Luonnonvarat ovat rajallisia

Uusiutumattomat luonnonvarat
Uusiutuvat luonnonvarat
Ekosysteemipalvelut
Luonnon kantokyky
Kulutuksen jakautuminen

Maailma on saari avaruuden valtameressä. Science fiction luo utopioita avaruuden asuttamisesta. Todellisuudessa uudet maailmat ovat ulottumattomissamme.

Tehtävä:Pääsiäissaari ympäristötuhon mallina

Lue Maailman sivulta artikkeli Pääsiäissaaresta. Mitä Pääsiäissaarella on tapahtunut? Mitä vastaavuutta Pääsiäissaaren tapahtumilla on nykyaikaan? Miten kehitystä voitaisiin ohjata parempaan suuntaan?

Uusiutumattomat luonnonvarat

Kasvun rajat -raportti ennusti vuonna 1972, että öljy loppuu maailmasta vuoteen 1993 mennessä, jos kasvu jatkuu ja uusia varantoja ei löydetä. Raportti toi esiin huolen luonnonvarojen riittävyydestä. Öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden energiakäyttö on tyypillinen esimerkki kertakäyttöisestä uusiutumattomasta luonnonvarasta. Poltettu öljy sananmukaisesti haihtuu savuna ja lämpönä ilmaan ja aiheuttaa samalla ympäristöongelmia.

Tehtävä: Kuinka kauan öljyä riittää?

Uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntäminen seuraa yleensä kellonmuotoista käyrää. Esimerkiksi öljy:

Vuonna 1900 maailmassa käytettiin vain muutama tuhat barrelia öljyä päivässä, vuonna 1997 huimat 72 miljoonaa barrelia päivässä. Tähän mennessä on käytetty 800 miljoonaa barrelia. Campbell ja Laherre ovat arvioineet, että öljyä olisi pumpattavissa vielä 1000 miljardia barrelia. Öljyntuotannon on ennustettu saavuttavan huippunsa vuoteen 2010 mennessä ja alkavan sitten laskea. Edellä esitetyistä luvuista voit itse laskea, kuinka kauan öljyä riittää. Oletko nähnyt muita arvioita? Mitkä tekijät vaikuttavat öljyn riittävyyteen? Ota selvää, monta litraa barrel on.

Ajoneuvot käyttävät puolet maailman öljyntuotannosta. YK:n ympäristöohjelman (UNEP) diagrammista näet, miten moottoriajoneuvojen määrä on kasvanut vuodesta 1980 vuoteen 1996. Ajoneuvoliikenne taas tuottaa puolet maailman hiilidioksidipäästöistä, joiden määrän henkeä kohti näet UNEP:n kaaviosta.

• Alkuperäiskansat ja öljy-seminaaritapahtuman julkaisut Maan ystävien sivuilla.

Kaivostoiminta liikuttaa enemmän materiaaleja kuin mikään muu ihmisen toiminnan ala. Sen vaikutukset maisemaan ja elinympäristöihin ovat osin pysyviä. Nykyisin kaivetaan yli sataa mineraalia, jotka voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

• paikallisille markkinoille tuotettavat (hiekka, sora ja kivimurske)
• alueellisille markkinoille tuotetut ( hiili ja kalkkikivi)
• maailmanmarkkinoille tuotetut (metallit, timantit).

Tietyn raaka-aineen MI-kertoimeksi kutsutaan sitä luonnonvarojen kokonaismäärää kiloina, joka on tarvittu yhden raaka-ainekilon tuottamiseksi. Metallien MI-kertoimet vaihtelevat 3,5-500 000.

Kaivostoimintaa, ja mineraalien käyttöä ja kestävää kehitystä tarkastelleen kansainvälisen projektin sivuilta löydät lukuisia englanninkielisiä raportteja aiheesta.

