Valmistelu
Ekologinen ja
taloudellinen
|
Näkökulmia ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen
Luonnon ekosysteemien toimivuus ja monimuotoisuus on myös ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja talouden perusedellytys. Luonnonvarojen niukkuus ja uusiutumisvauhti sekä nopeasti kasvava ihmisten määrä edellyttävät kulutustapojen muutosta ja ekotehokkuutta tuotannossa ja yhdyskunnissa.
Keskeisiä kysymyksiä ekologisen ja taloudellisen kestävyyden edistämisen pohtimiseen löytyy muistilistasta.
Ympäristöjärjestelmät
Ympäristöjärjestelmät
Opetuskäytössä olevat kiinteistöt muodostavat julkisesta rakennuskannasta huomattavan osan. Oppilaitoksissa kulutetaan paljon energiaa, vettä, materiaaleja ja niissä syntyy huomattava määrä jätettä. Ympäristöjärjestelmät muodostavat työvälineen organisaatioiden ympäristöasioiden hallintaan ja kehittämiseen. Seuraavat ympäristöjärjestelmät on kehitetty koulujen käyttöön. Niiden oppaita, lomakkeita ja kriteereitä kannattaa hyödyntää kehittämistyössä, vaikka ei aikoisikaan hakea sertifikaattia.
Oppilaitosten ympäristösertifiointi
Koulussa voidaan hyödyntää myös laajemmalle kohderyhmälle suunnattuja materiaaleja. WWF eli Maailman luonnonsäätiö on laatinut toimistojen tarpeisiin soveltuvan Green Office -ympäristöjärjestelmän. Apua jätteen synnyn ehkäisyyn löytyy Fiksu.net -sivuilta. Sivustossa on myös erityisesti kouluille suunnattuja osia.
Esimerkkejä koulujen ympäristötyöstä
Baltic 21E -hankkeen kokeiluvaiheessa viisi koulua laati itselleen kestävän kehityksen ohjelman. Kustakin ohjelmasta tuli omanlaisensa.
Espoon yhteislyseossa kestävän kehityksen työn jatkuvuuden takaa vuosittain valittava, opettajista ja oppilasta koostuva keke-ryhmä. Kestävän kehityksen ohjelmaa on toteutettu koulun arjessa mm. monipuolisella ympäristöseurannalla ja kierrätyksellä. Opetuksessa kestävän kehityksen vahva asema opsissa näkyy mm. lukion biologian toimintakurssina sekä parhaillaan toteutettavana kurssina, jonka tarkoitus on paikallisen uimarannan käytön kohentaminen ja turvaaminen. Koulu on tehnyt vierailukäynnin Kuusakoski Oy:n tehtaille ja tekee yhteistyötä yhtiön kanssa. Yhdeksänsien luokkien opetukseen kuuluu ympäristökurssi. Lisäksi viime vuonna toteutettiin ”Ei vois enempää kiinnostaa” -kurssi asioihin vaikuttamisen opettelemiseksi. Sosiaalista kestävyyttä edistetään mm. vertaissovittelutoiminnalla. Lue myös Espoon yhteislyseon kouluesimerkki!
Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa kestävää kehitystä lähdettiin tarkastelemaan ammattiin opiskelevan opiskelijan näkökulmasta. Oppilaitoksessa on ympäristöohjelma, jota vuosittain tarkennetaan. Toimintaa koordinoivat toimipistekohtaiset Keke-tiimit. Baltic 21E-hankkeessa sosiaalinen kestävä kehitys nostettiin alasta johtuen keskeiseksi teemaksi. Sen lähtötilannetta kartoitettiin opiskelijanpolun avulla. Kestävää kehitystä pyritään painottamaan myös työharjoittelussa; esimerkiksi sairaalajätteiden käsittely ja siihen liittyvät turvallisuusnäkökohdat konkretisoituvat juuri harjoittelun yhteydessä. Oppilaitoksessa on järjestetty valinnaisia ympäristökursseja ja teemapäiviä. Parhaillaan on käynnissä sosiaalisesti kestävän kehityksen kriteeristön rakentaminen sekä opetussuunnitelman uudistaminen kestävän kehityksen näkökulmasta.
Maunulan yhteiskoulussa ekologista kestävyyttä on edistetty Vihreän lipun menetelmin. Koulussa toimii aktiivinen oppilaista koostuva ympäristöraati, joka toteuttaa ympäristöseurantaa sekä valistaa muita tietoiskuin. Sosiaalista kestävyyttä edistetään mm. vertaissovittelutoiminnalla sekä monikulttuurisuuskasvatuksella. Monikulttuurisuuteen liittyvä työ suuntautuu sekä koulun sisä- että ulkopuolelle: Koulu on toisaalta mukana kansainvälisissä hankkeissa, kuten Comenius, ja toisaalta koulun oppilaisiin kuuluu juuriltaan 28 erilaisen kulttuuritaustan omaavia oppilaita. Yläasteella toimivat kansainväliset luokat, joiden opetuskieli on englanti.
Päntäneen koulussa kestävä kehitys käsitetään laajasti. Koulu on saanut ympäristösertifikaatin perusteellisesta ja laajasta ympäristötyöstään. Toisaalta sosiaalinen kestävyys nähdään tärkeänä haasteena, ja aiheeseen onkin panostettu paljon. Lue lisää kouluesimerkistä!
Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa kestävän kehityksen ohjelman laatiminen aloitettiin perusteellisella ympäristökartoituksella. Opettajille ja ylläpitohenkilökunnalle perustettiin omat ympäristöryhmänsä ja järjestettiin koulutusta. Ympäristöohjelman laatimisessa käytettiin apuna koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteereitä. Ohjelman käynnistysvaiheessa korostettiin henkilökohtaisia keskusteluja sekä tiedottamista, jota suunnattiin myös opetusharjoittelijoille. Ohjelman laatiminen yhdistettiin opetussuunnitelmatyöskentelyyn. Koulun toiminta-ajatuksen yhdessä toimimista toteutettiin istutustapahtumassa, jossa koulun pienimmät ja viisaimmat istuttivat yhdessä ”mikkihiiriä” ja ”pinokkioita” koulun pihalle. Sitouttamiseksi kestävän elämäntavan ohjelmaan käytettiin myös jätenäyttelyä, lajitteluleikkejä sekä koululle laadittuja jäteohjeita ja jäteopasta. ”Pikkuparlamentti” aloitti toimintansa rivakasti alaluokilla, Viikin alueen moniammatillista yhteistyötä käynnistettiin TurvaTaito-projektin väkivallan ehkäisyohjelmassa sekä vanhempainyhdistys perusti ”jalkautumisringin” alueellisen nuorisotyön tukemiseksi.
Muiden koulujen kestävän kehityksen ohjelmia:
- Hämeenlinnan normaalikoulun ekoarki
- Oulun Hönttämäen koulun kestävän kehityksen ohjelma
- Katso myös kestävän kehityksen verkkopalvelun kuukausittain vaihtuvat kouluesimerkit:
Muuta hyödyllistä
Lista Joutsenmerkityistä tuotteista
Apua energiansästöön sekä energia-aiheen käsittelyyn opetuksessa Motivan sivuilta
Kestävän kehityksen ohjeita kuvataideopettajille
Porin kaupungin hankintatoimen ohjeisto ympäristön huomioimiseksi ruokahuollossa
Porin kaupungin hankintatoimen ohjeisto ympäristön huomioimiseksi siivousalalla
|