Mitä tarkoitetaan?Aika ja kulttuurit
|
Monimuotoisuus, aika ja kulttuurit
Kulttuurien monimuotoisuuden eräänä perusedellytyksenä on niiden luontoperustan erilaisuus. Luonnon monimuotoisuuden suojelu on kulttuurien monimuotoisuuden suojelua. Kulttuurien monimuotoisuuden suojelu on luonnon monimuotoisuuden suojelua.
Luonnon aika ja arkistot
Luonnon aika ja arkistot
Luonnon monimuotoisuus planeetallamme on kehittynyt valtavan pitkän ajan kuluessa. Luonnon ajasta kertoo mm. luonnontieteellisen keskusmuseon näyttely . Luonnon menneisyyttä voi tutkia monin tavoin. Siitä saat tietoa puiden lustoista , luulöydöistä ja fossiileista, järvien ja lampien pohjasedimenteistä tai vaikkapa jäätiköiden syväkairauksista. Luonnolla on siis omat arkistonsa. Näistä arkistoja tutkien ja tulkiten on viime vuosikymmeninä löydetty runsaasti tietoa luonnossa tapahtuneista muutoksista. Tarkkuus voi olla hämmästyttävä (englanninkielinen sivusto).
Tehtävä: Monimuotoisuuden ikäspiraali
Kokoa kymmenestä kivi-, kasvi- tai eläinkunnan edustajasta (kuvatkin käyvät!)
kaunis kierre niiden oletettuun ilmestymisjärjestykseen. Perustele ikäjärjestys tieteellisiä
lähteitä käyttäen.
Tehtävä: 10 metriä luonnon aikaa
Viritä vaikkapa luokkahuoneen ympäri tai koulun aitaan 10 metriä pitkä naru. Suhteuta se
miljoonaan tai "vain" sataantuhanteen vuoteen luonnon aikaa. Merkitse aikajanallesi – tieteellisiä
lähteitä tutkien – kiinnostavia luonnon monimuotoisuuden karttumisesta kertovia etappeja. Elävöitä
aikajanaasi tutuilla lajeilla kuvin ja äänin. Miten kauan kuikan huuto on kiirinyt planeetallamme? Merkitse
janalle ihmisen esihistorian keskeisiä etappeja.
Kulttuurimaiseman vuosituhannet
Jääkausi päättyi Suomessa noin 9000
eKr. Kaikki kasvilajit saapuivat Suomeen vasta jääkauden jälkeen. Alkuperäiset luonnonkasvit ovat tulleet tuulen
ja veden mukana tai villieläinten levittäminä. Ihminen toi tuhansien vuosien aikana kulttuurilajinsa. Elettiinkö
Kauhajoen susiluolassa jo ennen jääkautta?
Hitaasti, hitaasti, hitaasti jääkauden jälkeen alkoi kivikausi erilaisine
kulttuurivaiheineen. Elinkeinoina olivat metsästys,
kalastus ja keräily. Ilmasto oli huomattavasti lämpimämpi kuin nyt.
Tehtävä: Millaistakohan luonto oli
kivikaudella?
Mitähän ihmiset Suomen alueella
keräilivät syödäkseen?
Luulöydösten avulla on selvitetty, mitä ihmiset söivät. Mitä tehtiin eri
vuodenaikoina?
Jo silloin kun Suomen alueella oli jääkausi, metsästettiin mammutti ja villasarvikuono sukupuuttoon. Elävän kuvan siitä, mitä kivikautinen elämä saattoi olla, antaa suomalainen paleontologi Björn Kurtén(englanninkielinen sivusto) teoksessaan Mammutin suojelija.
Varsinainen kulttuurimaisema alkoi muotoutua vasta karjanhoidon ja maanviljelyksen myötä. Ihminen lisäsi toiminnallaan luonnon monimuotoisuutta. Suomen vanhimmat arkeologiset, maanviljelystä kertovat löydöt ajoitetaan kiukaiskulttuurin aikaan. Kiukaiskulttuurin rikkaimmat löydökset on tehty Satakunnan rannikolla. Kiukaislaisilla oli karjaa. Varmasti nautakarjaa on ollut pronssikaudella, mutta mahdollisesti jo huomattavasti aikaisemmin. Arvellaan, että laiduntaminen alkoi samoihin aikoihin ranta- ja jokivarsiniityillä. Näin ihmisen jälki alkoi näkyä maisemassa ensimmäistä kertaa. Maasedimenttilöytöjen perusteella kiukaislaiset viljelivät ainakin ohraa.
