Parhaat
linkit

Sisällä ja työssä

Sisäilmasto
Juoma- ja talousvesi
Työympäristö

Sisäilmasto

Sisäilmaston laatu on hyvä, kun tilaa käyttävät ovat sisäilmastoon tyytyväisiä eikä siitä aiheudu terveyshaittoja. Sisäilmalla tarkoitetaan hengitettävää ilmaa, kun taas sisäilmasto on laajempi käsite, johon kuuluvat sisäilman lisäksi esimerkiksi lämpöolosuhteet, suhteellinen kosteus ja vetoisuus. Huono sisäilma voi aikaansaada mm. erilaisia ärsytysoireita, väsymystä, allergiaa ja jopa astmaa. Sisäilmasto-ongelmien kustannukset Suomen kansantaloudelle ovat sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan 7 – 9 miljardia markkaa vuodessa. Asunnon ostajaehdokkaita kiinnostavat kosteusvauriot.

Tehtävä: Kärsitkö sinä huonosta sisäilmasta?

Työterveyslaitoksen Sisäilmasto-sivun avulla voit selvittää itsellesi, kärsitkö sisäilmaongelmista.

Tehtävä: Miten ihminen reagoi huonoon sisäilmaan?

Apua Sisäilmayhdistyksen terveysvaikutukset sivulta

Tehtävä: Onko kotisi terveellinen?

Tee kotisi terveellisyyskartoitus Hengitysliiton Terveellisen asunnon ABC -oppaan avustuksella.

Rakennusten homeongelmat ovat olleet runsaasti esillä viime vuosina. Myös monissa kouluissa on todettu homeongelma.

Tehtävä: Haista home!!!

Vastaa Kansanterveyslaitoksen Hometalot -sivun avulla seuraaviin kysymyksiin:

• Millaiset rakennusmateriaalit ovat herkimpiä homehtumiselle?
• Miksi homesienet ovat haitallisempia rakennuksissa kuin luonnossa esiintyessään?
• Millaisia terveysoireita voi epäillä homeen aiheuttamiksi?
• Miten homevaurion voi tunnistaa?
• Mistä kosteusvaurio aiheutuu?
• Mitä tehdä?

Jos tarvitset lisätietoa käänny ensimmäiseksi kuntasi terveystarkastajan tai rakennusviranomaisten puoleen. Kerrostaloasukkaiden kannattaa ottaa yhteys isännöitsijään.

• Terveellisen rakennuksen ilmanvaihto Hengitysliiton esite

Radon on erityisesti sisäilman ongelma. Tuulettaminen vähentää radonin määrää huoneilmassa.

Juoma- ja talousvesi

Sosiaali- ja terveysministeriö määrää asetuksella talousveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Tarkkailun alla ovat mm. talousveden fluori, nitraatti ja raskasmetallipitoisuudet.

Tehtävä: Kemikaaleja juomavedessä

Keskeisiä pohjavettä uhkaavia tekijöitä ovat nitraatit, torjunta-aineet, petrokemikaalit, klooratut liuotinaineet, arseeni, muut raskasmetallit, radioaktiiviset aineet, fluoridi ja meriveden tunkeutuminen pohjaveteen (suolaantuminen). Ota selvää, mistä lähteistä niitä pääsee pohjavesiin sekä minkälaisia terveys- ja ympäristövaikutuksia niillä on.

Tehtävä: Kiinteistön vesihuolto

Mitä mikrobeja voi olla kiinteistöjen vesijärjestelmissä ?

• Ravinnon lisäaineista ja jäämistä ruoka-teemassa.

Työympäristö

Työympäristön terveysvaarat ja kuormitustekijät luokitellaan seuraaviin tekijöihin: fysikaaliset tekijät; kemialliset tekijät; biologiset tekijät; fyysinen ylikuormitus ja epäergonomiset työkuormitukset, kuten staattinen lihastyö ja toistotyö, psyykkiset tekijät ja työympäristön sosiaaliset suhteet ja työtapaturmavaara.

Tehtävä: Töissä terveesti

Tutustu Työsuojelupiirien sivuun Työn ja työympäristön suunnittelu.

1. Mieti/ota selvää, miten asiat ovat oppilaitoksessasi oppilaiden ja henkilökunnan osalta hoidettu, jotta työympäristö olisi terveellinen.
2. Paneudu tarkemmin niihin ympäristöterveyden osa-alueisiin, jotka liittyvät tulevaan ammattiisi.

Kansallinen terveydenseuranta Kansanterveyslaitoksen sivuilla

Euroopan terveet koulut -ohjelman tavoitteena on edistää kokonaisvaltaisesti kouluyhteisön ja lasten ja nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia.