Mitä tarkoitetaan?Suojelu
|
Luonnon monimuotoisuuden suojelu
Miksi suojella?
Näkökulmia luonnon monimuotoisuuden suojelun puolesta:
- Eettinen perustelu: jokaisella lajilla on olemassaolon oikeutus.
- Taloudellinen perustelu: lääkkeet, ruoka, tarveaineet, rakennusmateriaalit, turismi jne.
- Ekologinen, biologinen ja geneettinen perustelu: monimuotoisuus on luonnon perusominaisuus. Jollei monimuotoisuutta suojella elollisen luonnon toimintaa ylläpitävät vuorovaikutussuhteet voivat häiriintyä pahasti. Terveet ekosysteemit tuottavat elintärkeitä ekologisia palveluita; ne hillitsevät maaperän eroosiota, tasaavat veden saatavuutta ja puskuroivat ympäristönmuutoksia. Eräät lajit toimivat avainlajeina eli niiden varaan rakentuu laaja ekologinen verkosto. Jos avainlaji tuhoutuu, tuhoutuu koko siitä riippuvainen eliökunta. Biologinen monimuotoisuus on evoluution tulos ja käyttövoima.
- Kulttuurinen perustelu: luonnon monimuotoisuus on kulttuurisen monimuotoisuuden perusta.
Lajien mukana häviää niiden perimäaines. Perimäainesta supistuu myös silloin, kun kloonaamalla lisätään hyötykasveja tai viljelyssä ja kotieläintuotannossa maatiaislajikkeet korvataan laajoilla alueilla muutamalla kaupallisesti tuottoisalla lajikkeella.
Maailmassa on vain muutamia satoja olennaisen tärkeitä ruokakasvilajeja, mutta viljelijät ovat kehittäneet niistä satoja tuhansia perimältään ja ominaisuuksiltaan erilaisia kantoja. Viljelykasvien ominaisuuksia yritetään parantaa luonnontilaisena kasvavien lajikkeiden perimällä tai uusia viljelykasveja kehitetään kestävämmistä lajikkeista. Esimerkiksi perunarutosta, perunan sienitaudista on kehittynyt sienimyrkyille vastuskykyisiä kantoja. Perunarutto tuhoaa paikoin jopa 15 % sadosta. Andien alkuperäisistä perunalajikkeista on löydetty perimää, joka selviytyy perunaruton uusistakin muodoista.
Ihminen käyttää kasvikunnan tuotteita myös viljely- ja talousalueiden ulkopuolelta moninaisiin tarkoituksiin. Hyödynnetään erilaisia kasveja esimerkiksi öljyjen, uutteiden, luonnonkumien, kuitujen, lääkkeiden, väriaineiden ja tuoksujen saamiseksi. Lääkeaineiden pohjana on useimmiten luonnonkasvi. 80 % maailman ihmisistä turvautuu paikallisiin yrttiparantajiin.
Tehtävä: Omia ajatuksia suojelun merkityksestä
Monimuotoisuuden suojelun välttämättömyys tunnustetaan Rion biodiversiteettisopimuksessa. Sopimuksen mukaan biologisen monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö on sisällytettävä yhteiskunnan eri sektoreiden sisäisiin ja niiden välisiin suunnitelmiin, ohjelmiin ja toimintaperiaatteisiin.
Lajiin kohdistuvat suojelutoimet
Suojelu voidaan kohdistaa:
- lajiin eli kieltää lajin pyynti/ keräys ja sen kasvu-/elinpaikan tuhoaminen
- alueeseen eli suojella tietty luontotyyppi tai laajempi alue luonnon- tai kansallispuistoksi
Lajiin kohdistuvia toimenpiteitä ovat täydelliset tai osittaiset lajirauhoitukset, suojelu tarhoissa ja siemen- ja geenipankit.
