Toteuttaminen

Arviointi

Sosiaalinen ja
kulttuurinen

Ekologinen ja
taloudellinen

Näkökulmia sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen

Hyvinvointi, rakentava ja turvallinen vuorovaikutus yhteisössä sekä oman ja muiden kulttuurien suvaitseva rinnakkaiselo ovat avainkäsitteitä sosiaaliselle ja kulttuuriselle kestävyydelle. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti yksilön ja yhteisön hyvinvointia kehitettäessä on huomioitava luonnonympäristön hyvinvointi ja taloudellisen toiminnan kestävyys.

Keskeisiä kysymyksiä

• Miten tunne ja varmuus huolenpidosta, turvallisuudesta ja hyväksytyksi tulemisesta tavoittaa kaikki?
• Millaisia pelisääntöjä ja niiden toteutumisen varmistamista tarvitaan oikeudenmukaisuuden ja luottamuskulttuurin ylläpitoon?
• Millaisia rakenteita ja käytäntöjä tarvitaan konfliktien käsittelyyn?
• Miten opitaan toisten ihmisten ja luonnon kunnioittamista ja huomioon ottamista?
• Miten opitaan vastuunottoa?
• Millaisia osallistumisjärjestelmiä tarvitaan? Miten saadaan kokemuksia vaikuttamisesta?
• Miten saadaan ymmärrys yhteiskunnan toiminnasta ja löydetään oma paikka siellä?
• Miten saadaan kokemuksia kansalaisyhteiskunnan jäsenenä vaikuttamisesta ja vaikuttamisesta omassa työyhteisössä?
• Miten oma kulttuuri ja paikalliskulttuuri saadaan elämään ja kehittymään koulussa? Miten opitaan näkemään oma yhteisö osana aluetta, Suomea, Pohjoismaita, Eurooppaa ja maailmaa?
• Miten opitaan ymmärtämään erilaisia kulttuureita ja maailmankatsomuksia ja niiden suhdetta luontoon ja talouteen?

Esimerkkejä toteuttamismalleista

Ongelmien käsittely työyhteisössä
Paikalliskulttuuriin perehtyminen
Ihmisen elinkaari tutuksi
Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys
Osallistuminen ja vaikuttaminen koulussa

Ongelmien käsittely työyhteisössä

Punaisen Ristin vertaissovittelun eli VERSO-toiminnan tavoitteena on koulujen toimintahäiriöiden vähentäminen ja ehkäiseminen. VERSO-kouluissa pyritään väkivallattomuuteen ja päihteettömyyteen, koulukiusaamisen vähentämiseen ja hyvään työrauhaan. Sovittelu on ennalta määriteltyyn kaavaan nojautuva keskustelu, jossa ulkopuolinen, kolmas osapuoli ohjaa vuoropuhelua ristiriitatilanteen osapuolten välillä.

Koulun tulee varautua myös mahdollisten kriisitilanteiden käsittelyyn. Tukea kriisisuunnitelman laatimiseen sekä toimintaohjeita löydät mm. Edu.fi-palvelun Kriisi-sivuilta.
Punainen Risti on tuottanut sivuilleen ohjeita Aasian katastrofin käsittelemiseksi kouluissa.

Apua koulu- tai työpaikkakiusaamisen ehkäisyyn löydät Kiusattujen tuki ry:n verkkosivuilta. Sivustolta löytyy ohjeita opettajille ja oppilaiden vanhemmille. Lisäksi sivuilla on erinomainen linkkilista lisätiedon etsimiseen.

Hillilän koulun verkkosivuilta löydät koulun laatimat toimintasuunnitelmat kiusaamisen ehkäisylle sekä mahdollisiin kriisitilanteisiin.

Oppilaan kehittymistä ja panosta työyhteisön kehittämisessä voidaan seurata portfolion avulla. Päntäneen koulu on valinnut sosiaalisesti kestävän kehityksen teemoikseen suvaitsevaisuuden, itsetunnon ja vastuuntunnon. Näiden teemojen parissa tapahtuvaa kehitystä seurataan kunkin oppilaan henkilökohtaisessa portfoliossa, joka kulkee kodin ja koulun välillä.

Paikalliskulttuuriin perehtyminen

Omaan kulttuuriperintöön ja paikalliseen kulttuuriin perehtyminen auttaa ymmärtämään itseä ja yhteisöä. Suomen Tammi+ -projektin sivuilta löytyy materiaalia kulttuuriperintöopetukseen. Sivuilla on materiaalia liittyen niin vesistöjen kulttuurihistoriaan, vanhoihin esineisiin kuin oman koulun kuvaamiseen. Sivuilla on tietoja myös eri koulujen hankkeista.

Velkuan koulun Ympäristömuseo-hankkeessa oppilaat haastattelivat vanhuksia heidän koulumatkoistaan, järviruo’on käytöstä sekä kummittelupaikoista.

