LUKIO

Kestävä kehitys opetussuunnitelmien perusteissa, tiivistelmä

Opitaan runsas keinovalikoima mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnon ympäristössä sekä kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Ymmärretään, millainen on kestävä elämäntapa, ympäristöä pilaamaton tuotanto ja yhteiskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri. Opitaan taito ja tahto toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessa, kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena. Saadaan yleiskuva muutostarpeen mittavuudesta ja siitä, että tarvittaviin tuloksiin päästään vain laajalla yhteistyöllä. Opitaan toimimaan paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Lukioesimerkki: Opiskelijoille vastuuta kestävästä kehityksestä Etelä-Tapiolan lukiossa

Määrätietoinen kestävän kehityksen toteuttaminen alkoi Etelä-Tapiolan lukiossa syksyllä 2005, kun eri aineryhmien opettajia osallistui Kestävä kehitys oppilaitoksessa -koulutukseen. Koulutus lisäsi ymmärrystä muun muassa kestävän kehityksen käsitteen laajuudesta. Esimerkiksi vuosia kehittämämme oppilaskunta- ja tutoropiskelijatoiminnat olivatkin jo olleet kestävää kehitystä.

Koulutuksen loppuvaiheessa perustimme lukioomme kestävän kehityksen työryhmän. Kevään 2006 aikana kartoitimme tilannetta, hahmottelimme tulevaisuuden suuntaviivoja ja laadimme kestävän kehityksen eri ulottuvuudet kattavan politiikan. Yhteiskuntapainotteisena lukiona pyrimme käsittelemään kestävää kehitystä mahdollisimman laajasti. Lukuvuosisuunnitelmissa ja kestävän kehityksen ohjelmissa painotamme vuosittain jotakin kestävän kehityksen osa-aluetta. Lukuvuoden lopussa arvioimme toimintaamme ja laadimme raportin koulun vuosikertomukseen.

Lukuvuoden 2006–2007 kestävän kehityksen päämäärinä on vähentää jätteitä ja energiankulutusta, tehostaa lajittelua, kehittää taksvärkkiä, laajentaa kestävään kehitykseen liittyvää tietoisuutta, osaamista ja yhteistyötä, lisätä kestävää kehitystä tukevien tuotteiden käyttöä sekä aloittaa Nepalin kummikouluprojektin toteuttaminen.

Tähän mennessä kestävää kehitystä on toteutettu kehittämällä paperinkeräystä ja laatimalla paperin- ja energiansäästöohjeet sekä lähettämällä kirje lähialueen yrityksille taksvärkistä keräyskohteineen. Kaikille opettajille on järjestetty koulutuspäivä ja vierailuja kestävää kehitystä edistäviin yrityksiin. Opettajainhuoneessa juodaan nykyään Reilun kaupan kahvia ja sen viihtyisyyttä on parannettu uusilla kalusteilla. Koulun piha on kunnostettu, ja syksyllä istutimme sinne satoja kukkasipuleita. Koulun joulujuhlassa taas vieraili KeKe-pukki totutusta poikkeavine lahjoineen.

Nepalin kummikouluprojekti on edennyt kiitettävästi saatuamme kiinteän kontaktin yhteistyökumppaniimme NNDSWO-järjestöön (Nepal National Depressed Social Welfare Organization), joka ajaa alakastisten dalitien etuja ja mahdollisuuksia integroitua nepalilaiseen yhteiskuntaan. Se on myös oman kummikouluprojektimme tavoite. Eteläisen Saptarin läänin Phattepurin kylän 20 dalit-kummilapsen (10 tyttöä ja 10 poikaa) avustamisen lisäksi haluamme tukea myös koko koulua: hankkia opetusvälineitä ja koulutarvikkeita kaikille ja kunnon käymälät oppilaitten käyttöön. Myös opettajien täydennyskoulutus voisi olla sopiva avustuskohde.

	Kuva 1: Tapiolan lukiolaisia ja Nepalin pieniä koululaisia.

Kummilapsiamme olemme sitoutuneet tukemaan niin kauan, että he saavat suoritetuksi SLC-tutkinnon (Secondary Level Certificate), joka vaaditaan jatko-opintoihin. Rahaa keräämme muun muassa taksvärkeillä ja erilaisilla tempauksilla - esimerkiksi jouluisilla lahjakorteilla. Vuodenvaihteessa opettajista ja opiskelijoista koostuva kuuden hengen ryhmä vieraili Nepalissa tutustumassa paikallisiin olosuhteisiin.

Tietoa kestävästä kehityksestä tarjotaan muun muassa koulun sisäisen tietoverkon sivuilla, ilmoitustauluilla sekä aamunavauksissa. Lähes koko koulu näki ilmastonmuutosta käsittelevän Epämiellyttävä totuus -elokuvan, joka herätti vilkasta keskustelua ilmastonmuutoksen ekologisista, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista.

Etelä-Tapiolan lukiossa arvostetaan opiskelijoiden aktiivisuutta ja osallistumismahdollisuuksia. Tämä toteutuikin hyvin esimerkiksi viime syksynä, kun vanhemmat opiskelijat halusivat toteuttaa itse kestävän kehityksen teemapäivän ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Teemapäivästä ja muusta opiskelijoiden kiitettävästä aktiivisuudesta seuraavassa opiskelijoiden kirjoittamassa osiossa.

