Valmistelu
|
Ohjelman valmistelu ja käynnistäminen
Kun kestävän kehityksen ohjelmaa lähdetään valmistelemaan, on tärkeää muodostaa keskustelemalla työyhteisön yhteinen näkemys siitä, mitä kestävä kehitys koulussa tarkoittaa ja miksi ohjelmaa lähdetään rakentamaan. Miten ohjelma kytketään opetukseen, koulun arkeen ja toimintakulttuuriin? Tarvitaanko ohjelman valmisteluun työyhteisön ulkopuolisia tahoja?
Ohjelman onnistumisen kannalta on tärkeää, että johto ja koko talon väki sitoutuu siihen heti alusta alkaen.
Kestävän kehityksen ohjelman laatimisen työprosessi!
;){kind=link}
Nykytilan kartoitus
Nykytilan kartoitus
Ohjelman työstäminen alkaa koulun nykyisen tilanteen kartoituksella kaikkien kestävän kehityksen osa-alueiden suhteen. Koko työyhteisön mukanaolo on tärkeää. Oppilaat ovat erinomaisia ongelmien kartoittajia. Pienimmätkin oppilaat osaavat ohjattuina osallistua kartoituksen tekemiseen ja varttuneemmille opiskelijoille kartoituksen tekeminen tarjoaa mahdollisuuksia projektitöihin.
Kartoitetaan
- miten opetussuunnitelmassa ja eri oppiaineiden opetuksessa kestävän kehityksen osa-alueita käsitellään
- millaista yhteistyötä eri oppiaineiden välillä on
- onko löydettävissä oppimispolkuja alemmilta luokilta ylemmille
- onko koulu jo mukana jossakin ohjelmassa tai projektissa, josta saisi tukea ohjelman laatimiselle, tai voitaisiinko sellaiseen lähteä mukaan
- millaisia yhteistyötahoja ja verkostoja koululla on
- miten toimintakulttuuri ja ylläpitotoiminnot tukevat kestävän elämäntavan oppimista
- ketkä vastaavat kestävän kehityksen edistämisestä koulussa
- ketkä voivat osallistua kestävän kehityksen edistämisen suunnitteluun ja toteutukseen ja miten osallistuminen on organisoitu?
Kehittämiskohteiden valinta
Kartoitus tuo esiin niitä asioita, joissa ollaan valmiiksi hyviä ja niitä, joiden kehittämiseen pitää panostaa. Valitaan kohteita, joissa voidaan oppia sovittelemaan yhteen ekologisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuuria näkökohtia uusien ratkaisujen löytämiseksi. Mihin panostamalla kestävää elämäntapaa oppii parhaiten? Miten koulun toimintakulttuuri tukee yhä paremmin kestävän tulevaisuuden rakentajien kasvua?
Kehittämiskohteiden ja toimenpiteiden valinta on tärkeä vaihe ja se pitää tehdä koko työyhteisön voimin. Koska kaikkea ei voi muuttaa kerralla, on tärkeä rajata asiat, joihin ensiksi keskitytään. Toisaalta ei kannata olla liian vaatimaton, muuten mikään ei muutu ohjelman myötä.
Kehittämiskohteita valittaessa on tärkeää kuulla oppilaita, vanhempia ja niitä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa työhön ryhdytään.
Toimintasuunnitelma ja aikataulu
Tehdään toimintasuunnitelma, jossa valituille kehittämiskohteille määritellään tavoitteet ja konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Hiotaan sisältöä koko työyhteisön voimin niin kauan, että ohjelman toteutukseen voi sitoutua mahdollisimman suuri osa työyhteisöä. Otetaan oppilaat, vanhemmat ja sidosryhmät työhön mukaan sopivissa vaiheissa.
Ne osuudet, jotka toteutetaan yhteistyössä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa, pitää käydä huolella läpi yhteistyökumppanin kanssa. Tehdään selkeä suunnitelma eri osapuolten osuudesta ja sitoutumisesta tarkoin kuvattuihin tehtäviin.
Määritellään selkeitä, konkreettisia ja arvioitavia tavoitteita
- opetuksen kehittämiseen ja oppimispolkujen rakentamiseen
- oppiaineiden välisen yhteistyön toteutumiseen
- yhteistyön toteutumiseen koulun ulkopuolisten tahojen kanssa
- toimintakulttuurin ja osallistumisjärjestelmien kehittämiseen
- ylläpitotoimintojen kehittämiseen.
