Helsingin nuorisotaloilla kolmiportainen ekologisen kestävän kehityksen ohjelma

Helsingin nuorisotalot ovat vuodesta 2000 noudattaneet kestävän kehityksen ohjelmaa, jonka tavoitteena on saada nuorisotalojen toiminta ekologisemmaksi ja nuoret kiinnostumaan ympäristön hyväksi tekemisestä. Nuorisotalojen keke-ohjelman taustalla ovat Helsingin kaupungin kestävän kehityksen sekä Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelmat.

Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen kestävän kehityksen ohjelma muodostuu kahdesta osa-alueesta. Toinen osa-alue ovat nuorisotalojen päivittäiset ekologiset arkikäytänteet. Toinen taas on osallistaminen ja nuorten saaminen mukaan kestävän kehityksen toimintaan. Ohjelmaa toteutetaan nuorisotalojen henkilökunnan voimin nuorten avustuksella. Nuorten osallistuminen päätöksentekoon ja suunnitteluun on tärkeä osa nuorisoasiainkeskuksen toimintaa.

Ohjelma keskittyy pääasiassa ekologisen osa-alueeseen, sillä kestävän kehityksen muita teemoja vahvistetaan muilla tavoin, kuten Hesan Nuorten Ääni –kampanjalla, monikulttuurisuusstrategialla ja nuorten työllistämistoiminnalla.

Helsingin Nuorisoasiankeskuksen kestävän kehityksen koordinaattori Ulla Kajaluoto toteaa, että nuorten mukaan saaminen on haastavaa. Toiminnan on lähdettävä nuorten omista kiinnostuksen kohteista. Nuorissa on sytytettävä omaehtoinen halu tehdä ympäristön hyväksi. Esimerkkinä tästä on nuorisotalojen tämänhetkinen t-paitojen tuunauskilpailu, jossa parhaimmat t-paitojen uudistusideat palkitaan kierrätyskeskuksen lahjakorteilla. T-paitoja tuunatessa voidaan nuorten kanssa miettiä myös sitä, onko kaiken aina oltava uutta ja millaisia määriä materian kulutusta maailma ylipäätään kestää? Voisiko vanhan uudistaminen oman näköiseksi olla ajan trendi ja tuleeko onni lopultakaan tavaroista ja omistamisesta?

Kuva 1: Palmenin ympäristökasvatuksen puumallin ympärille on hahmoteltu nuorisotalojen kestävän kehityksen toimintamahdollisuuksia.

Toiminta kestävän kehityksen alueella voi olla hyvin monimuotoista. Lähiympäristön siivoustalkoot voivat opettaa nuorille vastuullisuutta ja osallisuutta. Seikkailuleiri voidaan järjestää luontoa kunnioittavista lähtökohdista ja samalla tuottaa nuorille uusia, unohtumattomia luontokokemuksia. Tärkeintä on, että toiminnan arvopohja on ennalta mietitty ja siitä myös käydään keskustelua nuorten kanssa. Hyvin käytännönläheinen toiminta voi siten saada syviäkin arvolatauksia ja herättää ajatuksia. Kaiken nuorisotalojen kestävän kehityksen toiminnan perusarvona onkin kysymys ”Mikä on oikein paitsi meille, myös muille tällä planeetalla?”

Nuorisotalojen nuoriso-ohjaajille annetaan kulloiseenkin teemaan liittyen ohjausta. Kestävän kehityksen kurssit ja koulutukset poikivat myös hyviä toteutusideoita, kuten sähkötön ilta, jolloin nuorisotaloissa keksitään vaihtoehtoista ohjelmaa ilman sähköjä. Tavoitteena ei ole, että nuoriso-ohjaajat veisivät tietoa sellaisenaan kursseilta nuorille vaan vastavuoroisuus on kestävän kehityksen opiskelussa tärkeää. Nuorilla on usein hyviä ideoita ja aivan uusia näkökulmia asioihin, kunhan nuoriso-ohjaajat malttavat kuunnella nuoria ja uskoa, että he ovat kiinnostuneita ympäristöasioista.

Tavoitteena on, että kukin nuorisotalo toteuttaa keke-toimintaa omalla tasollaan. Perustasolla tavoitellaan toimintakulttuurin ekologisointia esimerkiksi jätteiden synnyn ehkäisyn ja ympäristömyönteisten hankintojen kautta, kun taas ylimmällä tasolla kestävä kehitys kulkee vahvasti mukana kaikessa toiminnassa arkirutiineista nuorten osallistumiseen ja nuorisotalon ulkopuolisiin toimijoihin vaikuttamiseen. Ulla Kajaluoto korostaa, että jokainen nuorisotalo voi keskittyä ja jalostaa sille ominaisinta kestävän kehityksen toiminnan osa-aluetta. Voidaan esimerkiksi toteuttaa ympäristötaidetta monimuotoisesti tai keskittyä tuomaan kestävää kehitystä esille seikkailutoiminnassa.

	Kuva 2: Nuorisotalojen edistymistä ekologisissa arkitoiminnoissa seurataan säännöllisesti.

Toimipaikkojen sijoittumista eri tasoille tarkastellaan kerran vuodessa, jolloin toteutetaan kestävän kehityksen tarkastukset. Vuonna 2005 tasotarkastus tehtiin 47 toimipaikassa. Niistä ylimmällä kestävän kehityksen tasolla toimi 3 toimipaikkaa, keskimmäisellä 11 ja perustasolla 33 toimipaikkaa. Ympäristökasvatustoimintaan osallistui toimipaikoissa vuoden aikana noin 12 000 nuorta ja ekotempauksiin 2741 nuorta.

Lisätiedot:
Kestävän kehityksen koordinaattori
Ulla Kajaluoto ulla.kajaluoto[at]nk.hel.fi