Arkeologinen aikapolku kestävän kehityksen havainnollistajana Turun normaalikoulun vuonna 2003–2005 toteuttamassa Baltic 21 E-pilottihankkeessa yksi koulun 8. luokista osallistui arkeologisen aikapolun rakentamiseen. Toimintaympäristönä oli läheinen Liedon Vanhalinna -museo. Koulu ja oppilaat toimivat yhteistyössä museon ja Turun yliopiston arkeologian laitoksen kanssa. Projektissa toteutettiin kestävän kehityksen kulttuurista ja sosiaalista näkökulmaa käytännössä. Turun normaalikoulu on 12-vuotinen perusopetuksen luokat 1-9 ja lukion käsittävä Turun yliopiston harjoittelukoulu. Koulun perusopetuksen luokilla 7-9 on oppilaita 309, joista osa on maahanmuuttajataustaisia. Koulussa toimii luonnontieteitä painottava science-linja, joka osallistui Baltic 21 E -hankkeeseen biologian ja kemian valinnaiskurssien puitteissa kyseisten aineiden opettajien kanssa.
Baltic 21 E-hankkeen tavoitteena oli antaa oppilaille mahdollisuus omalla toiminnallaan osallistua elinympäristönsä säilyttämiseen tuleville sukupolville sekä lisätä elinympäristön arvostamista ja halua säilyttää se tuleville sukupolville. Polun suunnittelussa otettiin huomioon nuorten omat mielipiteet ja nuoret osallistuivat myös polun raivaukseen ja antoivat mielipiteensä opaskylteistä. Normaalikoulusta projektiin osallistuivat vastaavat opettajat, science-linjan oppilaat sekä opetusharjoittelijat. Oppiaineista mukana projektissa olivat luonnontieteet, joissa tutkittiin Vanhalinnan ympäristöä, sekä äidinkieli, jossa oppilaat kirjoittivat raportin työstään. Pilottiprojektissa päädyttiin rajaamaan osallistujat osaan koulun oppilaista, sillä kaikille ei olisi riittänyt mielekästä tekemistä. Yhteistyötahoina projektissa olivat Norssin lisäksi Turun Yliopisto sekä Liedon Vanhalinna. Yliopistolta saatiin asiantuntija-apua ja Vanhalinna tarjosi puitteet työlle ja oli päävastuussa toteutuksesta.
Oppilaat osallistuivat projektiin tutkimalla alueen pihapiiriä ja talvista luontoa fysiikan ja kemian keinoin. He ottivat myös selvää alueen eläimistä ja kasveista. Myös museoesineisiin saatiin fysiikan näkökulmaa miettimällä miksi vanhat sukset olivat leveitä tai mistä kohden napakelkkaa on parasta työntää. Tärkeä osa toteutusta olivat myös käytännön työt eli polun tekeminen. Projektissa saatiin kokemuksia siitä, miten uuden opetussuunnitelman aihekokonaisuuksia voidaan integroida eri oppiaineisiin ja toteuttaa koulun ulkopuolella tapahtuvan projektin puitteissa. Projektin toteutuksena syntyi aikapolku sekä siihen kuuluvat opastekyltit. Lisäksi projektin aikana syntyi ajatus laatia museokäyntiä elävöittäviä opetuspaketteja myös muiden koululuokkien käyttöön. Opetuspakettien tarkoitus on tehdä museokäynnistä entistä monipuolisempi kokemus ja yhdistää siihen myös luonnontieteitä. Hankkeesta saatiin positiivisia kokemuksia. Oppilaiden osallistuminen oli pääosassa hankkeessa. He olivatkin erittäin innostuneita talkootyöstä ja saivat projektissa äänensä kuuluviin. Tekeminen poikkesi myös paljon perinteisestä koulutyöstä, kun aikaansaatiin jotain konkreettista joka hyödyttää myös koulun ulkopuolisia tahoja. Myös uudet yhteistyökumppanit ja uudet ideat olivat tärkeitä. Lisäksi projekti sai koulun internetsivuilla näkyvyyttä. Haastetta hankkeeseen toivat aikataulujen sopiminen ja ajan riittäminen. Lisäksi isolla ryhmällä työskennellessä oli ajoittain vaikeaa löytää kaikille mielekästä työtä. Hankkeen johtopäätöksenä oli, että oppilaiden osallistaminen saa heidät kiinnostumaan esimerkiksi museokäynneistä huomattavasti enemmän. Tekemistä museokäynteihin ja historiaan liittyen voisivat olla esimerkiksi säilömiseen, metsästykseen, pyykinpesuun tai värjäykseen liittyvät harjoitteet. Myös museokäynnin kerronnallistaminen ja dramatisoiminen tuovat lisää syvyyttä oppimiskokemukseen. Hankkeesta tehtiin pienimuotoinen kyselytutkimus sen vaikuttavuuden arvioimiseksi. Tulos oli, että kokeiluun osallistunut luokka oli koulun luokista ainoa, jolla oli käsitys kestävän kehityksen eri osa-alueista. Tutustu kaavioon! Lue lisää Turun norssin Baltic21E –hankkeesta koulun kotisivuilta.
|
|