Toteuttaminen

Arviointi

Sosiaalinen ja
kulttuurinen

Ekologinen ja
taloudellinen

Osallistumaan oppimiselle suunnitelma

Lähdettäessä kehittämään koulun osallistumiskulttuuria on tärkeää muodostaa keskustelemalla työyhteisön yhteinen käsitys siitä, mitä osallistuminen koulussa tarkoittaa ja miksi sille pitäisi rakentaa monipuolisempia ja useampia koskettavia muotoja. Mitä opetussuunnitelman tavoitteita voidaan toteuttaa osallistumisella? Miten osallistuminen nivoutuu opetukseen, toimintakulttuuriin ja vastuisiin arkikäytännöistä?

Päätös lähteä kehittämään osallistumiskulttuuria on hyvä tehdä yhdessä. Onnistumisen kannalta koulun johdon ja koko työyhteisön sitoutuminen on olennaista. Oppilaiden ja vanhempien panos osallistumisen muotoja ja kohteita valittaessa on tärkeä.

Osallistumishankkeen työprosessi!

Nykytilan kartoitus
Kehittämiskohteiden määrittely
Kehittämissuunnitelman laatiminen
Työnjako ja vastuiden määrittely
Muista nämä!

Nykytilan kartoitus

Osallistumisen kehittäminen kannattaa aloittaa nykytilanteen kartoituksella. Selvitetään, millaisia käytäntöjä oppilaiden, eri henkilöstöryhmien ja vanhempien osallistumiselle koulussa jo on, ja millaisia yhteistyömuotoja on koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Pohditaan

• millainen kokonaiskuva yhteiskunnan toiminnasta eri oppiaineiden opetuksessa oppilaille muodostuu
• mitä osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja eri oppiaineiden opetuksessa opitaan
• millaista yhteistyötä eri oppiaineiden välillä on
• missä oppilaat voivat saada omakohtaista kokemusta osallistumisesta ja vaikuttamisesta omassa työyhteisössä
• miten moni oppilas on vastuussa yhteisten asioiden hoidosta
• ketkä vastaavat osallistumisjärjestelmien toimivuudesta
• ketkä voivat osallistua niiden kehittämiseen tai uusien muotojen suunnitteluun
• miten ja kenen kanssa koulu osallistuu lähiympäristön kehittämiseen
• mitä osallistumisesta opitaan projekteissa, verkostoissa ja erilaisissa kumppanuuksissa
• miten opitaan arvioimaan omaa toimintaa ja sen vaikutuksia
• onko löydettävissä oppimispolkuja alemmilta luokilta ylemmille?

Kartoitus tuo yhteiseen tietoisuuteen eri oppiaineiden opetuksessa saatavat valmiudet ja kokemukset osallistumisesta, koulussa jo toimivat osallistumisjärjestelmät sekä koulun ulkopuolella toteutettavat hankkeet.

Kehittämiskohteiden määrittely

Kehittämiskohteita määriteltäessä kannattaa tarkastella ensin jo olemassa olevien osallistumisjärjestelmien parantamis- ja laajentamismahdollisuuksia. Uusia kohteita valittaessa on tärkeää kuulla oppilaita, vanhempia ja niitä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa työhön ryhdytään. Osallistumiskohteiden moninaisuus takaa erilaisten osallistumismenetelmien oppimisen.

Osallistumiskohteiden valinta ja tavoitteiden asettelu vaikuttamiselle on tärkeää tehdä huolella. Ongelmat ovat usein kompleksisia, eikä niitä ehkä voi ratkaista kokonaan. Oleellista onkin, että oppilaille muodostuu realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksista ja että he saavat ainakin joitakin tuloksia. Osallistumistavoitteita asetettaessa on hyvä muistaa myös näennäisosallistumisen vaara. Miten varmistetaan, että osallistumismahdollisuudet ovat todellisia?

Tarvitaan monenlaisia osallistumismuotoja, jotta mahdollisimman moni oppilas löytää tärkeänä pitämänsä tehtävän ja motivoituu yhteisten asioiden hoitoon. Esimerkiksi oppilaskuntatoiminta, tutortoiminta, vertaissovittelu, ympäristöagenttitoiminta, materiaalivirtojen tarkkailu, viihtyisyydestä huolehtiminen ja pihasuunnittelu herättävät erilaisten ja eri-ikäisten kiinnostusta.

Yhteisen pohdinnan tulos on myös se, millaisiin asioihin yhteiskunnassa halutaan vaikuttaa ja mihin tahoihin halutaan rakentaa yhteyksiä. Yhteistyö museo-, kulttuuri-, maankäytönsuunnittelu-, ympäristö-, sosiaali- ja terveys- ja turvallisuusviranomaisten kanssa avaa uusia mahdollisuuksia tutustua oman paikkakunnan historiaan, nykytodellisuuteen ja julkisen sektorin toimintaan sekä tulevaisuudensuunnitelmiin. Yhteistyö paikallisen median kanssa avaa näköaloja tiedotukseen. Yhteistyö paikallisten yritysten kanssa selkiyttää käsityksiä työnteosta ja yrittäjyydestä. Yhteistyö järjestöjen kanssa opettaa kansalaistoimintaa. Yhteistyön tulee aina tukea koulun perustehtävää.