Monissa länsimaisissa eläintarhoissa panostetaan uhanalaisten lajien suojeluun. Näin esimerkiksi Korkeasaaressa, missä jo lähes puolet tiloista on sukupuuttovaarassa olevien eläinten hallussa ja missä geenipankkitoiminta on yksi päämääristä. Tämä vaatii laajaa yhteistyötä eläintarhojen välillä lajien ylläpitämiseksi. Tarvitaan useita satoja yksilöitä, joita lisätään hallitusti, että geeniaines säilyisi alkuperäisessä muodossa. Nykyään Korkeasaaressa on parikymmentä sellaista lajia, joiden perimän säilyttämiseen ja kannan lisäämiseen erityisesti pyritään. Yksi näistä lajeista on alppikauris, jota on saaresta viety kaksi laumaa takaisin kotiseudulleen Itävallan luontoon, esittelee intendentti Seppo Turunen.
Tehtävä: Miksi lehmät ovat vankiloissa?
Lue Finfoodin artikkeli
Viljojen geenit pankissa – lehmät vankiloissa, niin tiedät.
Kaikki Suomen eläinlajit nauttivat lain suojaa. Lajeista, joita saa metsästää säädetään metsästyslaissa. Kasveilla tilanne on toisin päin; puuvartisia kasveja lukuun ottamatta, kasvien kerääminen on jokamiehen oikeus, jollei lajia ole rauhoitettu.
Tehtävä: Keruukiellossa
Eräät kasvilajit ovat keruukiellossa lajin suojelemiseksi. Ota selvää mitkä?
Tunnetko näiden lajien kasvupaikkoja? Onko alue rauhoitettu?
Tehtävä: Suojelun menestystarinoita
Laulujoutsen, hirvi ja merikotka ovat toipuneet suojelun ansiosta aivan Suomen luonnosta häviämisen
viime metreiltä. Etsi netistä ja kirjallisuudesta tietoja ja kerro menestystarina sanoin ja kuvin esim.
"Joutsenlaulusta joutsenen lentoon".
Ekologisten verkostojen huomioiminen maankäytön ja suojelualueiden suunnittelussa parantaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä sekä ihmisten ja eläinten sopuisaa rinnakkaiseloa. Huomio pitää kiinnittää erityisesti vihervyöhykkeiden ja monipuolisten luonnonympäristöjen riittävyyteen, ekologisten käytävien tarpeeseen sekä ekologisesti merkittävien ja yhtenäisten luonnonalueiden säilymiseen.
Luonnon ydinalueet ovat rauhallisia ja laajoja tavanomaisia metsäalueita. Ne ovat eläimistön levittäytymisen kannalta tärkeitä elinympäristöjä, ruokailu- ja levähdyspaikkoja. Parhaimmillaan ekologiset käytävät yhdistävät luonnon ydinalueet, uhanalaisten lajien erityisen tärkeät elinympäristöt ja suojelualueet toimivaksi verkostoksi. Toimivassa verkostossa lajit voivat liikkua ja populaation yksilötiheys asettuu luonnon kantokyvyn mukaan optimiksi.
Biosfäärialueet kuuluvat YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO:n alaiseen
"ihminen ja biosfääri" –ohjelmaan (Man and Biosphere, MAB).
Ohjelma on kansainvälinen tutkimus ja yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on säilyttää
maapallo sekä ihmisille että eläin-
ja kasvilajeille elinkelpoisena.
Suomessa on kaksi biosfäärikohdetta:
Tehtävä: Miten biosfäärialue poikkeaa perinteisestä luonnonsuojelualueista?
Natura-alueet ja arvokkaat luontotyypit
Luonnon monimuotoisuuden suojelun peruslähtökohtina pidetään yleisesti erilaisten luontotyyppien (luonnonympäristöjen, elinympäristöjen, habitaattien, biotooppien) sekä lajien suojelua. Luonnon monimuotoisuuden suojelun peruslähtökohtina pidetään yleisesti erilaisten luontotyyppien (luonnonympäristöjen, elinympäristöjen, habitaattien, biotooppien) sekä lajien suojelua.