Uusiutuvat luonnonvarat

Luonnonvarat uusiutuvat, kun auringon energia virtaa ekosysteemin läpi ja saa aineet kiertoon. Ihminen hyödyntää taloudessaan kasvi-, eläin ja sienikunnan tuotteita sekä aurinko-, tuuli ja vesivoimaa.

Uusiutuvia luonnonvaroja tulee hyödyntää kestävästi eli vain osa vuotuisesta tuotannosta voidaan hyödyntää ihmisen taloudessa. Mikäli koko tuotto ulosmitataan, luonnonvaraa tuottava ekosysteemi joutuu häiriötilaan. Häiriötilan seurauksena on tuotannon äkillinen ja pahimmassa tapauksessa peruuttamaton romahtaminen.

Kalastus on 1900-luvulla ylittänyt kalojen lisääntymiskyvyn Pohjanmerellä (linkki UNEP:n kaavioon), Atlantilla, Välimerellä ja Tyynellä valtamerellä ja näiden alueiden kalansaaliit ovat laskussa. Liiallisen kalastuksen takia aiemmin suuret kalakannat ovat romahtaneet sukupuuton partaalle. Esimerkkejä romahtaneista kalakannoista ovat Perun sardilli, Pohjanmeren silli ja Newfoundlandin turska

Kalastus on tärkeä elinkeino ja rannikoilla sijaitsevissa kehitysmaissa tärkeä proteiinin lähde, joten kalakantojen romahtaminen pahentaa maailman nälkäongelmaa.

Tehtävä: Kalavarat

Otetaan tarkasteluun E-9-maiden (E-9 = Brasilia, Etelä-Afrikka, Indonesia, Intia, Japani, Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat sekä Euroopan Unioni (= Saksa x 4,7)) kalastus. Saat kalansaaliin tonneina tilastokeskuksen tilastoista. Jaa kunkin valtion kalansaalis väkiluvulla, jolloin saat henkeä kohti lasketun kalansaaliin. Missä maissa kalansaalis henkeä kohti on suurempi kuin Suomen 35kg/henkilö?

Tarkastele FAO:n kaaviota (Figure 1) maailman kalansaaliista ja vesiviljelystä. Miten kalansaalis kehittyi vuoteen 1970, vuosina 1970-1089 ja sen jälkeen? Pohdi syitä kehitykseen. Taulukosta neljä näet paljonko kalatalous työllistää ihmisiä maailmassa.

• Lisää tietoa koko maailman kalastuksesta ja kalanviljelystäFAO:n sivuilta.
• Suomen ammattikalastus, saalis ja saaliin arvo merialueilla 1980-1999 riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sivuilta.

Erään arvion mukaan maailmassa häviää 21 miljoonaa hehtaaria metsää vuodessa. Maapallon kokonaismetsäpinta-ala oli vuonna 1985 noin 4100 miljoonaa hehtaaria. Ennen ihmisen vaikutusta metsiä on ollut 6000 miljoonaa hehtaaria. Metsien määrällinen häviäminen on nykyisin voimakkainta trooppisissa maissa. Teollisuusmaissa metsien laatu on muuttunut luonnonmetsistä yksipuolisiin talousmetsiin.

World Resources Instituutti on koonnut interaktiiviset kartat maailman erämaa-alueista. Kartoille on punaisella merkitty viimeiset luonnontilaiset erämaa-alueet (frontier forests). Kriteerit täyttävä metsä

• on koskematonta luonnonmetsää,
• riittävän suuri ylläpitämään elinkelpoisina kaikki alueen alkuperäiset populaatiot myös luonnononnettomuuksien sattuessa,
• sen rakenne ja lajisto on luonnonmukainen, lukuun ottamatta pienimuotoista vuosituhansia jatkunutta ihmisen vaikutusta, kuten satunaista kaskiviljelyä ja
• alkuperäiset puulajit ovat valtalajeina.

Voit myös tarkastella maailman metsien tilan kehittymistä World Resources Instituutin sivuilla.