Ihmisen elinkaari tutuksi

Ihmisen elinkaareen tutustuessa voi tehdä yhteistyötä eri-ikäisten ihmisten kanssa. Työelämään tutustumisessa oppilaiden vanhemmat ovat usein mielellään avuksi: he voivat joko tulla koululle kertomaan ammateistaan tai järjestää vierailuja työpaikoilleen. Oppilaiden isovanhempia voi myös pyytää vierailijoiksi kertomaan menneistä. Vanhuksiin voi tutustua tekemällä vierailuja vanhainkotiin tai aloittamalla muu yhteistyö paikallisten vanhusten kanssa. Esimerkiksi oululaisen Hönttämäen koulun oppilaat tutustuvat laitosvierailujen yhteydessä kehitysvammaisiin, vanhuksiin, kuulovammaisiin, turvapaikanhakijoihin ja eri kulttuurisiin maahanmuuttajiin.

Suomen Vanhempainliiton sivuilta löydät toimintaideoita Vanhempain ja koulun päivän 14.10. viettoon sekä muuhun koulun, vanhempien ja isovanhempien väliseen yhteistyöhön.

Käy katsomassa Pappilan koulun oppilaiden mietteitä siitä, mitä he tekevät, kun ovat 64-vuotiaita!

Laukaan kunnassa toteutetussa Yhdessä elämään -hankkeessa rakennettiin yhteisöllistä kasvatusverkostoa kotien, koulujen ja muiden kunnassa toimivien tahojen kesken. Yhteistyön tavoitteena on edistää ennaltaehkäisevää kasvatustyötä ja parantaa lasten ja nuorten elämän laatua.

Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys

Monikulttuurisuuskasvatuksen tavoitteena on helpottaa eri kulttuuritaustaisten ihmisten kohtaamisia. Kansainvälisyyskasvatus -verkkosivuilla on monipuolinen monikulttuurisuuskasvatuksen opetusmateriaalikokoelma.

Maailmankansalaisuuden kypsyyskoe on Suomen YK-liiton tarjoama kaikenikäisille suunnattu itsenäisen opiskelun muoto. Kypsyyskoe on mahdollisuus tutustua siihen kansainvälisyyteen liittyvään aiheeseen, joka juuri sinua kiinnostaa. Se soveltuu suoritettavaksi osana koulujen ja oppilaitosten opetustarjontaa.

Suomen YK-liiton sivuilta löytyy muutenkin monipuolisesti tietoa mm. ihmisoikeuksista.

RASMUS on valtakunnallinen rasismin ja muukalaispelon vastaista työtä ja monikulttuurisuutta ja ihmisoikeuksia edistävien tahojen ja toimijoiden verkosto, jonka koordinoijana ja sihteeristönä toimii Ihmisoikeusliitto. Rasmus -nettisivusto kokoaa yhteen rasismin, muukalaisvihan, muukalaispelon ja etnisen syrjinnän vastaiseen sekä monikulttuurisuutta ja ihmisoikeuksia edistävään työhön liittyviä tietoja, tapahtumia ja asioita.

Avaruus-Bobo ja toveruuden salaisuus on lapsille tarkoitettu suvaitsevaisuusaiheinen peli SPR:n sivuilla.

Ihmisoikeudet.net on virtuaalinen oppikirja ihmisoikeuksista. Sivusto on suunnattu ensisijaisesti yläasteen, lukion ja ammatillisten oppilaitosten oppilaille ja opettajille, mutta se on myös ihmisoikeuksien hakuteos kenelle tahansa asiasta kiinnostuneelle.

Osoitteesta löytyy myös alasivusto Friidu, jossa käsitellään tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia sekä tasa-arvoa niin globaalista kuin kotimaisestakin näkökulmasta. Sivuilla voit mm. testata, oletko kynnysmatto vai käsinsolmittu silkkimatto.

Kummilapsitoiminnassa on yksittäisen kehitysmaan lapsen tai lapsiryhmän, kuten lastenkodin, säännöllisestä rahallisesta avustamisesta. Useimmiten rahat käytetään lapsen koulunkäynnin tukemiseen. Vastineeksi tuestaan kummi saa tietoa kehitysmaan oloista sekä kuulee avustuskohteensa tai kummilapsensa kuulumisia. Kummilapsia välittävät monet järjestöt eri puolilta maailmaa.

Myös koulu voi ryhtyä kummiksi. Esimerkiksi Salinkallion peruskoululla on kummilapsi Keniassa. Koulu avustaa kummilapsen koulunkäyntiä ja seuraa muutenkin tämän elämää.

Kummilapsia välittäviä järjestöjä ovat mm. seuraavat:

Interpedia ry
Kambodzan lasten puolesta ry
Nakurun lapset ry
Plan Suomi
Pelastakaa Lapset
Suomen World Vision
Toivon Tähti ry

Osallistuminen ja vaikuttaminen koulussa

Osallistuminen kouluyhteisön moninaisten asioiden suunnitteluun ja toteutukseen kiinnittää yhteisön jäseneksi ja antaa kokemuksia vuorovaikutuksesta erilaisten ihmisten välillä. Määrätietoinen osallistuminen kehittää valmiuksia vaikuttaa myös koulun ulkopuolella.

Osallistumishankkeen työprosessia kuvataan luvussa Vaikuttava osallistuminen osaksi koulutyötä.

