PERUSKOULU

Kestävä kehitys opetussuunnitelmien perusteissa, tiivistelmä

Perusopetuksen tulee kasvattaa ympäristöstä ja ihmisen hyvinvoinnista kiinnostuneita, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Oppilas oppii havaitsemaan ja ymmärtämään luonnossa, taloudessa, kulttuurissa ja ihmisen hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja ennakoimaan seurauksia. Hän oppii ottamaan rakentavasti kantaa muutostarpeisiin ja toimimaan halutun tulevaisuuden puolesta. Hän oppii ottamaan vastuuta ja oppii ymmärtämään tämän päivän valintojen merkityksen tulevaisuuden teossa. Osallisuus koulun omien toimintojen kestävyyden arviointiin ja kehittämiseen sekä toiminta elinympäristön puolesta kehittää oppilaan taitoja vaikuttaa yhteisössä.

Peruskouluesimerkki: Sorrilan koulun matka kestävän kehittämisen maisemassa

Sorrila on Valkeakosken suurin alakoulu (yli 400 oppilasta). Koulu koostuu kolmesta eri rakennuksesta: iso kivikoulu, pieni kivikoulu ja puukoulu. Nuorempien luokat ja esikoulu sijaitsevat pienemmissä rakennuksissa. Siksi koulussa vallitsee pikkukoulun tunnelma. Koulun lähellä on metsikköä, vesistöt ja pururadat. Pääkirjasto ja uima- ja liikuntahalli ovat vain kivenheiton päässä. Sorrila sijaitsee maalla - kaupungissa. Sorrilassa haluttiin osoittaa, että myös iso kaupunkikoulu voi olla omaehtoinen ympäristökoulu. Kehittäminen on tapahtunut omista lähtökohdista pikku hiljaa laajentuen ja uusia väyliä hakien. Koulussa on otettu huomioon kestävän kehityksen kaikki osa-alueet ja niiden välinen vuorovaikutus. ’Viherpiipertelemään ei ole jääty, vaan vaikuttaminen ja yhteydet lähiyhteisöön ovat tärkeä osa toimintaa.

Kuva 1: Kolmasluokkalaisten nimikkopuu ja luontoleikkiä lähimetsässä.

Yhteistyökumppaneiden projekteista voimaa

Sorrilassa lähtettiin ympäristäkasvatuksen polulle syksyllä 2001.Entinen LUMA-koulu löysi silloin pehmeämmän tien. Pian mukaan tulivat yhteistyökumppanit kuten WWF, jonka Naturewatch-tehtäviä alettiin suorittaa lähimetsissä ja rannoilla. Luokat seuraavat nimikkopuuta usean vuoden ajan. Keväällä 2005 Sorrila sai WWF:n Naturewatch-stipendin oletettavasti juuri aktiivisesta ko. tehtävien suorittamisesta. Voittorahoilla hankittiin koululle lintukaukoputki. Toiminta lähti liikkeelle lajittelusta ja kierrätyksestä. Jätefirma Kiertokapula on ollut läheinen yhteistyökumppani usean vuoden ajan.

Vuonna 2002 Sorrilassa alkoi kansainvälisten kestävän kehityksen kasvatuksen hankkeiden aika, jolle ei ole loppua näköpiirissä. Sorrila liittyi Suomen aktiivisten ENSI-koulujen verkostoon. Sitä kautta hakeuduimme 3-vuotiseen Comenius-kouluprojektiiin (Exploring and Interacting with Our Environment). Sen raporttisivut on vieläkin nähtävinä koulun kotisivujen yhteydessä. Monet muutkin koulun ideat ovat saaneet kipinän ENSI-hankkeen tapaamisista ja seminaareista kotimaassa tai muualla Euroopassa.

Comenius-hankkeesta jäi jäljet koulun omaan opetussuunnitelmaan, jota pidetään elävänä ja päivitetään tarpeen mukaan. WWF-Naturewatch-tehtävät liitettiin opsin eri vuosiluokille. Viidesluokkalaiset haastattelevat isovanhempiaan, UPM-Kymmene Tervasaari on kuudesluokkalaisten tutustumiskohde ja viidennet luokat käyvät UPM-metsäosaston vieraina puunkorjuutyömaalla. HAMK-ammattikorkeakoulu isännöi kuudesluokkalaisia keväisin. Voipaalan taidekeskus on läheinen yhteistyökumppani. Kunnan virallisen ohjelman (2.lk) lisäksi oppilaat tutustuvat viidennellä luokalla Rapolan linnavuoren esihistoriaan koulun opettajan laatiman kortiston avulla. Sääksmäen keskiaikaiseen kirkkoon tutustutaan tästä lähin museotoimen tuottaman elämyksellisen työpajan kautta. Neljäsluokkalaiset seuraavat säätä osallistuen näin Globe-projektiin.
Lisäksi koulu on osallistunut jo usean vuoden ajan Unicef-kävelyyn. Keväällä toteutettava Roskaratsia on myös toimiva käytäntö. Koulun pihaan on istutettu ENO-projektin ideoimaa rauhanpuuta jo kolmena vuonna. Tänä vuonna tapahtuma korvataan kukkasipuleita istuttamalla.