Tehtävä: Mistä viljat tulivat Suomeen?
Viljat ovat kehittyneet heinälajeista. Miten
alkuviljat kehittyivät ja löysivät
tiensä Suomeen? Keksi kilpailevia teorioita! Perustele!
Vanhimpia asutukseen liittyviä kasveja nimitetään arkeofyyteiksi. Ne ovat eräänlaisia kulttuuri-indikaattoreita; niitä löytyy paikoista, missä on ollut asutusta pitkään. Osa niistä levisi Suomeen, koska maanmuokkaus teki niiden leviämisen mahdolliseksi. Näitä ovat mm. ketoneilikka, pölkkyruoho ja nätkelmät. Viljojen lisäksi ihminen käytti taloudessaan mm. sikoangervoa ja nurmilaukkaa ruoanlaitossa sekä hoikkaängelmää rohtona. Ruiskaunokki tuli rukiin mukana.
Tehtävä: Nettikasvio arkeofyyteistä ja omat tarinat
Etsi tieteellisestä kirjallisuudesta 10 - 30 arkeofyyttia. Etsi netistä mahdollisimman monen kasvin kuva. Tee
tieteelliseen tietoon perustuva seloste. Luo rinnalle mielikuvitustasi käyttäen kertomus siitä, miten ensimmäiset
näistä kasveista tulivat Suomeen. Missä luonnon olosuhteissa? Kenen laivassa, reessä tai nyytissä? Milloin ja
miksi? Mitä muuta tapahtui? Pidä tieteellinen tieto ja oma kertomuksesi selvästi erillään.
Varhaisimmat varmat tiedot naudan kasvatuksesta ovat pronssikaudelta. Maanviljely vakiintui metsästyksen ja kalastuksen rinnalle pääelinkeinoksi rautakauden loppuun mennessä. Viljelyä harjoittaneet yhteisöt ovat asettautuneet alueille, joissa ilmasto- ja maaperäolosuhteet ovat olleet hedelmälliset. Perinteisimmän maatalouden aikaan karja laidunsi metsäniityillä ja jokivarsissa. Karjanhoitajat asettuivat sellaisille alueille, joissa on ollut edellytykset laidunnukselle. Suomen alkuperäiskarjaa ovat maatiaiskana, suomenvuohi, maatiaskissa, pohjolanmehiläinen, suomenhevonen, paimensukuinen lapinkoira ja suomenlammas sekä maatiaslehmä. Suomensika kuoli sukupuuttoon 1800-luvulla; sitä ei siis kukaan nyt elävä suomalainen ole koskaan nähnyt eikä siitä ole yhtään kuvaa. Haikeaa!
Tehtävä: Miksi alkuperäiskarjan säilyttäminen on tärkeää?
Tee perustelujen käsitekartta ja täydennä sitä esimerkeillä. Alkuperäiskarjarotuja on maapallolla noin
5000. Noin kaksi kolmannesta niistä on katoamassa. Miksiköhän?
Miksi alkuperäiskarjan säilyttäminen (englanninkielinen sivusto) olisi tärkeää.
Netistä löydät runsaasti lisätietoja ja -kuvia hakusanoilla ancient bee, ancient horse, ancient camel jne.
Keskiaikana, 500 – 1500, maanviljely vakiintui pääelinkeinoksi Suomessa. Kirkko yhdenmukaisti kulttuureja kaikkialla Euroopassa. Veroluettelojen avulla on hyvät mahdollisuudet selvittää asutuksen leviämistä Suomessa ja Ruotsissa. Elävä keskiaika kiinnostaa erityisesti nuoria.
Tehtävä: Keskiaikainen juhla-ateria
Ota selvää, millaista ruokaa keskiajalla syötiin.
Järjestä ystävien kanssa kunnon juhla, jossa kaikilla osanottajilla on keskiaikainen elämänkerta, rooli
ja ehkä vaatteetkin.
Terva oli Suomen ensimmäinen maailmankauppatavara. Se auttoi pois tuskaisimmasta köyhyydestä erityisesti Pohjanmaalla, Oulun seudulla, Kainuussa ja Savossa. Kaskeaminen ja tervanpoltto myös jättivät jälkensä maisemiin, erityisesti metsiin.
