Uhanalaisuus

Suojelu

Aika ja kulttuurit

Suomen luonto

Omat teot

Teeman
tehtäväpankki

Suomen luonnon monimuotoisuus ja sen suojelu

Suomi pyrkii omalta osaltaan säilyttämään luonnon monimuotoisuutta luonnonsuojelulain ja luonnonsuojelualueiden avulla. Suomen luonnonsuojelualueet voidaan jakaa kansallispuistoihin ja luonnonpuistoihin. Natura 2000 -verkoston avulla pyritään vaalimaan luonnon monimuotoisuutta Euroopan unionin alueella.

Uhanalaisuus Suomessa
Metsät
Suot
Tunturit
Sisävedet
Rannat
Itämeri
Lähiluonto

Uhanalaisuus Suomessa

Suomessa on noin 43 000 eliölajia. Parisataa tutkijaa luokitteli lähes 15 000 lajin uhanalaisuuden. Tutkituista 1505 lajia arvioitiin uhanalaisiksi Suomen ympäristökeskuksen johdolla tehdyssä arvioinnissa . Äärimmäisen uhanalaisia lajeja on 249.

Uhanalaisuuden syitä ja uhkatekijöitä ovat

• metsien käyttö, käsittely sekä ikärakenteen muutokset;
• avoimien alueiden, esim. ketojen ja niittyjen sulkeutuminen;
• rakentaminen sekä
• kannan tai esiintymisalueen pienuus.

Suomen lajien uhanalaisuus 2000

Tehtävä: Kotimaakunnan uhanalaiset

Mitä uhanalaisia kotimaakunnassasi on? Mikä uhanalaisuuden on aiheuttanut? Mihin suojelutoimenpiteisiin on ryhdytty? Hae ympäristöhallinnon sivujen hakupalvelimella eri elinympäristöjä koskevia sivuja ja poimi niistä oman alueesi ympäristökeskuksen sivut. Esim. pienvedet+Kainuu.

Uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja esiintyy eniten metsissä ja perinnemaisemissa .

Tehtävä: Elinympäristöjen tila ja viimeaikainen kehitys

Tutustu Suomen luonto CD-faktan tekijöiden arvioon elinympäristöjen tilan (pdf) viimeaikaisesta kehityksestä ja suojeluohjelmien toteutumistilanne 1.1.2005.

Näkökulmia monimuotoisuuden suojelun puolesta

• Metsäteollisuus ry: Monimuotoisuus
• Suomen luonnonsuojeluliitto: Taajamien luonnon monimuotoisuutta on vaalittava

• Eino Merilän sivu Hailuodosta kuvaa tärkeän suomalaisen biodiversiteettikohteen.
• Artikkeli Monimuotoisuuden muutosta mittaamaan ympäristöhallinnon sivuilla

Metsät

Suomen 30,5 miljoonan hehtaarin maapinta-alasta metsätalouden piiriin kuuluu 88 prosenttia. Luonnonsuojelualueita on noin 2,7 miljoonaa hehtaaria. Luonto-Liiton katsaus Suomen aarniometsät – tilanne vuosituhannen aattona antaa kuvan Suomen vanhojen metsien suojelun vajavuudesta. Nykytasolla Suomi ei pysty turvaamaan vanhojen metsien lajistoa etenkään Etelä-Suomessa, kuten ympäristöministeri Jan-Erik Enestam totesi puheessaan OP-Metsäpäivässä 2004.

Metsäalan ammattilaiset uskovat, että metsätaloutta voidaan harjoittaa luonnon monimuotoisuutta säilyttäen. Asenteet ovatkin muuttuneet huomattavasti 90-luvulla. Koska metsien kiertoaika on pitkä, saamme odottaa vielä vuosikymmeniä, ennen kuin uuden metsänhoidon tulokset alkavat näkyä. Järeät vanhat puut, kuolleet lahoavat rungot sekä lehtipuusto ovat useille metsäluonnon vaateliaille lajeille välttämättömiä. Monet uhanalaiset lajit vaativat tasaista kosteutta ja varjoisuutta. Talousmetsien oikealla käsittelyllä voidaan luoda lajistolle sopivia elinympäristöjä ja mahdollistaa lajein siirtyminen aarniometsälaikulta toiselle.

Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt

• Metsälain nimeämät erityisen tärkeät elinympäristöt = metsälain 10§:n kohteet = avainbiotoopit
• Luonnonsuojelulailla suojellut luontotyypit
• Muut arvokkaat elinympäristöt

Erillisillä suojeluohjelmilla rauhoitettuja metsäluonnon kohteita:

• Lehtojensuojelualueet
• Vanhojen metsien suojelu
• Erämaa-alueet

Tehtävä: Metsälailla rauhoitetut erityisen tärkeät elinympäristöt

Opiskele tunnistamaan metsien biodiversiteetin kannalta keskeiset pienialaiset kohteet Metsä vastaa -portaalin kohteet sivun avulla.

Tehtävä: Merikotkan ja varpusen kantojen kehitys

Tutustu diagrammeihin. Miksi merikotkat ovat lisääntyneet mutta varpuset vähentyneet?