Opiskelijoiden kestävää innostusta Etelä-Tapiolan lukiossa Alusta asti mukana 

Ensimmäisessä kokouksessa syksyllä 2005 uteliaisuus uutta työryhmää kohtaan oli valtava. Vaikka puheenaiheena olivat lähinnä kestävän kehityksen kaikkein yleisimmät periaatteet ja käytännön toimenpiteinä pohdittiin enimmäkseen lukion jätteiden lajittelun parantamista, jokin kestävässä kehityksessä innosti opiskelijoita. Jo tuolloin taidettiin mainita eräs tärkeä sana: teemapäivä. 

Keväällä 2006 opiskelijat saivat ensimmäisen suuren tilaisuutensa, kun kouluun saapui lukiomme Comenius-ryhmän kutsumana eurooppalaisia nuoria. Kestävän kehityksen työryhmää pyydettiin pitämään heille noin tunnin mittainen kestävän kehityksen esittelytilaisuus. 

Työryhmä tarttui toimeen ja laati tehokkaan johdatuksen kestävään kehitykseen. Lyhyessä ajassa ehdimme vertailla eurooppalaisnuorten ympäristöarvostuksia, lajitella luovasti ja leikkimielisesti jätteitä sekä katsoa power point -esityksen kestävästä kehityksestä. Yhteisenä kielenä käytettiin englantia, ja monenlaisissa ryhmissä toimiminen ja asioista neuvotteleminen oli mainiota sosiaalista kestävää kehitystä.

Teemapäivän jälkeen tuli toinen 

Syksyllä 2006 nousi uuden teemapäivän tarve esiin. Olihan kouluun juuri saapunut vuosikurssi, joka ei tiennyt lukiomme kestävästä kehityksestä mitään. Vastuu ykkösten perehdyttämisestä annettiin kestävän kehityksen työryhmän opiskelijajäsenille, jotka järjestivät oman kokouksen. Lennokkaiden ideoiden heittelyn jälkeen päädyttiin rasti-rakenteeseen. 

	Kuva 2: Valistusta opiskelijoilta opiskelijoille KeKe-päivänä.

Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat kiersivät kuutena ryhmänä kaikkiaan kuuden rastin kokonaisuuden. Vaikka jokaisen opiskelijaryhmän mukana oli opettaja, rasteilla opastivat, ohjasivat ja innostivat kestävän kehityksen työryhmän opiskelijajäsenet. Opettajat auttoivat myös päivän aikatauluttamisessa ja täydensivät ehdotuksillaan rasti-suunnitelman runkoa, mutta opiskelijat päättivät itse, mitä he haluavat uusille ykkösille kertoa kestävästä kehityksestä. 

Rastit toimivat 

Joka rastilla vietettiin tiivis puolituntinen. Kahdella rastilla käsiteltiin puhtaasti ekologista kestävää kehitystä; aiheina olivat ”jätteiden lajittelu kotona” sekä ”jätteiden lajittelu koulussa”. Yhdellä rastilla lupautui seurakunnan isostoiminnassa harjaantunut abiturientti ohjaamaan uusien opiskelijoiden ryhmäytymistä edistäviä leikkejä. Toisella rastilla taas tutustuttiin moniin Internetistä löytyviin hyödyllisiin ja asiallisiin kestävän kehityksen sivustoihin. 

Eräällä rastilla todella eläydyttiin erilaisten energiamuotojen etuihin ja haittoihin, sillä siellä piti valmiiksi annettujen perustietojen pohjalta luoda lähes improvisoiden näytelmä energiasta. Ilmaisutaitoon perehtyneiden opiskelijoiden ideoima rasti sai ykköset tekemään muun muassa ”Fossiiliset polttoaineet” -musikaalin. 

Yksi rasti sisälsi säävarauksen. Aamun sateiden aikaan rastilla suunniteltiin kestävän kehityksen työryhmälle logoja ja iskulauseita, mutta kun sää parani, puutarhanhoidosta innostuneet abiturientit saivat viedä ykköset koulun piskuiselle pihamaalle istuttamaan kukkasipuleita. Kaiken kaikkiaan teemapäivästä saatiin runsaasti positiivista palautetta sekä opiskelijoilta että opettajilta. 

Opiskelijat katsoivat taakseen 

Kestävän kehityksen työryhmän jäsenet yhdistivät voimansa uudestaan, kun kaikki Etelä-Tapiolan lukion tähänastinen kestävän kehityksen toiminta koottiin yhdeksi suureksi tekstien ja kuvien kokonaisuudeksi, jonka tietotekniikkaan perehtyneet opiskelijat saattoivat vielä html-muotoon. Työn tekeminen oli mukavaa, koska saimme hetkeksi pysähtyä miettimään kohtaamiamme haasteita ja onnistumisia. 

Valmis työ oli niin hyvä, että päätimme lähettää sen biologian ja maantieteen opettajien liiton ja Äidinkielen opettajien liiton järjestämään ilmastonmuutos-aiheiseen kilpailuun. Paitsi kilpailutyö, on tuo valtava tiedon- ja taidonnäyte myös Etelä-Tapiolan lukion kestävän kehityksen työryhmän opiskelijajäsenten henkinen perintö tuleville opiskelijoille. Toivomme, että innostus kestää.