Metsien häviämisen syistä eri puolilla maailmaa:

• Eteläisessä Afrikassa luonnonvararesursseja tutkiva Musokotwane-keskus listaa seuraavat syyt: raivaus maanviljelyyn, kiertoviljely (shifting cultivation eli kiertoviljely on eräs kaskiviljelyn muoto), tupakan käsittely, väestön kasvu lisää paineita rinteiden hyödyntämisen viljelyyn ja asutukseen, väestön liikehdintä/pakolaisuus, kaupunkien puun ja puuhiilen tarve, kaupalliset hakkuut, metsäpalot, laidunnus, tsetse-kärpäsen torjunta. Maaseutuväestön kotitarvepuun keruun merkitys on vähäinen.

Samat tekijät vaikuttavat eri suhteissa kaikkialla.

• Metsäpalojen lisääntyminen muuttuneiden ilmasto-olosuhteiden ja osittain tahallaan sytytettyjen palojen takia hävittää luonnonmetsiä ja vaarantaa savuillaan jopa ihmisten terveyden, kuten esim. laajoilla alueilla Indonesiassa syksyllä 1997 UNEP:n kartan mukaan.

• Happamat sateet ja raskasmetallit aiheuttavat metsäkuolemia. UNEP:n esimerkki on Kuolan niemimaalta .

Tietoja luonnonvarojen kestävästä käytöstä Suomessa:

• Suomessa kestävän käytön ohjauksesta vastaa maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarayksikkö.
• Suomen kestävän kehityksen indikaattorit.

Puhdas makea vesi on tärkein uusiutuvista luonnonvaroista. WRI:n kartta veden saatavuudesta valuma-alueittain . Maailman vesitilanteesta lisää vesi-teeman globaali vesitilanne -osassa. Kemikaalit-teeman yhteydessä käsitellään pohjaveteen liittyviä ongelmia.

Ekosysteemipalvelut

Luonnonvarojen lisäksi luonto tarjoaa ns. ekosysteemipalveluja, joilla tarkoitetaan esimerkiksi kosteikkojen ja metsien ( esimerkki Uudesta-Seelannista alkuperäinen kuva Duncan 1992; tähän otettu Hanna Horppilan seminaarityöstä) kykyä tasoittaa tulvia, maaperän kykyä puhdistaa vettä tai maaperän kykyä uusintaa viljavuuttaan. Ongelmana näiden ilmaispalvelujen ylikuormittuminen on vähintään yhtä vakava kuin uusiutumattomien luonnonvarojen lähestyvä loppuminen. Ekosysteemipalvelujen romahduttaminen rasittaa ensimmäiseksi köyhien elämää, sillä hiellä ei ole varaa ostaa vastaavaa teknologialla tuotettua palvelua.

Ekosysteemipalvelujen hintaa on arvioitu. Esimerkiksi koralliriuttojen ekologisten palvelujen arvon lasketaan olevan 375 miljardia dollaria. Laskennassa on otettu huomioon mm. riuttojen arvo kalastusalueena ja kalojen poikasvaiheen elinympäristönä, koralliriuttojen rannikoita eroosiolta suojaava vaikutus ja turismin tuomat tulot. Kaikkiaan koralliriuttoja on noin 600 000 km² Tietoa koralliriutoista löydät mm. World Resources Instituutin Reefs at risk -sivulta.

Tansanian Itä-Usambaran vuoristo on eräs merkittävimmistä sademetsän biodiversiteettikohteista, alueen harvinaisuuksiin kuuluvat mm. luonnonvaraiset Saint Pauliat ja metsäräätäli. Samalla se on tärkeä veden kiertokulun ylläpitäjä ja alueella (1000 km) asuvat satatuhatta ihmistä ovat riippuvaisia vuorilta tasaisesti virtaavasta vedestä. Suomen kehitysyhteistyö teki alueella täyskäännöksen muuttumalla metsän hakkaajasta suojelijaksi. Mm. metsähallituksen vuoden 2000 ympäristöpalkinto on myönnetty Tansaniassa, Itä-Usambaran vuoristossa sijaitsevan Amanin luonnonsuojelualueen kenttähenkilökunnalle.

