä: talouskasvu aiheuttaa ympäristöongelmia, talous globalisoituu, ihmiskunta vaurastuu ja tulokuilu syvenee. Tarvitaan talouden vakautta, oikeudenmukaisuutta ja luonnon ehtojen tunnustamista. Mitä keinoja tämän ihmeen tekemiseen meillä on?

Tuotettavat, kulutettavat ja vaihdettavat hyödykkeet on tehty luonnosta saatavasta materiaalista. Tuotettujen hyödykkeiden osatekijät ovat muita hyödykkeitä, työtä taitoa ja luonnonvajojen yhdistelmiä. Mutta myös työ on tuotettu hyödyke. Ihmisen työpanoksen ovat tuottaneet elämää ylläpitävät prosessit, ihmisen juomavesi, hengittämä ilma ja kuluttama ravinto. Kaikki hyödykkeet voidaan siten johtaa luonnon tarjoamista resursseista." – Partha Dasgupta, intialainen taloustieteilijä.

Kasvun kritiikki

Ymmärrämme, että maailmantasolla ihmiskunta kuluttaa liikaa. Tiedämme, että jos nykyisenkaltainen maailmantalous laajenee edelleen, se tuhoaa lopulta itseään ylläpitävät luonnonjärjestelmät. Vuonna 1997 maailmantalous kasvoi 4 %. Yhdessä vuodessa maailmantalouden tuotos siis kasvoi 1 1000 miljardilla dollarilla. Lisäys oli suurempi kuin tuotannon kasvu koko 1600-luvun aikana yhteensä. (Lähde: Maailmantila 1998.)

Olli Tammilehdon kirjan Maailman tilan kootut selitykset johdantoluku Mitä hyvälle tapahtuu? tiivistää maailmanlaajuiset ongelmat erittäin kehityskriittisesti.

Tehtävä: Talouskasvusta pitäisi tinkiä, mutta…

Syvenny oikein huolellisesti siihen näköalaan, että ihmiskunta todellakin kuluttaa enemmän kuin, mitä maapallo ehtii tuottaa. Olet todennäköisesti lukenut tästä usein, mutta oletko ihan oikeasti ymmärtänyt, mitä se merkitsee: nykyisenmuotoisesta talouskasvusta tinkimistä rikkaissa länsimaissa. Moniko siihen suostuu. Miksi ei? Tee ystäviesi kanssa oma koottujen selitysten antologia. Olisiko sinulla mahdollisuus tyytyä vähempään? Mistä voisit luopua? Vaikeinta on luopua elintasovertailusta. Jos siihen pystyy, pystyy moneen muuhunkin. Ja se ei maksa mitään.

Köyhyys estää kehityksen

Köyhyys on kaiken kehityksen suurin este. Köyhimmissä maissa taloudellinen kasvu on välttämättömyys. Ilman taloudellista kasvua kestävästä kehityksestä ei voi puhua. Sama pätee rikkaissa maissa asuviin köyhiin ryhmiin. Eräänä mahdollisuutena köyhimpien maiden aseman helpottamiseksi pidetään Lómen sopimuksen jatkamista.

Tehtävä: Kuilun syvyys

Lue Maailma-netissä julkaistu Kaikki pelissä teoksen Rikkaat ja köyhät -osa, joka kuvaa kuilun syvyyttä. Miten tulokuilun kasvu vaikuttaa köyhien ihmisten arkiseen elämään?

Tehtävä: Maailmanpizzapeli (peli puoli tuntia + keskustelu, yhteensä tunti)

Pelin ohjeet , pelaajia 7 - 30. Tämä peli auttaa ymmärtämään epäoikeudenmukaista maailmankauppaa omakohtaisesti ja leikinomaisesti. Peli soveltuu kaikille yli 12 -vuotiaille, myös aikuisille.

Talouden globalisaatiosta

Talouden globalisaatiossa yritykset hakevat markkinoita ja toimintapaikkoja, joissa taloudellinen toiminta on tuottoisinta. Arvioidaan, että viides osa yrityksistä on globalisoitunut. Yrityksissä perusajatuksena on, että taloudellisen toimeliaisuus parantaa myös muutoin olosuhteita toiminta-alueella. Parhaimmillaan globaalit markkinat, uudet tekniikat ja laajenevat mediayhteydet luovat vaurautta ja mahdollistavat uudenlaisen sitoutumisen maailmanyhteisöön. Näin yksinkertaista se ei kuitenkaan ole.