Kansallisen metsäohjelman ympäristövaikutusten arvioinnissa vuodelta 1999 todetaan monimuotoisuuden säilymisen edellytyksistä seuraavasti " Suojelun kannalta vaikeimpia lajeja ovat ne Etelä-Suomen lajit, jotka tarvitsevat laajoja yhtenäisiä metsäalueita ja niiden luontaista dynamiikkaa tai ovat riippuvaisia lahopuusta. Nykyisten metsä- ja luonnonsuojelulain mukaisten avainbiotooppien säilyminen ei ratkaisevasti paranna näiden lajien tilannetta, sillä suurin osa lajien alkuperäisistä elinympäristöistä on hävinnyt ja vain osa lajeista voi menestyä pienissä toisistaan erillään sijaitsevissa elinympäristölaikuissa. Keskeinen johtopäätös on, että monimuotoisuuden suojelemiseksi suojelualueiden pinta-alaa tulee lisätä Etelä-Suomessa ." Valtioneuvosto teki syksyllä 2002 periaatepäätöksen monimuotoisuuden turvaamiseksi Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lapin läänin lounaisosan metsissä Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunnan esityksen pohjalta. Esitys ja tehty päätös eivät kuitenkaan tyydyttäneet mm. Luonto-Liittoa.

• Metsäteollisuus ry (paljon metsäalan perustietoa mm. metsävarat, metsäluonto ja monimuotoisuus, metsäteollisuuden päästöt )

• Luonnon monimuotoisuuden seuranta ympäristöhallinnon sivuilla

• Metsäntutkimuslaitos Metsien terveys -sivuilla voit opetella tunnistamaan 150 metsätuhon aiheuttajaa tai tunnistaa jo aiheutuneen tuhon interaktiivisen tunnistuspalvelun avulla

• Parhaat linkit -osiossa runsaasti linkkejä opetuskäyttöön soveltuviin metsäaineistoihin

Suot

Suo, kuokka ja Jussi kuuluivat yhteen vielä toisen maailmansodan jälkeenkin, kun Karjalan evakoita asutettiin. Uusia viljelyksiä raivattiin soille nälän pakottamana. Mutta kun soiden metsitysojitukset jatkuivat vielä 80-luvullakin valtion tuella, oli kyse jo lyhytnäköisestä politiikasta, jonka jälkiä nyt yritetään korjata soita ennallistamalla .

Kasvitieteellisessä suoluokituksessa erotetaan yli 80 suotyyppiä, joista 23 on valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia. Suomessa on ollut soita alun perin yli 10 miljoonaa hehtaaria, niistä on metsäojitettu noin 6 miljoonaa hehtaaria ja maatalouskäytössä noin 0,5 miljoonaa hehtaaria. Noin 60 % soistamme on siis menettänyt luonnontilaisuutensa. Suoluonnon suojelemiseksi on perustettu suojelualueita 80-luvulta lähtien.

Tehtävä: Suksi suolle!

Metsähallituksen kartta kertoo soidensuojelualueiden sijainnin. Suunnista lähimmälle. Tuliko pitkä matka? Olisiko asia korjattavissa. Tutki maastokartan avulla löytyykö kotiseudultasi ojittamattomia soita. Hätätilassa tee virtuaaliretki Teeren soidinsuolle - kiva elämys sekin.

Tehtävä: Ainutlaatuiset suomme

Suot jaetaan keidas- ja aapasoihin. Lisäksi Tunturi-Lapissa on palsasoita. Millä perusteella jako tehdään ja millaiset suot ovat kotiseudullesi tyypillisiä?

Kasvistoltaan ja eläimistöltään kaikkein rikkaimpia ovat runsasravinteiset ja rimpiset letot. Ne ovat korpien ohella myös kaikkein uhanalaisimpia suotyyppejä. Valtaosa soiden uhanalaisista lajeista onkin juuri lettojen lajeja. Kasveista ovat uhattuna monet kämmekät ja sarat sekä sammal- ja sienilajit. Linnuista kaakkuri ja muuttohaukka ovat uhanalaisia.

Tunturit

Tunturiluonnon suojelu on toteutettu osana luonnon- ja kansallispuistoverkostoa ja erämaa-lakia, varsinaista tunturiluonnon suojeluohjelmaa ei ole. Kun porotaloudesta on nykyisin tullut rahatalouden osa, ovat paliskuntien poromäärät kasvaneet kestämättömän suuriksi. Toisen uhan tunturiluonnon kestävyydelle aiheuttaa kasvava turismi.

Emeritusprofessori Paavo Havaksen johdolla tehdyt Pohjoinen luontomme -sivut on poikkeuksellisen ansiokas nettikokonaisuus luontoasioista kiinnostuneille.

Tehtävä: Mikä on paljakka?

Paljakalla esiintyvät tyypilliset tunturin kasvi- ja eläinlajit. Mitä niitä on? Miksi tunturiluonto on erityisen herkkää kulumiselle?

• Pohjoinen luontomme/tunturit .