Lisätietoa Usambaran alueesta englanniksi easternarc-organisaation sivuilta.

Maaperä ja maannosta uhkaavat tekijät ovat jääneet vähälle huomiolle vesistö-, ilma- ja biodiversiteetti-kysymyksiin verrattuna. Tuottavan maaperän kuluminen ja huuhtoutuminen vesistöihin (eroosio), happamoituminen, kemialliset riskit ja kastelun seurauksena tapahtuva suolaantuminen uhkaavat ekosysteemien tuottokykyä laajoilla tiheään asutuilla alueilla. Tuottavan maannoksen synty kestää vuosisatoja jopa vuosituhansia. Yksi kemikaalionnettomuus tai tulva voi tuhota sen vuorokaudessa. Lisäksi vallitsevat viljelymenetelmät nakertavat pikkuhiljaa peltojen tuottavuutta.

Maapallon kuivilla alueilla maaperän köyhtyminen yhdistyy aavikoitumiseen. Köyhyys edistää aavikoitumista, koska se pakottaa ihmiset käyttämään ekologisesti herkkiä alueita elantonsa hankkimiseen.

Eteläisen Afrikan luonnonvararesursseja tutkiva Musokotwane-keskus arvioi maaperäeroosion laskevan satotasot puoleen eteläisessä Afrikassa, mikäli eroosiokehitystä ei saada pysäytettyä. Kun samanaikaisesti väkiluvun arvellaan kaksinkertaistuvan, vaikutukset toimeentuloon tulevat olemaan vakavia.

Tehtävä: Kyrönjoki tulvii – luonnostaanko?

Kyrönjoki ja sen valuma-alue on eräs Pohjanmaan tutkituimmista jokivesistöistä. Ympäristöhallinnon Kyrönjoki-pääsivulle on koottu runsaasti tietoa joesta ja valuma-alueesta sekä ihmisen toiminnasta alueella. Mikä on ihmisen osuus tulviin? Millaisia kustannuksia tulvat aiheuttavat?

Tehtävä: Miten kulunut maa voidaan elvyttää?

• Lue Katri Simosen artikkeli Orgaaninen viljely Etelä-Intian köyhien uusi toivo.
• Maaperänsuojelu ympäristöhallinnon sivuilla.

Luonnon kantokyky

WWF:n Living Planet -raportti on vuosittainen katsaus ihmisen vaikutuksesta maapallon ekosysteemien tilaan. Raportti sisältää Living Planet -indeksin (LPI), jolla mitataan luonnonmetsien, makeiden vesien ja merialueiden ekosysteemien tilan muutoksia. Raportin uusi asia on "ekologinen jalanjälki", mittari, jolla mitataan ihmisen vaikutusta ympäristöön ja luontoon. Mittarin avulla pystytään myös vertailemaan ihmisen ympäristövaikutusten vaihtelua eri maissa.

LPI on laskenut noin 33 prosenttia vuoden 1970 jälkeen, kun taas ihmiskunnan ekologinen jalanjälki maapallolla oli kasvanut noin 50 prosentilla samana aikana. Tämä ylittää biosfäärin kyvyn uusiutua.

Tehtävä: Kestääkö luonto kulutuksen?

Seuraavat tehtävät perustuvat WWF:n vuoden 2004 Living Planet-raportin suomenkieliseen tiivistelmään .