Globalisaatio tarjoaa suuria mahdollisuuksia, mutta sen hallinta on yhä avoin kysymys. Ihmisoikeuksille ja ympäristölle talouden globalisaatio on monitahoinen haaste. Keskeiseksi on noussut kysymys monikansallisten yritysten vastuusta. Kansainväliset sopimukset velvoittavat valtioita paitsi kunnioittamaan ihmisoikeuksia, myös edistämään niiden toteutumista ja varmistamaan ihmisoikeusnormien noudattaminen alueellaan. Monikansallisten suuryritysten toiminnan valvonta on osoittautunut tässä suhteessa ongelmalliseksi. Kotipaikka- ja sijaintivaltiot voivat toki vaikuttaa siihen, että monikansalliset yritykset kunnioittavat toiminnassaan ihmisoikeusnormeja. Käytännössä valtioiden mahdollisuudet ovat usein rajalliset.

Lue lisää:

• Globaalimuutokset ja niitä aiheuttavat keskeiset tekijät (Teknillinen korkeakoulu)
• Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVAN seminaareja
• Globaalistuminen luo paineita ja tarjoaa mahdollisuuksia Suomen metsäsektorille (Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS)

Perinteisesti maailman suurimpia talousyksiköitä ovat olleet valtiot. Nyt niiden rinnalle ovat nousseet yritykset.

Tehtävä: Maailman suurimpia talousyksiköitä

Tutustu maailmanpankin tilastoihin. Laadi graafinen kuvaus suurimmista kansantalouksista (bkt). Miten Suomi valtiona sijoittuu vertailussa?

Maailmantaloudessa erityisen helposti jalkoihin jäävät kehitysmaiden kansalaiset ja ympäristöt ja rikkaiden maiden köyhät. Useat kehitysmaat ovat onnistuneesti yhdentyneet kansainväliseen talouteen. Kehitysmaiden osuus maailman viennistä on kasvanut lähes 50 prosentilla 30 vuoden aikana niiden keskimääräinen henkeä kohti laskettu BKT:n kasvu on ohittanut teollisuusmaiden vastaavan kasvun. Kehitysmaiden osalta tulos vaihtelee kuitenkin huomattavasti alueittain ja köyhyys pysyy edelleen haasteena. Ongelmana on etenkin Afrikan huono tilanne. Erityisesti monien Saharan eteläpuolisten Afrikan maiden talous on pudonnut sekä kansainvälisen talouden että niiden oman väestönkasvun tahdista. Talouden globalisaation ja kansainvälisen kaupan vapauttamisen on havaittu kasvattavan tuloeroja yhteiskuntien sisällä.

Tehtävä: Maailmankaupan todellisuutta kehitysmaassa

Keski-Suomen kouluverkon Peda.netin historiasivuilla on seuraavat maailmankauppatehtävät draama-harjoituksineen.

• Tomatos Companyn johtaja n roolissa kohtaat maailmankaupan todellisuuden
• Afrikkalainen viljelijä Ibram hakee vastausta kysymykseen "Miksi köyhämaassa nähdään nälkää?"

Tehtävä: Monikansalliset yritykset kehitysmaissa

Tietolähteitä: Kehitysmaat ja globaalitalous. Tästä aiheesta ovat myös kirjoittaneet Christian Sundgren ja Jari Kivistö ulkoministeriön kehitysyhteistyöosastolta.

Mitkä ovat työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa työolosuhteisiinsa kehitysmaissa? Entä kehitysmaiden hallitusten? Entä kuluttajien? Pohdi erityisesti mahdollisuuksia estää lapsityövoiman käyttöä. Entä ympäristövastuu? Sitä pyrkii kantamaan mm. Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman UNDP, jonka osana toimii GEF, joka rahoittaa ympäristönsuojeluhankkeita.

