Päntäneen koulu on saanut ympäristösertifikaatin

Päntäneen koulu sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Kauhajoella n. 15 000 asukkaan kaupungissa. Koulussamme on noin sata oppilasta. Vakinaisia opettajia meillä on viisi, joiden lisäksi on kiertävä erityisopettaja ja kiertävä englannin opettaja. Muuta henkilökuntaa on keittäjä ja siivooja sekä osa-aikainen talonmies.

Päätimme ottaa kestävän kehityksen koulumme johtoajatukseksi vuonna 2000. Hyvä ponnahduslauta työn alkuun saattamiseksi oli kestävän kehityksen (5ov) koulutus, jonka myötä saimme tehtyä koulullemme ympäristöohjelman. Yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on ollut erityisesti sosiaalisesti kestävän kehityksen toimintamallien luominen koulumme arkirutiineihin. Omasta mielestämme olemmekin nimenomaan kestävän kehityksen koulu, emme ympäristökoulu.

Oppilaat ovat tutustumassa läheisen Kaarlelan puiston talviseen luontoon, ja viettävät rattoisaa välipalahetkeä luonnon helmassa.

Sidosryhmät tukena

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä olemme työstäneet esim. sidosryhmien avulla. Teemme paljon yhteistyötä kylän yhdistysten, yritysten, seurakunnan, kaupungin eri osastojen ja koulujen kanssa. Yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneistamme on Länsi-Suomen ympäristökeskus.

Haja-asutusalueen koulujen verkostoitumissuunnitelman kautta pystymme hyödyntämään Kauhajoen opettajien erityisosaamista. Opettajien vaihtomalli antaa siihen hyvät mahdollisuudet; koulut voivat vaihtaa opettajia päiväksi tai pariksi, tai opettajat voivat osallistua toisten koulujen teemapäiviin asiantuntijoina.

Haasteena sosiaalisesti kestävä kehitys

Sosiaalisesti kestävän kehityksen hankkeemme on edennyt siihen vaiheeseen, että olemme saaneet arvotettua kolme meille tärkeätä arvoa: itsetunto, vastuuntunto ja suvaitsevaisuus. Näistä olemme aloittaneet rakentaa ja koota jokaiselle oppilaalle omaan portfoliota, joka kulkee kodin ja koulun väliä samaan tapaan kuin esim. reissuvihko. Siinä on määritelty jokaiselle luokka-asteelle tavoitteet, jotka olisi saavutettava. Seuraavaksi työstämme ”kaavakkeet”, joiden avulla pystymme seuraamaan kunkin osa-alueen tavoitteiden toteutumista.

Koulullamme toimii myös oppilashuoltoryhmä, johon kuuluu koulun opettajat, terveydenhoitaja, erityisopettaja sekä koulukuraattori. Lisäksi saadaan muita asiantuntijoita mukaan jos asiat niin vaativat esim. lääkäri tai koulupsykologi. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu noin kaksi-kolme kertaa lukukaudessa tai tarpeen mukaan.

Ekologinen ja taloudellinen kestävyys

Koulullamme on rakennettu ympäristöohjelmaa seuraavin päämäärin:

1. Jätteiden lajittelu ja kierrätys
2. Oppilaskuljetus ja ei kuljetuksen piiriin kuuluvat oppilaat
3. Lämpökeskuksen päästöt
4. Pakastus ja ruuan varastointi sekä sen kuljetus
5. Käsipyyhepaperin käyttö
6. Energian kulutuksen seuranta ja vähentäminen
7. Veden kulutuksen seuranta ja vähentäminen

Joki-projekti on opsia käytännössä

Joki-projekti on käynnistynyt Balti 21E- hankkeen aikana yhteistyössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Ympäristökeskuksen tavoitteena on tutkia, miten jokipenkkojen kulumista, eroosiota, voidaan luonnonmukaisin menetelmin estää. Koulun oppilaat käyvät tekemässä joen varressa erilaisia mittauksia esim. veden korkeudesta ja erilaisten eroosion estorakenteiden kunnon määrityksiä. Mittausten tulokset raportoidaan syksyisin ja keväisin ympäristökeskukselle. Joki-projekti -nimikkeen alle kuuluu meillä myös läheisen lähteen tutkimista ja niityn perustamista ja ylläpitoa.

Koulussamme vietettiin keväällä vesiteemapäivää. Asiantuntijoina oli Ympäristökeskuksen tutkijoita. Kuvassa oppilaat tutustuvat Päntäneen joen eliöstöön.

Pyrimme sitomaan Joki-projektiin opsin aihekokonaisuudet, sekä koulumme sosiaalisesti kestävän kehityksen arvopohjan (itsetunto, vastuuntunto, suvaitsevaisuus). Näin etenemme pala palalta myös muissa projekteissa, huomioiden opsin aihekokonaisuudet ja koulumme arvopohjan.

Koulujen ja oppilaitosten ympäristösertifikaatti

Päntäneen koulu sai OKKA-säätiön myöntämän Koulujen ja oppilaitosten ympäristösertifikaatin ensimmäisenä Suomessa toukokuussa 2004. Sertifioinnilla tarkoitetaan menettelyä, jolla riippumaton toimielin (sertifiointielin) antaa kirjallisen vakuutuksen siitä, että ympäristöjärjestelmä on määriteltyjen vaatimusten mukainen. Todentaminen perustuu ulkoiseen arviointiin.

Koulun toimintatapoja, jotka ovat edesauttaneet kestävän kehityksen ohjelman luomisessa ja sertifikaatin saamisessa ovat mm. seuraavat:

1. Sitoutuminen ja resurssit
   • johdon vahva myötävaikutus
   • koko työyhteisön sitoutuminen, koulun kasvatustyön tukeminen ja omaleimaisuus (olemme keke-koulu emme pelkästään ympäristökoulu)
   • työlle on haettu ja osoitettu resursseja
   • henkilöstö on hakeutunut koulutukseen, mikä on luonut hyvän pohjan kehitystyölle
2. Osallistuminen
   • ympäristötyötä on tehty laajalla rintamalla ottamalla mukaan opettajat, muu henkilöstö ja oppilaat
   • ympäristötyö on koko koulun yhteistä, aktiivista toimintaa
   • on ymmärretty, että työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja oppiminen tapahtuu pitkällä aikavälillä
   • erityisenä vahvuutena koululla on ollut muun kuin opettavan henkilöstön rooli ympäristökasvatuksen tukena
3. Ilmapiiri, tilat ja viestintä ympäristöasioista
   • koulun myönteinen työilmapiiri
   • hyväkuntoiset tilat
   • ympäristöasioista ilmoittaminen luokissa ja koulun yhteisellä keke-ilmoitustaululla
   • ohjeistuksen selkeys
   • henkilöstön sisäinen sitoutuminen
4. Oppiainerajat ylittävä ympäristökasvatus
   • ympäristöasioiden sisällyttäminen osaksi opetusta on toteutunut hyvin erityisesti tietopainotteisen ympäristökasvatuksen sekä ympäristössä toimimisen osalta
   • ympäristökasvatus toteutuu eri oppiaineissa rajat ylittävänä teemana
5. Hyvin organisoidut ylläpitotoiminnot
   • hyvin organisoituja
   • jätteiden lajittelu suunniteltu yhteistyössä paikallisen jätehuoltoyhtiön kanssa, joka on myös antanut lajittelukoulutusta
   • vaarallisten aineiden ja ongelmajätteiden varastointi on toteutettu säännösten ja ohjeiden mukaisesti
   • keittiö ja siistijöiden varastotilat ovat esimerkillisestä kunnossa