|
Karjasillan
yläasteen ja lukion ympäristöohjelma toimii
Muutama vuosi sitten kaikille Oulun kouluille annettiin tehtäväksi laatia omat ympäristöohjelmat. Keskeisenä tavoitteena oli, että kaikessa koulun toiminnassa huomioitaisiin kestävän kehityksen periaatteet. Oleelliseksi asiaksi katsottiin myös se, että ohjelmat saataisiin toimimaan ja elämään käytännössä. Karjasillan koululla ympäristöohjelma toimii hyvin. Mm. ympäristön viihtyisyyteen ja materiaalien kierrätykseen yritetään panostaa laajalti sekä eri tiloissa että koko koulun väen voimin.
Biojätteet vähemmäksi vuonna 2000
Koulussamme on järjestetty kestävän kehityksen teemaan liittyviä
konkreettisia projekteja. Vuonna 2000 painopistealueena oli kouluruokala
ja siellä syntyvien ruuanjätteiden vähentäminen. Koko kevään
keittiöhenkilökunta punnitsi päivittäin syntyvän laskin eli
ruokajätteen määrän. Sama tehtiin kotitaloustunneilla. Tuloksissa
näkyi selkeästi, että eniten laskia syntyi kalaruokapäivinä.
Vastaavasti vähiten ruokaa meni hukkaan makaroniannoksista ja keitoista.
(Diagrammi: Päivittäiset biojätemäärät) Tulosta käsiteltiin mm.
päivänavauksessa ja oppitunneilla. ATK-tunneilla tehtiin
pylväsdiagrammi jätemääristä ja kuvaamataidon tunneilla iskulauseita
jätteiden vähentämiseksi. Niillä koristeltiin ruokalan seiniä (kuva
1). Oppilaille korostettiin, että biojätettä syntyy sitä vähemmän
mitä paremmin jokainen huolehtii siitä, että ottaa ruokaa vain sen
verran kuin varmasti jaksaa syödä. Lisäksi puhuttiin erityisesti
kalaruokien terveellisyydestä.
Lajittelua ja kierrätystä vuonna 2001
Vuoden 2001 teemana koulussamme on innostaa oppilaita ja henkilökuntaa jätteiden vähentämiseen, lajitteluun ja kierrätykseen sekä koulussa että vapaa-aikana. Yhdeksännen luokan ympäristökurssilaiset ovat etsineet ja luetteloineet kaupoista moneen, jopa neljään kertaan pakattuja tuotteita. He ovat pyrkineet vaikuttamaan liikaan pakkaamiseen kirjoittamalla ystävällissävyisiä kirjeitä tuotteista löytyneisiin nettiosoitteisiin. Yleensä vastaukset ovat saapuneet firmojen tiedottajilta nopeasti. Lisäksi he ovat tutkineet lehtimainontaa: mm. miten mainokset saavat meidät ostamaan tavaroita, joita emme tarvitse (esim. ota 3, maksa 2 tai 6 kympillä).
Myös siihen kiinnitettiin huomiota, mitä ympäristöasioita jätettiin sanomatta tai minkälainen on mainosten antama kuva ympäristöstä.
Oulun kaupungin jäteneuvoja Ilona Suppanen on opettanut yläasteen valinnaisryhmälle ja lukion ympäristökurssilaisille jätteiden lajittelua sekä koululla että Oulun Jätehuolto Oy:n tiloissa. Hän toimi oppaana myös syksyllä 2000, kun vierailimme Ruskon jätteidenkäsittelyalueella monen oppilasryhmän voimin.
Yhdeksännen luokan valinnaisryhmäläiset ovat jakaneet
lajittelutietojaan seitsemäsluokkalaisille kotitaloustunneilla ja
yhdeksäsluokkalaisille maantiedon tunneilla järjestämällä
käytännön lajitteluharjoituksia (kuva 2). Koulun henkilökunnalle,
myös opettajille, oppilaat järjestävät lajitteluinfon ja –harjoituksen
koulun työpaikkakokouksessa. Erityisesti kotitaloustunneilla on
koulussamme lisätty lajittelua ja kierrätystä kevään kuluessa;
tammikuussa on alettu lajitella pahvit, kotelo- ja nestepakkaukset,
helmikuussa metallitölkit ja pantittomat pullot. Vahtimestari vie kaikki
em. Jätteet Äimäraution ekopisteeseen. Kotitaloudessa syntyvät
biojätteet yhdistetään keittolan jätteisiin ja kuljetetaan Ruskoon
kompostoitavaksi.
Käsityötunneilla kaikki materiaali on alettu käyttää entistä
tarkemmin. Nyt jätettä ei jää ollenkaan. Oheisessa valokuvassa on
tilkkutyö, jonka taustavärit on saatu ompelemalla kangassilppua
tiheästi aluskankaaseen (kuva 3). Kangaspalasista tehdään myös
tyynynpäällisiä, päiväpeitteitä yms.
Tulevaisuuttakin on suunniteltu
Ensi vuoden painopistealue ympäristöohjelmassamme on koulun piha ja
sen käytännöllisyyden ja viihtyisyyden lisääminen. Korjattavia kohtia
piha-alueeltamme on jo valokuvattu ja kuvien ottopaikat on merkitty koulun
pihaa esittävään "pohjapiirrokseen". Kiinteistön
isännöitsijän kanssa on meneillään selvitys koulun aidan takana
olevan pensaikkoalueen omistusoikeudesta. Alue haluttaisiin koulun
käyttöön. Seuraava vaihde pihaprojektissa on hankkia koko koulun
väeltä, siis käyttäjiltä, ideoita uudistussuunnitelman tekoa varten.
Suunnitelman pohjalta voidaan laskea lopullisen rahan ja työvoiman tarve.
Kaikki ei varmaankaan suju talkoilla, vaikka vanhempiakin pyydettäisiin
mukaan.
Liisa Karjalahti, biologian ja maantiedon lehtori, Karjasillan yläaste
Tarja Mattila, biologian ja maantiedon lehtori, Karjasillan lukio
|