Yhdistyneet kansakunnat on 1990-luvulla nostanut esille useita teollisuus- ja kehitysmaita koskevia yhteisiä kysymyksiä ja pyrkinyt antamaan globaalistumiselle suuntaviivoja. Tämä ns. globaaliagenda on hahmottunut YK:n suurissa kokouksissa. Globaaliagendan ydin on se, että ympäristö-, ihmisoikeus-, väestö-, köyhyys-, tasa-arvo- ja elintarviketurvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat kaikki toisistaan riippuvaisia, kehitykseen vaikuttavia tekijöitä.

Tehtävä: Maailmankansalainen ja YK

Suomen YK-liitto tekee tunnetuksi YK:n toimintaa Suomessa. Tutustu YK:n toimintaan ja haasteisiin. Tee ystäviesi kanssa kaksi agendaa eli esityslistaa. Nimeä toiseen viisi superkiireellistä asiaa ja toiseen viisi pitkän aikavälin rakenteellista uudistushanketta. Jos maailman asiat kiinnostavat sinua vakavasti, suorita maailmankansalaisen kypsyyskoe.

Voiko maailmankauppaa ohjata?

Talouden globalisaatiossa merkittävimmät toimijat ovat yritykset ja valtiot. Suomi voi vaikuttaa – tai ainakin yrittää vaikuttaa - maailmantalouden ohjaamiseen useiden valtioiden välisten organisaatioiden kautta. Näitä ovat WTO, Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto, OECD ja YK.

GATT, nykyinen WTO -järjestö, on toiminut 50 vuotta. Sen tavoitteena on edistää vakaata ja jatkuvaa talouskasvua. Ennen kaikkea sen tehtävä on edistää maailmankaupan vaputta. Kaikkiaan kahdeksan GATT-kierrosta ovat merkittävästi vaikuttaneet maailman vaurauteen, kehitykseen ja elintason nousuun. Vuodesta 1951 maailmankauppa on kasvanut 17-kertaiseksi, maailman tuotanto on yli nelinkertaistunut ja henkeä kohti laskettu tulo kaksinkertaistunut. Miksi siis kokouspaikoilla mellakoidaan?

Tehtävä: Mikä on WTO?

Miten WTO tahtoo muuttaa tätä maailmaa? Ketkä sen muodostavat? Kenen etua he ajavat? Mikä on nyt ajankohtaista WTO:ssa?

Monet politiikan tutkijat pitävät ongelmana sitä, että valioiden mahdollisuudet vaikuttaa kehitykseen ovat vähentyneet suhteessa yrityksiin maailman kaupan vapautumisen myötä. Talouden valta on kasvotonta valtaa; siihen ei voi vaikuttaa perinteisen demokratian keinoin. Peruskysymykseksi siis muodostuu – ehkä hivenen romanttisesti ilmaistuna – politiikan kohtalo kokonaisuudessaan.

Perinteisen demokratian rinnalle onkin noussut kansalaisjärjestöjen toiminta, joka myös se on rivakasti globalisoitunut. Kansalaisjärjestöt on koettu niin vaikutusvaltaisiksi, että jopa kansanedusajat ovat alkaneet toimia niissä aktiivisesti. Tästä on erityisenä esimerkkinä alkujaan ranskalainen Attac-järjestö(englanninkieliset sivut), joka pyrkii puuttumaan maailmantalouden epäkohtiin.

Maailmantalouskysymyksissä kansalaisjärjestöjen suureksi voimannäytön paikaksi tuli vuonna 1997 MAI-sopimuksen vastustaminen. Tarina on kuin dekkarista: Eräs kansalaisjärjestöaktivisti kuuli sattumalta, että OECD:n piirissä valmisteltiin sopimusta, jonka tavoitteena oli "turvata ulkomaisten ja kotimaisten investointien tasapuolinen kohtelu". Sopimus olisi lisännyt radikaalisti yritysten valtaa suhteessa valtioihin. Kansalaisjärjestöt käynnistivät maailmanlaajuisen kampanjan, joka johti sopimuksen kariutumiseen.

Tehtävä: Mikä ihmeen MAI

Mitä MAI:lle nyt kuuluu? Etsi hakukoneilla. Suomalaisista kansalaisjärjestöistä erityisesti Maanystävät seuraa WTO:n toimintaa. Kysy sieltä kansalaisjärjestön näkemystä tilanteesta. Kysy myös Eduskunnasta. Vertaa vastausten nopeutta ja ystävällisyyttä.