Kotkalaisen Langinkosken lukion Baltic 21E -osallistumishankkeessa lähdettiin rakentamaan kiinnostavista paikallisista kohteista koostuvaa elämyspolkua. Lopputuloksena oli kymmenen kohteen osallisuusverkosto. Yhteistyötä tehtiin mm. useiden Kotkan kaupungin virastojen, paikallisen kahvilan sekä seurakunnan kanssa. Hankkeessa oli mukana kaikkien aineryhmien opettajia. Katso, mitä eri oppiaineissa tehtiin ja tutustu myös Langinkosken malliin sitoa osallistuminen osaksi normaalia koulutyön suunnittelua.

Lintulaakson koulussa Espoossa lähdettiin mukaan lähistölle rakennettavan uuden asuinalueen suunnitteluun. Projektin aikana tehtiin yhteistyötä mm. alueen suunnittelusta vastaavan arkkitehdin, alueen rakennuttajan sekä Espoon kaupungin nimisuunnittelun kanssa. Oppilaat rakensivat pienoismalleja alueesta, kokosivat hyvän asuinalueen tunnuspiirteitä sekä keksivät nimiä kaduille ja taloyhtiöille. Osa oppilaiden ehdotuksista tullaan toteuttamaan.

Lintulaakson koulussa toimii tällainen sisäinen osallistumisjärjestelmä: Luokissa järjestetään luokkien kokouksia, joissa käsitellään asioita koko luokan voimin. Koko koulua koskevia asioita käsittelee edustajiston kokous, jossa joka luokan edustajat tapaavat. Edustajat valitaan kutakin kokousta varten erikseen, joten jokaisella on mahdollisuus päästä vuorollaan edustajaksi. Tarvittaessa käytössä on myös koko koulun kokous.

Turun normaalikoulussa 8. luokan oppilaat osallistuivat arkeologisen aikapolun tekemiseen Liedon Vanhalinnaan. Oppilaat osallistuivat luontopolun raivaustöihin sekä arvioivat polulle tulevien taulujen tekstejä. Lisäksi oppilaat tekivät alueella biologian ja fysiikan maastotöitä.

Pihtiputaan lukiossa oppilaat tekivät maisemointisuunnitelman käytöstä poistuvalle maa-aineksenottoalueelle. Hanke toteutettiin yhdessä alueellisen ympäristökeskuksen kanssa. Suunnitelma työstettiin kuvataiteen maisemointikurssilla. Alueelle rakennetaan ulkoilualue ja geologiapolku opasteineen.

Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen luonnonvara-ala päätti kehittää oppimiskeskuksesta kestävän kehityksen mallimaatilan yhteistyössä Saarijärven kaupungin kanssa. Tavoitteena oli lisätä paitsi opiskelijoiden myös ympäröivän yhteisön tietoisuutta kestävän kehityksen asioista. Hankkeen aikana mm. kehitettiin mallimaatilan jätehuoltoa, rakennettiin kestävän kehityksen luontopolku, seurattiin jätevesipäästöjä, laadittiin oppaita sekä tehtiin jäteneuvontatyötä päiväkodeissa ja kouluissa. Oppimiskeskuksen yhteistyökumppaneita hankkeessa olivat mm. ympäristönsuojelusihteeri, jätehuoltoyhtiö, terveyskeskus, koulut ja päiväkodit.

Hesan Nuorten Ääni -kampanja on Helsingin kaupungin opetus- ja nuorisotoimen yhteisstrategiana toteutettava hanke, joka on Helsingin vaihtoehto nuorisovaltuustolle. Helsingissä on kehitetty Norjan Porsgrunnin kunnan kokemuksiin perustuvaa demokratiamallia, jonka perusideana on lähteä ruohonjuuritasolta lasten ja nuorten osallisuuden edistämisessä. Helsingin mallissa osallisuusareenoita ovat koulut ja nuorisotalot.

Tutustu myös Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Lasten ja nuorten vuoro vaikuttaa -teemavuoden 2004 hankkeisiin.

Valtikka.fi on sivusto nuorelle, joka haluaa vaikuttaa maailman menoon. Sivuilta löytyy tietoa ja toimintaa, vinkkejä ja mielipiteitä sekä erityisesti kouluille tarkoitettu opettajan osio. Valtikka on opetusministeriön rahoittama nuorten verkkodemokratiahanke, jota toteutetaan Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin toimesta.

Osallistuvan yhdyskuntasuunnittelun metodikortistossa esitellään erilaisiin suunnittelu- ja tutkimustilanteisiin soveltuvia menetelmiä. Kortistosta löytyy myös ohjeet oikean menetelmän valitsemiseen.

Koulun ja yrityksen välinen yhteistyö antaa monia mahdollisuuksia osallistumisen toteuttamiselle ja oppilaiden tutustumiselle työelämään. Taloudellisen Tiedotustoimiston sivuilla kerrotaan koulujen ja yritysten välisen yhteistyön eri muodoista. Suomen yrittäjät ry:n sivuilta puolestaan löydät Sata mallia yrittäjyysopetukseen. Tutustu myös Könönpellon ja Kuoppamäen koulujen yrittäjyyskasvatustoimintaan!