Sisävedet

Suomessa on 187 888 järveä ja 647 jokea. Kaikki ne ovat hieman erilaisia. Lisäksi tulevat pienvedet: lähteet, purot, allikot. Järviluontomme monimuotoisuutta uhkaavat happamoituminen, rehevöityminen ja rantarakentaminen. Jokien monimuotoisuuden uhkana ovat tulvasuojelu, voimatalouskäyttö, rehevöityminen ja onneksi enää marginaalisesti teollisuuden jätevedet. Pienvesiä on tuhoutunut muun maankäytön yhteydessä ja niiden suojeluun on herätty vasta viime hetkellä.

Tehtävä: Saimaannorppa

Saimaannorppa on Suomen luonnonsuojeluliiton symboli. Miksi juuri saimaannorppa? Mitkä ovat saimaannorpan uhanalaisuuden syyt ja uhat? Mitä toimia norpan suojelemiseksi on tehty?

Tehtävä: Taimenet takaisin

Luonto-Liiton sivuilla kerrotaan taimenpurojen kunnostuksesta. Mikä merkitys puroilla on taimenkannoille? Olisiko kotiseudullasi mahdollisia taimenvesiä, jotka kaipaisivat kunnostusta?

Rannat

Rantojensuojeluohjelman tavoitteena on rantaluonnon säilyttäminen rakentamattomana ja luonnontilaisena. Ohjelman piiriin kuuluu 98 sisävesien ja 29 merenrannikon kohdetta, yhteensä 142 140 hehtaaria, joista alle 12 000 hehtaaria oli lopullisesti perustettu suojelualuiksi vuoden 2000 lopussa.

Itämeri

Norpat, hylkeet ja erityisesti myöhään pesivät vesilinnut kärsivät vesiliikenteen ja retkeilyn aiheuttamasta häirinnästä niin Itämerellä kuin sisävesilläkin. Erityisesti suurten kaupunkien läheisyydessä on välttämätöntä rauhoittaa rantoja liikkumiselta lintujen pesimäkaudeksi.

Tehtävä: Seikkaile saaristossa

Seikkailu saaristossa on Loiston tuottama monipuolinen saariston ihmisten ja luonnon elämää esittävä nettisivusto. Tutustu rantaruovikon, kallioluodon ja ulapan lajistoon sekä ravintoketjuihin.

Tehtävä: Hylkeet pelastuvat?

Itämeren hyljekannat ovat elpyneet . Millä keinoin?

• Merentutkimuslaitos ylläpitää Itämeriportaalia , josta saat ajankohtaiset tiedot Itämeren tilasta

Tee oma kollaasi. Mainitse lähteenä
© Merentutkimuslaitos/alg@line. Lupa opetuskäyttöön on sovittu 28.6.2001.

Maatalouden erityistukea voi saada luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja perinnebiotooppien hoitoon.

Lähiluonto

Luontosuhde syntyy lapsuudessa, omassa kasvuympäristössä. Siellä lapsi ja nuori oppii arvostamaan ja suojelemaan luontoa. Seuraavassa muutamia tehtävävinkkejä ja aktiviteetteja lähiluonnon kohentamiseksi.

Tehtävä: Minkälainen on lähiluontomme?

Tutkitaan koulun/päiväkodin lähialue, esim. ½ - 1 kilometrin alueelta.

Kartoitetaan:

• alueen luontokohteet: puistot, kauniit maisemat, metsät, istutukset, puut, pihat, kalliot, kivet, lammikot, vedet, ojat ym.
• alueen kulttuurihistorialliset kohteet: arkeologiset kohteet: perinnemaisemat; kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset, puistot,ja muut erityiskohteet; arkkitehtonisesti kiinnostavat rakennukset; teollisuusalueet, kauppakeskukset, urheilukentät jne.
• lintujen talviruokintapaikat, siilin pesät, linnunpöntöt, salapaikat, piilot ym.

Laaditaan ns. biokartta, johon kirjataan kaikki ympäristön kohteet. Suuren kartan voi laittaa luokan seinälle ja siihen voi merkitä mahdollisia toteutuksia seurannan helpottamiseksi.

Ympäristö muuttuu nopeasti; tutki kotiseudun lähihistoriaa. Haastattele vanhempiasi, minkälainen ympäristö oli 20 - 30 vuotta sitten. Luo mielikuva siitä, minkälainen se voi olla 20 - 30 vuoden kuluttua. Millaisen haluaisit sen olevan?

Erilaisia lähiluontoprojekteja

• pöntöntekotalkoot: ohjeet pöntöntekoon Suupohjan lintutieteellisen yhdistyksen Pönttöoppaasta.
• elämys-, peikko- ja haltijapolut: Elämyspolku koostuu hajuista, kuuntelusta, tunnustelusta, maistelusta tai väreistä.
• mikroluontopolku voidaan merkitä maastoon vaikkapa viiden metrin villalangalla ja sen aarteistoa tutkitaan lupilla kontaten

Retket ja kerhot:

• tehdään luokkaretki talkooleirille ja mennään kunnostamaan perinnemaisemaa (lisätietoja Suomen luonnonsuojeluliitosta)
• perustetaan kouluun luontokerho: apua Luonto-Liiton lastensivuilta
• perustetaan kouluun tiedekerho