Tavoitteiden toteuttamiselle on syytä varata riittävästi aikaa. Yksi vuosi on koko koulua koskevan toimivan ohjelman luomiseen lyhyt aika. Kahden tai kolmen vuoden aikana ehditään saada jo enemmän aikaan. Suunnitelmaan kirjataan tavoiteaikataulu sekä ajankohdat väliarvioinneille ja ohjelman tarkistukselle.
Toimintasuunnitelman tekeminen on osa opetussuunnitelmatyötä tai vuosisuunnitelman laadintaa. Sen vaikutuksen ulottuvat johtamiseen, opetukseen, yhteistyön rakentamiseen koulussa ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa, arkikäytäntöihin, toimintakulttuuriin. Hyvä toimintasuunnitelma sisältää selkeitä toimenpiteitä, joita ryhdytään toteuttamaan.
Näkökulmia ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen
Näkökulmia sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen
Työnjako ja vastuiden määrittely
Ohjelman suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi edellyttävät työnjakoa ja vastuiden määrittelyä. Nimetään kehittämiskohteille johto, tiimejä, yksittäisiä vastuuhenkilöitä, sidosryhmäyhteistyöstä vastaavia jne. Vastuuhenkilöille varataan aikaresursseja ja taloudellisia resursseja. Vastuuhenkilöt eivät voi tehdä ohjelmaa yksinään, mutta he pitävät lankoja käsissään ja toimivat ohjelman laatimisen potkureina. Koulun johdon aktiivinen sitoutuminen kestävän kehityksen ohjelman laatimiseen on välttämätöntä.
Koko työyhteisön yhteinen tietoisuus työn tavoitteista ja toteutuksesta on edellytys sitoutumiseen ja muutoksen aikaansaamiseen. On tärkeää luoda mahdollisuuksia ja puitteita ajatustenvaihtoon ja tiedon kulkuun. Tiedotuskanavia.
Oppilaiden ja vanhempien mukaanotto ohjelman laatimiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Kestävän kehityksen hankkeissa kannattaa hyödyntää jo olemassa olevia oppilaiden osallistumismalleja. Katso, millaisen osallistumisjärjestelmän Lintulaakson koulu rakensi!
Vastuuhenkilöiden osaamisen kehittäminen
Vastuuhenkilöt tarvitsevat aikaa perehtyä tehtäviinsä sekä usein myös koulutusta. Tarvitaan tietoja kestävän kehityksen sisällöistä, taitoja käsitellä yli oppiainerajojen meneviä teemoja ja elämäntapaan liittyviä kysymyksiä, taitoja rakentaa oppiaineiden välisiä oppimispolkuja, taitoja luoda toimintakulttuuriin uusia kestävää kehitystä tukevia rakenteita, taitoja organisoida ylläpitotoimintojen kehittäminen osaksi oppimista, taitoja luoda yhteyksiä koulun ulkopuoliseen maailmaan jne.
Valmiita ohjelmia ja muiden koulujen aiemmin tekemää työtä voi käyttää tiedon ja ideoiden lähteinä, mutta niitä ei kannata lähteä kopioimaan sellaisenaan. Olennaista on tehdä koulun itsensä näköinen ohjelma. Perehtymisvaiheessa kannattaa hyödyntää koulun ulkopuolisia asiantuntijoita hallinnossa, järjestöissä ja yrityksissä. Myös koulun sisältä sekä oppilaiden vanhempien joukosta voi löytyä tärkeää asiantuntemusta.
Muista nämä!
- Kestävän kehityksen ohjelman tavoitteista kannattaa keskustella perusteellisesti pitkällä aikavälillä koko henkilökunnan kesken.
- Johdon aktiivinen sitoutuminen tuo ohjelman laatijoille tuen ja valtuutuksen, yhteyksiä ja resursseja sekä se vaikuttaa ohjelman arvostukseen työyhteisössä.
- Perusteellinen nykytilan kartoitus takaa, ettei tärkeitä ongelmia tai vahvuuksia jää huomaamatta.
- Tavoitteiden on hyvä olla konkreettisia, selkeitä ja monipuolisia. Arvioitavuus on tärkeä muistaa tavoitteita asetettaessa!
- Kestävän kehityksen ohjelman laatiminen on suuri työ ja edellyttää riittävästi resursseja.
- Vastuuhenkilöiden perehdyttämiseen kannattaa panostaa.
- Koulun ulkopuolisten yhteistyökumppanien kanssa pitää sopia selkeästi, mihin he sitoutuvat.
|