Talouden vapautuminen merkitsee mm. työvoiman vapaata liikkuvuutta. Kansainvälisten vapaakauppa-alueiden lisääntyminen ja globalisaatio vaativatkin myös ammattiyhdistysliikkeeltä uutta kansainvälistä edunvalvontastrategiaa. Lähivuosina keskeisenä kysymyksenä tulee olemaan EU:n itälaajeneminen.

Tehtävä: Ammattiyhdistysliike ja työvoiman liikkuvuus Ota selvää, miten EU:n itälaajenemista seurataan SAK:ssa, STTK:ssa ja Akavassa. Miten sen arvioidaan vaikuttavan eri aloilla ulkomaisen työvoiman tarjontaan Suomessa? Miten tähän varaudutaan? Mitä hyviä puolia työvoiman liikkuvuudella on? Miten globalisaatio voi vaikuttaa ammattiyhdistysliikkeen asemaan Suomessa?

Maailmankauppaan voi vaikuttaa myös kuluttajana . Tietoiset kuluttaja pyrkivät yhdessä vaikuttamaan Reilun kaupan ja eettisen investoinnin keinoin. Maailman kauppojen toimintaidea, reilu kauppa, pyrkii tarjoamaan vaihtoehdonnykyiselle ylikansallisten yhtiöiden hallitsemalle kansainväliselle kaupalle. Maailmankauppojen perusperiaatteita ovat oikeudenmukainen hinta, raaka-aineiden tuottajamaassa tehtävä tuotteiden jalostus, kauppa ilman turhia välikäsiä, pitkäaikaiset kauppasuhteet, demokraattisuus sekä lasten ja naisten aseman parantaminen. Reilun kaupan merkillä varustetut eettisemmin tuotetut kehitysmaatuotteet tuodaan tavallisiin kauppoihin kaikkien kuluttajien ulottuville.

Rahajärjestelmän vakaus

Rahan alkuperäinen idea oli olla vaihdannan väline. Nyt rahasta on tullut myös hyödyke. Valuuttoja ostetaan, myydään ja vaihdetaan. Kansainvälinen rahajärjestelmä antaa mahdollisuuden kokonaisten kansantalouksien vakautta heikentäviin valuuttakauppoihin kansainvälisten pörssien kautta. Tämä on maailmantalouden kokonaisuuden kannalta erittäin epäsuotavaa. Mm. maailmanpankki , kansainvälinen valuuttajärjestö ja Euroopan keskuspankki pyrkivät lisäämään rahajärjestelmän vakautta. Rahanarvon vakaus on eräs euroon siirtymisenkin pääperusteluista.

Tehtävä: Kenen valuutta ei ole vakaa?

Mielikuvittele, että olet vaikkapa varakas egyptiläinen, pakistanilainen tai venäläinen. Ostat tasasummilla 10 erilaista valuuttaa. Hakukoneen avulla löydät helposti valuuttakurssin laskijan (esim. www.northernlight.com hakusanalla currancy rates). Valitse "valuuttasijoituksesi" kohteeksi valuuttoja kaikista maanosista. Tarkista tilanne kuukauden välein puolen vuoden ajan. Tee valuuttasijoituksiesi arvoista graafinen esitys. Pohdi valuuttojen vakauden syitä. Miksi kotimainen sijoittaminen ei läheskään aina houkuttele?

Uutta talousteoriaa, uusia mittareita

Talouden kasvua on vuosikymmeniä mitattu bruttokansantuotteella (BKT). Ympäristön kannalta BKT on ongelmallinen, sillä ympäristön pilaantumista ei vähennetä kansantuotetta laskettaessa. Muista BKT:n ja hyvinvoinnin mittaamisen ongelmista kirjoittavat mm. Hilkka Pietilä artikkelissaan Ihmisen talouden koko kuva ja Jari Tyynelä artikkelissaan Hyvinvointi pakenee mittareita.

Yhdistyneiden kansakuntien ja Maailmanpankin vuonna 1994 julkaiseman SEEA-tilinpitojärjestelmän tavoitteena oli "vihreä BKT", joka hinnoittelisi ympäristövarojen määrälliset ja laadulliset muutokset sekä summaisi näin saadun luvun kansantuotteeseen. Ongelmana on ollut ympäristövarojen hinnoittelu, minkä takia ajatuksesta vihreästä BKT:stä on hyvin pitkälle luovuttu.

Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma UNDP julkaisema Inhimillisen kehityksen raportti kuvaa kehitystä mm. inhimillisen kehityksen indeksillä (Human Development Index, HDI). Laskennassa otetaan mukaan terveys (mittarina odotettavissa oleva elinikä), koulutus (lukutaito-%) ja ostovoimalla painotetut tulot.

Tehtävä: Vauraus ja inhimillinen kehitys

Inhimillisen kehityksen indeksi kertoo hyvinvoinnista ja bruttokansantuote vauraudesta. Siitä löydät tietoja esim. Maailmanpankin kautta. Mitkä kymmenen maata kuuluvat kummankin mittarin mukaisiin ääripäihin.

Kestävän kehityksen edistämiseksi tarvitaan uutta taloustieteellistä ajattelua. Esimerkkinä tästä pyrkimyksestä kestävälle kehitykselle on nimetty erityyppisiä pääomia. Kaikki nämä vaikuttavat talouden vakauteen ja kasvuun.

• Luonnon pääoma (natural capital) on luonnon omien kiertojen, biosfäärin ja ekosysteemien ihmiskunnalle tuottamat ilmaispalvelut (mm. ilma, happi, vesi), ravinto ja muut luonnon raaka-aineet, myös maa-ala.
• Inhimillinen pääoma (human capital) koostuu ihmisten osaamisesta, työnteosta ja terveydestä
• Yhteiskunnallinen pääoma (social capital) koostuu sosiaalisten verkostojen ja yhteiskuntien toimivuudesta.
• Ihmisen tuottamiin rakenteisiin ja esineisiin sitoutunut pääoma (manifactured capital) koostuu rakennuksista, insfrastruktuureista ja esineistä.
• Rahallinen pääoma (financial capital) on lähtökohdiltaan vain välineellistä pääomaa.

Yleisemmin puhutaan taloudellisesta pääomasta, osaamispääomasta ja luontopääomasta. Ainakin valistuneimmissa maissa pyritään kasvattamaan rinnan taloudellista pääomaa ja osaamispääoma, ja samalla vaalimaan luontopääomaa.

Tehtävä: Pääomarakenteiltaan erityyppisiä maita

Tee luettelo Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Eurooppaan syntyneistä "uusista" valtioista ja Keski-Euroopan siirtymätalouden maista. Aseta maat bruttokansantuotteen ja inhimillisen pääoman mukaiseen järjestykseen. Pohdi joidenkin ääriesimerkkien valossa, miten osaamispääoma voisi selittää talouden kehitystä? Vai poliittisen järjestelmän toimivuusko luo edellytyksiä talouden menestykselle? Mistä saat tietoa eri pääomatyypeistä? Opettele kysymään erityyppisten pääomien vaikutusta vaurauteen. Ole varovainen johtopäätöksissä. Vaikutukset ovat hyvin monimutkaisia.

Taloudellisen toiminnan ympäristömyötäisyyden arviointi ei ole helppoa, mutta hyvin ajankohtaista. Mielenkiintoinen yritys tästä pyrkimyksestä on ympäristöllisen kestävyyden indeksi (Environmental Sustainability Index), ESI. Keskeisenä toimijana indeksin kehittämisessä on mm. Yalen yliopiston ympäristölain ja -politiikan tutkimuskeskus. ESI tunnistaa 22 ympäristökestävyyden ulottuvuutta, joita arvioidaan kaikkiaan 67 muuttujalla. Se mahdollistaa maiden välisen systemaattisen vertailun. Indeksi on kehittelyvaiheessa, eikä sen tuottamiin tuloksiin pidä siksi suhtautua liian juhlallisesti. Pilottihankkeessa analysoitiin 122 maata yrittäen selvittää niiden ympäristömenestystä. Ensimmäinen arvio julkaistiin Maailman talousfoorumin vuosikokouksessa Davosissa vuoden 2001 alussa. Parhaimmiksi ESI-maiksi arvioitiin suomi, Norja ja Kanada. Filippiinit on ensimmäisenä maana tarttunut tähän työkaluun kannustaakseen maan hallitusta säätämään tiukempia ympäristönsuojelulakeja.