Luontodirektiivi edellyttää, että kukin jäsenvaltio esittää kohteita eurooppalaiseen suojelualueverkkoon, jota kutsutaan nimellä Natura 2000. Näistä kohteista kerätään yhdenmukaista luontotyyppi- ja lajitietoa yhteiseen tietokantaan ja jäsenvaltiot velvoitetaan siten mm. selvittämään direktiivin luontotyyppien esiintyminen, määrä, edustavuus ja luonnontila Natura 2000 -verkoston kohteilla. Direktiivi velvoittaa jäsenvaltioita myös selvittämään onko näiden
luontotyyppien suojelutaso niiden alueella suotuisa sekä seuraamaan sitä.
Suomen Natura 2000 -ehdotukseen sisältyy 1 458 Euroopan Unionin luonto- ja lintudirektiivien mukaista aluetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 4, 8 miljoonaa hehtaaria. Tästä kolme neljäsosaa on maa-alueita ja neljäsosa vettä. Suomen ehdotus kattaa noin kaksitoista prosenttia Suomen kokonaispinta-alasta. Valtaosa, eli 97 prosenttia ehdotukseen sisältyvistä maa-alueista oli jo aikaisemmin kuulunut jonkin suojeluohjelman tai -varauksen piiriin. Nyt ehdotusta on täydennetty lähes 300 uudella kohteella.
- Natura 2000 -luontotyyppiopas on lajitasolle menevä esittely EU:n alueen suojelluista luontotyypeistä.
Luonnonsuojelulaki suojelee yhdeksän luontotyyppiä. Suojellut luontotyypit ovat harvinaisia ja pienialaisia. Luontokohteiden arvottamisen kriteerit
- diversiteetti (yhteisö/laji)
- luonnonmukaisuus
- harvinaisuus (yhteisö/laji)
- suojelualueen koko
- ihmisen aiheuttama uhka
- kulttuuriarvo
- mahdollinen käyttö opetukseen
- edustavuus
- tieteellinen arvo
- tunnettu historia
- populaation koko
- tyypillisyys
- muut
Tehtävä: Mitkä ovat yhdeksän suojeltavaa luontotyyppiä?
Suojellut luontotyypit
selviävät ympäristöhallinnon sivuilta. Tutustu ainakin niihin, joita todennäköisesti
esiintyy kotiseudullasi. Mitkä ovat tyypin ominaispiirteet? Missä ja miten paljon niitä on?
Millaista elämää niillä on? Mitä niillä saa tehdä, mitä ei?
Tehtävä: Omat luontokohteet ja perinnemaisemat
EU on mukana rahoittamassa suojeluhankkeita Suomessa. Projektit ovat tuottaneet runsaasti tavallisille kansalaisille suunnattua tietoa suojeltavista alueista. Seuraavassa opetuskäyttöön tuotettuja aineistoja:
Tehtävä: Kehitä lautapeli biodiversiteetin hoitamisen esteistä ja eduista
Suomen luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmat
Kansallispuistot (noin 8 130 km2 ) ovat luontoaarteitamme. Niitä on yhteensä 35 eri puolilla Suomea (tilanne 1.3.2003). Kansallispuistoissa saa vapaasti liikkua, ellei puiston järjestyssäännöissä muuta määrätä.
Luonnonpuistot (1500 km2 )ovat tieteellisiin tarkoituksiin perustettuja suojelualueita, joilla liikkuminen on kielletty erikseen merkittyjä reittejä lukuun ottamatta.
Tehtävä: Tutustu luonnon- tai kansallispuistoon
Valitse luonnonpuisto tai kansallispuisto
ja laadi siitä lyhyt esittely.
Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto perustettiin Hämeenlinnaan, seuraava saataneen Heinolaan.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys kampanjoi kaupunkipuiston saamiseksi myös pääkaupunkiin.
Yksittäisiä luonnonmuodostumia, kuten erityisen kauniita, harvinaisia, maisemallisesti tai tieteellisesti merkityksellisiä puita ja puuryhmiä sekä siirtolohkareita on mahdollista suojella luonnonmuistomerkkeinä.
Ennen EU:n liittymistä Suomella omia
suojeluohjelmia. Niiden toteutus jatkuu edelleen. Yleensä alueet liitetään myös
Suomen Natura 2000 -ohjelmaan.
|