Kestävän kehityksen hankkeiden kylkiäisenä kouluun syntyi Täti Vihreän hahmo, joka esiintyy koulun yhteisissä ympäristöön liittyvissä tilaisuuksissa. Sorrilassa kokoonnutaan usein saliin Täti Vihreän kutsusta. Comenius-vieraat olivat itseoikeutettuja juhlakaluja. Koulussa ruokailevat veteraanit ja heidän puolisonsa ovat osa kouluväkeä, samoin kuin kolme esikouluryhmää.
Koulussa vieraili syyskuun alussa unkarilainen ENSI-hankkeen koordinaattori. Samalla koulu sai lahjoituksena keltaisen ENSI-lipun, joka ripustettiin ala-aulaan.

Kuva 2: ENSI-lipun luovutus salissa ja Täti Vihreä

Huomio kouluviihtyisyyteen

Vuoden 2008 alusta Sorrilassa alkoi uusi kehittämiskausi. Kohtaamisia-oppimisympäristöhankkeessa kumppanina Keinumäen koulu Espoosta. ENSI-kouluina kummallakin on ympäristöä kunnioittava tausta. Hankkeessa painotetaan nimenomaan kestävän kehityksen sosiaalikulttuurista osa-aluetta ja paikallisyhteistyötä osana ENSI-Support hankkeen tavoitteita. Kouluviihtyisyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Entisestä kirjavarastosta luotiin ’yhteinen olohuone’, jonne hankittiin kierrätyssohvat ja älytaulu. Nyt meillä on mahdollisuus vierailla muissa koululuokissa tai ’olohuoneissa’ eri puolilla maailmaa. Eräs toinen vapautunut tila kalustettiin purettavan lukion kierrätystuolein ’erilaiseksi oppimisympäristöksi’. Kirjasto toimii yleistilana, jossa on kiinteät tietokoneet, mutta kannettavat voidaan viedä omiin luokkiin tai lisäpöydille. Langaton verkko toimii koko koulussa. Pihalle tilattiin kaupungin työllistämispajasta lisää penkkejä sekä hiekkalaatikko. Kummatkin olivat oppilaiden ehdotuksia. Viime vuonna myös ruokala sai uuden ilmeen oppilaskunnan aloitteesta ja ideoimana.

Opettajille runsaasti koulutusta

Koulun kehitystä suosiva ilmapiiri vallitsee koko henkilökunnan keskuudessa. Opettajien täydennyskoulutus on usein liitetty koulun hankkeisiin. Opettajat koulutettiin Naturewatch-tehtäviin ennen kuin ne liitettiin koulun opsiin. Lokakuun ensimmäisellä viikolla Sorrila järjestää ENSI-ja Kohtaamisia-hankkeen tapaamisen, joka samalla on VESO-koulutuspäivä. Ohjelmassa on esihistoriaa ja taidetta.

Kuva 3: Kolmasluokkalaisten retkellä päästiin halaamaan puita

Sorrilan koulussa ei ole jääty laakereille lepäämään. Rehtorin mukaan:” Kun on kerran kehittämisen tielle lähdetty, tätä junaa on mahdoton pysäyttää!” Sorrila on taas valmis ENSI-Support-hankkeen järjestämään kontaktiseminaariin tavoitteenaan uusi Comenius-projekti. Tuunauskerhon ja lennokkikerhon lisäksi koulussa aloittaa Ympäristön Ystävät -kerho, joka samalla on Vihreä Lippu järjestelmän perusjoukko. Koska koulu osallistuu lokakuun alussa Motivan koordinoimaan energiansäästöviikkoon, ja Support-hankkeen eräs pääalue on ilmastonmuutos ja siihen liittyvä koulumatkatutkimus, luonnollinen valinta teemaksi oli energia.

”Matka koulun kestävän kehittämisen maisemassa” on myös koulun opettajan tekemä väitöstutkimus, joka valmistuu tämän syksyn aikana. Se kertoo saman tarinan, mutta yksityiskohtaisemmin.

Sorrilan koulun kotisivut