1. Mitkä tekijät on laskettu mukaan ekologiseen jalanjälkeen?
2. Listaa maanosat henkeä kohti lasketun ekologisen jalanjäljen mukaiseen järjestykseen? Kuinka moninkertainen on pohjoisamerikkalaisen ekologinen jalanjälki verrattuna afrikkalaisen ekologiseen jalanjälkeen?
3. Koska ekologinen jalanjälki ylitti käytettävissä olevan maa-alan? Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
4. Miten maapallon ekosysteemien kokonaisindeksi on kehittynyt vuosina 1970 - 2000? (kuvio 1) Entä maaekosysteemien (kuvio 3), makeiden vesien (kuvio 4) ja merien (kuvio 5)?
5. Minkälainen on suomalaisten keskimääräinen jalanjälki? Mikä Suomessa kasvattaa jalanjälkeä?
6. Halutessasi voit katsoa maakohtaisia tietoja alkuperäisestä raportista.

Rannat ja rannikkoalueet ovat erittäin tuottavia ja monimuotoisia ekosysteemejä. Maailmanlaajuisesti kymmenet miljoonat ihmiset muuttavat rannikkoalueille. Rannikoilla asuvan väestön oletetaan kaksinkertaistuvan 20-30 vuoden kuluessa. Monille rannikkoalueille ympäri maailman kohdistuu ankaria ympäristöpaineita. Katso FAO:n arvio rannikkoaluiden tilasta.

Kulutuksen jakautuminen

Luonnonvarojen kulutus jakautuu nykyään hyvin epätasaisesti. Teollisuusmaissa asuvat 20 % maapallon ihmisistä kuluttavat 80 % luonnonvaroista. Kestävän kehityksen mukaista olisi, että kaikilla olisi sama mahdollisuus tyydyttää aineelliset tarpeensa. Jos resurssien kulutus kehitysmaissa nostettaisiin teollisuusmaiden tasolle, maapallon luonnonvarojen kulutus nelinkertaistuisi. Kun muistetaan vielä väestönkasvu, kulutus nousisi kahdeksankertaiseksi 50 vuodessa. Luonnonvarojen tuhlaileva ja lyhytnäköinen kuluttaminen aiheuttaa ympäristöongelmia: maatalousmaa ehtyy, lajeja kuolee sukupuuttoon ja päästöistä kertyy jäämiä ympäristöön. Vaikka luonnonvarat eivät vielä loppuisikaan, nykyistä kulutustasoa ei voida pitää kestävänä.

Luonnonvarojen riittävyyteen vaikuttaa väestömäärän lisäksi resurssien käyttötapa ja jakoperusteet. Kriittiseen tarkasteluun on alistettava sekä tuotantotavat (lisätietoa osiossa ekotehokas tuotanto) että kulutustottumukset.

Tehtävä: Energian- ja vedenkulutus

Laadi pylväsdiagrammi "E-9" –maiden henkeä kohti lasketusta energian- ja vedenkulutuksesta sekä hiilidioksidipäästöistä. (E-9 = Brasilia, Etelä-Afrikka, Indonesia, Intia, Japani, Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat sekä Euroopan Unioni (= Saksa x 4,7)). Käytä tietolähteenä Tilastokeskuksen " Energia ja ympäristö " –excel-taulukkoa tai muita tilastolähteitä. Pohdi, kerro, kysy, ihmettele ääneen laatimiesi diagrammien välittämää kuvaa maailmasta.

Tehtävä: Tee pylväsdiagrammi henkeä kohti lasketusta yksityisestä kulutuksesta

E-9 = Brasilia, Etelä-Afrikka, Indonesia, Intia, Japani, Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat sekä Euroopan Unioni (= Saksa x 4,7). Käytä tietolähteenä Tilastokeskuksen " Taloussuhdanteet " -excel-taulukon PPP-saraketta, joka kertoo ostovoimasta dollareina.

Tee diagrammit myös:

• paperinkulutuksesta, tietolähteenä Tilastokeskuksen "Kulutus" -taulukko
• ravinnon saannista, tietolähteenä Tilastokeskuksen "Terveys ja ravinto" -taulukko.