Hyvä aihe lähiympäristössä osallistumiseen on ajankohtainen, koululle läheinen ja oppilaita kiinnostava. Kun valitaan koulun ulkopuolelta kohteita osallistumiseen ja vaikuttamiseen, työmenetelmiä on monia. Tutustu osallistuvan yhdyskuntasuunnittelun metodikortistoon TKK:n sivuilla.

Ideoita ja muiden kokemuksia:
Näkökulmia sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen

Kehittämissuunnitelman laatiminen

Hyvässä kehittämissuunnitelmassa nimetään kehittämiskohteet, määritellään selkeitä, arvioitavia tavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä, joiden kautta tavoitteisiin päästään. Kehittämissuunnitelman tekeminen on osa opetussuunnitelmatyötä tai vuosisuunnitelman laadintaa. Se on hyvä tehdä opetussuunnitelma toisessa kädessä, jotta hankkeiden osaset saadaan kytketyksi eri aineiden oppimääriin. Mitkä tavoitteista toteutetaan opetuksessa, mikä osallisuutena erilaisissa osallistumisjärjestelmissä koulussa tai osallisistumishankkeissa erilaisissa kohteissa koulun ulkopuolella? Millaista yhteistyötä tarvitaan tavoitteiden toteuttamiseksi? Kehittämissuunnitelma voi olla kolmiosainen:

• opetuksen tavoitteisiin, sisältöihin, menetelmiin tehtävät muutokset
• osallistumismuotojen monipuolistaminen ja tehostaminen kouluyhteisössä
• osallistumismuotojen monipuolistaminen ja tehostaminen kohteissa koulun ulkopuolella.

Suunnitelmaan kuuluu myös osallistumisen edistymisen seuranta. Määritellään odotetut tulokset ja indikaattorit, joilla toteutumista seurataan. Tavoitteiden toteuttamiselle on syytä varata riittävästi aikaa. Suunnitelmaan kirjataan tavoiteaikataulu sekä ajankohdat väliarvioinneille ja suunnitelmien tarkistuksille.

Työnjako ja vastuiden määrittely

Osallistumisen toteuttaminen ja arviointi edellyttävät uusien yhteistyömuotojen luomista, työnjakoa ja vastuiden määrittelyä. Nimetään kehittämiskohteille johto, tiimejä, yksittäisiä vastuuhenkilöitä, sidosryhmäyhteistyöstä vastaavia jne. Vastuuhenkilöille varataan aikaresursseja ja taloudellisia resursseja. Vastuuhenkilöt eivät voi tehdä osallistumisjärjestelmiä yksinään, mutta he pitävät lankoja käsissään ja toimivat kehittämisen potkureina.

On tärkeä miettiä kaikkien eri toimijoiden roolit ja vastuut. Mikä rooli on opettajilla, oppilailla, muulla koulun henkilökunnalla ja ulkopuolisilla yhteistyökumppaneilla? Lähdetäänkö heti liikkeelle koko koulun voimin vai aloitetaanko tiettyjen luokka-asteiden tai oppiaineiden hankkeella?

Yhteistyökumppaneihin kannattaa ottaa yhteyttä mahdollisimman varhain. Tällöin päästään yhdessä keskustelemaan yhteistyön tavoitteista ja menetelmistä ennen kuin suunnitelmia on kummallakaan puolella lyöty lukkoon. Yhteistyökumppani myös kertoo, mikä heidän puoleltaan on mahdollista toteuttaa ja mikä ei.

Suunnitellaan myös, miten eri osapuolia informoidaan ja miten eri tahot voivat antaa palautetta. On tärkeää luoda mahdollisuuksia ja puitteita ajatustenvaihtoon ja tiedon kulkuun.

Tiedotuskanavia

Muista nämä!

• Yhteinen ymmärrys osallistumiskulttuurin kehittämisen tarpeellisuudesta ja tavoitteista on tärkeää.

• Koulun johdon aktiivinen sitoutuminen tuo mukanaan tietoa, kokemusta ja valtuuksia. Se vaikuttaa myös hankkeen arvostukseen työyhteisössä.

• Osallistumisen kehittämiseen on tärkeä varata resursseja.

• Oppilaat on hyvä ottaa mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin saadaan heidän ideansa ja innostuksensa parhaiten valjastetuksi kehitystyöhön!

• Koulun ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin kannattaa ottaa yhteyttä jo valmisteluvaiheessa. Näin varmistutaan yhteistyömahdollisuuksista ja taataan tehtyjen suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus.

• Koulun ulkopuolisten yhteistyökumppanien kanssa tulee selkeästi sopia, mihin he sitoutuvat.