Ympäristö-
terveys

Ongelmia
ulkona

Sisällä
ja työssä

Terveyttä edis-
tävä ympäristö

Oma terveys-
ohjelmasi

Globaalit
ongelmat

Teeman
tehtäväpankki

Parhaat
linkit

Ympäristö terveyden edistäjänä

Luonto elvyttää
Sosiaalisesti myrkytön ympäristö

Fyysisen ympäristön suunnittelussa ja ympäristövaikutusten arvioinneissa on terveys yleensä otettu huomioon luonnontieteellisestä näkökulmasta, jolloin ihmisen terveyttä uhkaavat vaaran on mahdollista luokitella ja esittää mikrobien, kemikaalien ja ihmisissä tapahtuvien fysiologisten muutosten avulla. Ihmisen terveyttä kuvaavia tekijöitä ovat kuitenkin myös ihmisten mielipiteet, tunteet ja sosiaaliset suhteet. Ihmisen terveyteen vaikuttavat monet eri tekijät ja myös niiden luomat erilaiset ympäristöt. Näitä ovat esim. luonnonympäristö, rakennettu ympäristö, sosiokulttuurinen ympäristö, syntymäympäristö, taloudellinen ympäristö, kasvatuksellinen ympäristö ja työympäristö. Kaikki nämä ympäristöt vaikuttavat mm. ihmisen sisäiseen ja ulkoiseen, olosuhteisiin liittyvään tyytyväisyyteen, terveysvarantoon ja sosiaaliseen ja ekologiseen käyttäytymiseen - ja nämä puolestaan vaikuttavat ihmiset terveyteen.

Palaa sivun alkuun

Luonto elvyttää

Seuraava on referaatti professori Kalevi Korpelan artikkelista "Luonto elvyttää niin toimistossa kuin sairaalassa". Kulttuurista terveyttä 1/2001. Taiteen keskustoimikunta, Terveyttä kulttuurista työryhmä, Suomen mielenterveysseura.

Käsitys "luonnon helmassa" virkistymisestä ja elpymisestä on vanha. Puistomainen luonnonympäristö on ihmiselle stressin vastapaino niin ruumiillisesti kuin henkisestikin. Pelkkä luontomaiseman näkeminen muuttaa stressaantuneen ihmisen aivojen, sydämen ja lihasten toimintaa rentoutuneeksi jo 5 –7 minuutissa. Tutkimuksin on pystytty todistamaan, että potilasvuoteelta avautuvan miellyttävän maiseman katselu edistää toipumista esim. leikkauspotilailla.

Työpaikoilla ne, joilla on ikkunanäkymä luontoon , kokevat vähemmän työhön liittyviä väsymyksen tunteita ja stressiä ja ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin ne, joilla ei ole lainkaan näkymää tai joiden ikkunanäkymä on epämiellyttäväksi koettuun naapuriympäristöön.

Omakohtaisia muistoja voi "varastoida" mieliesineisiin tai -paikkoihin. Ne auttavat muistamaan itsestämme parhaat puolet. Ihminen joutuu määrittämään itsensä uudelleen, jos kaikki tuttu ja turvallinen katoaa ympäriltä esim. muutossa. Muutos- ja painetilanteissa omien henkilökohtaisten esineiden avulla voidaan luoda jatkuvuuden, historiallisuuden ja oman arvon tuntoa. Esimerkiksi Ruotsissa rakennettiin kaksi hoitokotia 80-luvun alussa lievästi dementoituneille potilaille. Toinen sisustettiin tyypillisen laitosmaisesti, toinen muistuttaen potilaiden parhaiden vuosien koteja. Kodinomaisessa laitoksessa sosiaalinen aktiivisuus ja kiinnostuneisuus lisääntyi toista laitosta enemmän.

Tehtävä: Viihtyisä koulu

Koulut ovat viime vuosiin asti olleet tyypillisiä laitoksia, joissa tehokas tilankäyttö ja edullisuus ovat olleet suunnittelun tärkeimpiä kriteerejä. Sen sijaan kouluympäristön viihtyvyyteen on kiinnitetty varsin vähän huomiota. Pienilläkin muutoksilla voi koulun ilmettä pehmentää ja viihtyvyyttä parantaa. Ratkaisuja voivat olla viherkasvit sisällä, istutukset pihalla tai tilataide käytävillä. Suunnitelkaa yhdessä koulunne kasvojenkohotus. Tehkää koulustanne "Meidän Oma Koulu".

Tehtävä: Lähialueesi viihtyvyys

Paikallisagenda-prosessissa tai kylä- ja kaupunginosayhdistyksissä pääset vaikuttamaan lähiympäristösi ilmeeseen. Voitte myös laatia koulussa ehdotuksia ympäristön viihtyisyyden kohentamiseksi ja viedä ne kunnan päättäviin elimiin. Viranomaisten kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä jo suunnittelun alkuvaiheissa. Silloin on suuremmat mahdollisuuden, että suunnitelma toteutuu.

Palaa sivun alkuun

Sosiaalisesti myrkytön ympäristö

Psykososiaalinen ympäristö on kehittynyt huonompaan suuntaan. Ihmisten kokema uhka on lisääntynyt ja yhteisyyden tunne vähentynyt. Sosiaalisen ympäristön kielteisiä terveysvaikutuksia on alettu nimittää sosiaalisen myrkyllisyyden kasvuksi. Olemme vasta alussa, kun mietimme, miten mitata sosiaalisesti myrkyllisiä ympäristöjä ja niiden vaikutusta terveyteen; tai kuinka mitata inhimillisiä reaktioita (sekä yksilöllisesti että yhteisön tasolla) ympäristön stressitekijöihin - varsinkin kun vaikutukset kasautuvat ja tulevat esiin vasta pitkällä aikavälillä.

Suomen Lääkäriliiton Ihminen terveellisessä ympäristössä julkaisun mukaan sosiaalisen myrkyllisyyden indikaattoreita ovat mm. työssä uupuminen, syrjäytymisen riskin kasvu, lasten ja nuorten psykiatristen ongelmien yleistyminen, koulu- ja työpaikkakiusaaminen sekä ehkä myös depression (masennuksen) lisääntynyt hoidon tarve. Sosiaalisen myrkyllisyyden ensimmäisiä oireita voivat olla juuri lasten ja nuorten havaitut mielenterveyden häiriöt, puhehäiriöt, koulukiusaaminen, huumeiden ja päihteiden käyttö sekä psykososiaalisten oireiden yleistyminen.

Sosiaali- ja terveysministeriön maaraportti YK:n lasten yleiskokoukselle, kertoo mm. miten lapset voivat vuosituhannen vaihteen Suomessa. Raportin sanoma on selvä: verenkuva on kunnossa, mielenkuva on pirstaleinen.

Tehtävä: Paha olla?

Mikä saa sinut surulliseksi? Mistä ahdistut ja stressaannut? Tunnista ongelmakohdat ja etsi niihin sitten ratkaisuja.

Esimerkiksi: Minulla on ikävä isää. Isällä ei ole koskaan aikaa. Onko ratkaisu: a. isä antaa lisää taskurahaa ja minä menen leffaan, b. isä ottaa minut mukaan, kun menee kavereiden kanssa kalaan c. isä ei mene kavereiden kanssa kalaan d. isä miettii, onko ura tärkeämpi kuin aika lapsen kanssa e. joku muu.

Tulevaisuuden suuntaviivoja voit hakea seuraavista poliittisista ohjelmista:

Nuorten elinolojen kehitystrendejä - Nuorisoasiain neuvottelukunta ja Tilastokeskus