Tehtävä: Tutustu Telkkämäen kaskiperinnetilaan
Valistuksen aika 1700-luvulla perustui luonnontieteiden nousuun ja johti teknisiin innovaatioihin kaikilla elämän alueilla. Maaseuduilla valjastettiin koskia, padottiin järviä ja raivattiin soita. Valistusaatteiden ja –käytäntöjen luojiin ja edistäjiin kuului innokkaasti Alavetelin kappalainen Anders Chydenius, jonka kuvaa voit tutkia 500-markan setelistä. Valtiopäivämieheltä ja valistusfilosofilta riitti puhtia maatalouskärryjen tekniikkaan ja maanviljelytekniikoihinkin. Hyödyn aika toi myös hyötypuutarhat, jotka levisivät ja levittivät lajivalikoimiaan alkuun erityisesti pappiloiden ja kartanoiden kautta, myöhemmin myös seminaarien, kansakoulujen, kansanopistojen ja neuvontajärjestöjen kautta. Nyt osa vanhoista lajikkeista on katoamassa, koska niiden kanssa kilpailevat paremmin tuottavat lajikkeet ja suurikukkaisemmat kukat. Myös vanhoissa puutarhalajikkeissa ja perennoissa on kulttuurista lumoa ja niistä on tärkeää pitää huolta geneettisistäkin syistä. Maatalouden tutkimuskeskuksen puutarhaosasto on elvyttänyt eräiden vanhojen kasvien viljelyä. Niitä voi löytää hyvin varustetuista puutarha-alan myymälöistä FinE-tunnuksella varustettuina. Museovirasto on tuottanut historiallisten puutarhojen inventointioppaan.
Tehtävä: Vanhojen lajikkeiden siemeniä ja taimia omaan puutarhaan
Järjestöistä Hyötykasviyhdistys
ja Maatiainen palvelevat monin tavoin.
Yrtit jo yksistään tarjoavat monia mahdollisuuksia.
Eri puolilla planeettaa on alkanut toimia lukuisia keskenään väljästi yhteistyössä olevia
perinteisten lajikkeiden suojelijoita (englanninkielinen sivusto).
Perinnemaisemat ja monimuotoisuus
Perinteisen maatalouden aikana karjatalous perustui erilaisten niittymaiden ja luonnonlaitumien hyväksikäyttöön. Ihminen lisäsi toiminnallaan luonnon monimuotoisuutta ja loi maisemia. Perinnemaisemien tila inventoitiin Suomessa vuosina 1992–1998. Perinnebiotoopit ovat kasvi- ja eläinlajistoltaan monimuotoisimpia luontotyyppejämme. 1800-luvun loppuun verrattuna perinnebiotooppien määrä on romahtanut alle prosenttiin. Uhanalaisista lajeista 22% on niistä riippuvainen.
Perinnemaisemat eivät säily ilman hoitoa. Nykyään on mahdollista saada maataloustukea sekä perinnebiotooppien säilyttämiseen että muuhun luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Luonnonkasvien siemeniä kylvämällä voit osaltasi olla vaalimassa monimuotoisuutta.
Tutustu suomalaisiin perinnemaisemiin ja -biotooppeihin:
- Uudenmaan perinnemaisemat
- Pirkanmaan perinnemaisemat
- Lammaskallion tila Tuusulasta
- Keminsaaret
- Jyväskylän museo tarjoaa hienon perinnemaisemasivuston ja -kuvaston.
Tehtävä: Bongaa lähiseudun perinnemaisemat
Alueellisen ympäristökeskuksesi kautta saat
tiedot lähialueesi perinnemaisemista. Tutustu niihin. Useimpien mielestä paras vuodenaika on alkukesä, jolloin
kukkaloisto on runsaimmillaan.
Tunnista kasvi perinnemaisemassaan tai ota osaa
perinnemaisematietovisaan.
Monimuotoisuuden kulttuurisista merkityksistä
Perinnemaisemilla on arvoa sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttäjinä että osana yhteistä kulttuurihistoriaamme. Jos perinnemaisemat häviävät, häviävät vähitellen myös niihin liittyvät muistot, kuvat, tuoksut, äänet, merkitykset; luontoperusteinen kulttuuriperintö köyhtyy. Kuka on nähnyt 11-tähkäisen kaskirukiin? Ahomansikan sentään vielä aika moni! Voisitko ajatella Suomi-filmin kultakautta ilman maisemien lumoa?
Tehtävä: Laulujen perinnemaisemat
Etsi laulukirjoista esimerkkejä perinnemaisemista! Millaisia tunnelmia näillä kuvauksilla
välitetään? "Ruislinnun laulu korvissani / tähkäpäiden yllä täysikuu." "Siellä
valkolatvatuomi/ ahon laitaa reunustaa." Millaisiin maisemiin samat tunnelmat on sijoitettu uusissa lauluissa? Rakenna vanhojen ja
uusien laulujen tunnelmasiltoja ja tunnelmasilloista kulttuuritapahtuma. Samalla voit päästä perinteisen luonnonsuojelun
elämysmaailmaan. Kulttuuritapahtumalla voit tukea paikallista perinnemaiseman suojeluhanketta, josta saat parhaiten tietoa
alueellisen ympäristökeskuksesi kautta.
Ihminen voi kokea luonnon monimuotoisuuden syvästi ja antaa sille kulttuurisia ja henkisiäkin merkityksiä. Biodiversiteetin köyhtyminen on tässä mielessä koko kulttuurimuodon köyhtymistä. Radikaaleimmillaan voidaan ajatella, että elämän merkityksien taju ei ole mahdollista ilman luonnon monimuotoisuutta. Suomalaisen kulttuurin muutoksiin voi perehtyä mm. Vienan runokylistä katsoen.
Ainakin osittain tahto suojella luonnon monimuotoisuutta nouseekin luonnon kulttuuristen ja henkisten merkitysten tunnistamisesta. Tästä syystä esimerkiksi Neuvostoliitossa merkittäväksi luonnonsuojelujärjestöksi nousi 1970-luvulla kirjailijaliitto.
Ympäristö, havainto ja kieli ovat jännittävässä vuorovaikutuksessa toisiinsa. Runouden kieli elähdyttää, säilyttää tunnelmia ja avaa merkityksiä. Vivahteikas kieli auttaa kuvaamaan havaintoja täsmällisesti ja samalla se jo sinänsä lisää havaintojen täsmällisyyttä. Havaintojen sävykkyys on välttämättömyys luonnon monimuotoisuuden tunnistamiselle. Arabian kielessä on lukuisasti adjektiiveja kuvaamaan hiekka-aavikon ruskean vivahteita. Ranskalaisen maun avaruus on synnyttänyt makuvivahteita kuvaamaan rikkaan sanaston. Metsästäjän kulttuuriko synnytti suomenkieleen vivahteikkaan auditiivista ympäristöä kuvaavan sanaston? Kuka löytää eniten jään ja veden eri olomuotoja kuvaavia sanoja suomeksi? Onkohan niitä saameksi vielä enemmän?
Tehtävä: Miten
kielten säilyttäminen (englanninkielinen aineisto) on luonnon monimuotoisuuden säilymistä?
Entä tunnistavatko ammattilaiset Suomessa käyttämiensä luonnonvarojen kulttuuriset merkitykset? Miten vaikkapa
metsän kulttuurisia merkityksiä opetetaan metsäalan ammattilaisille? Näitä kysymyksiä ovat Suomessa tutkineet Juha
Pentikäinen
ja Aarne Reunala. Tässä tärkeä
tehtävä on metsäkeskus Lustolla.
Tehtävä: Mitä
merkityksiä sinä annat metsälle?
Kenelle maa ja sen hedelmät kuuluvat? Maanomistus vaikuttaa keskeisesti kulttuurin luontosuhteeseen ja mahdollisuuksiin suojella luonnon
monimuotoisuutta ylisukupolvisesti. Suomessa on lähes
miljoona
metsänomistajaa, kun mukaan lasketaan yhteisomistustilojen osakkaat. Yhteensä he omistavat kaksi kolmasosaa metsäpinta-alasta.
Tahtoessaan heillä on hyvät mahdollisuudet suojella luonnon monimuotoisuutta. Jokamiehen oikeudet ovat merkittävät. Monissa maissa
maanomistus keskittyy suurtiloiksi, joiden omistus on valtiolla, metsäteollisuudella tai maanomistajasuvuilla eikä toisen
omistamalla maalla saa aina edes liikkua.
Tehtävä: Maanomistajan vastuu tuleville sukupolville
Kirjoita essee. Otsikoi. Lähtökohdaksi voit valita jonkun seuraavista:
|