Parhaat
linkit

Ongelmia ulkona

Ilmansaasteet
Hiilivedyt
Raskasmetallit
Säteily
Melu

Hengitysilman laatuun on kiinnitetty jatkuvasti lisääntyvää huomiota. Elinympäristön kemikalisoitumisen terveydellisistä vaikutuksista aiheuttavista aineista esimerkkeinä ovat hiilivedyt ja raskasmetallit. Melu on jatkuvasti lisääntyvä ympäristöhaitta, joka aiheuttaa viihtyvyyden vähenemistä ja fyysisiä oireita. Auringon ultraviolettisäteily ja ionisoiva säteily lisäävät haitallisten syöpien ja perinnöllisten solumuutosten riskiä.

Tehtävä: Mikä on myrkky, mikä terveydelle haitallinen?

Opiskele biomi.org-sivuilta yleistä ympäristömyrkyistä.

Ilmansaasteet

Lisääntynyt liikenne on aiheuttanut kaupunki-ilman laadun heikkenemistä ja suurimpien kaupunkien vilkkaasti liikennöidyissä keskustoissa ovat erilaiset hengityselinsairaudet lisääntyneet huomattavasti. Erityisen ongelmallinen on inversiotilanne , jolloin liikenteen päästöt jäävät lähelle maanpintaa, ikään kuin kupolin alle.

Katupöly kiusaa useimpia ihmisiä keväisin. Suurin osa katupölystä on suuria hiukkasia, jotka ärsyttävät silmiä ja nenän limakalvoja. Kaikkein haitallisimpia ovat alle kymmenen mikrometrin kokoiset hiukkaset, jotka voivat kulkeutua syvälle hengitysteihin. Uusimmat terveystutkimukset osoittavat vaikutuksia yhä pienemmillä hiukkaspitoisuuksilla.

Ilmatieteen laitoksen sivulta löydät valikoituja ilmanlaatututkimuksia paikkakunnittain järjestettynä – katso onko kotikuntasi mukana. Muista myös oman kuntasi kotisivut.

Tieliikenne aiheuttaa pakokaasupäästöjä, kuten typen oksideja, häkää ja hiilivetyjä. Liikenne-teemassa voit opiskella niitä tarkemmin ja löydät linkkejä auton huoltoon ja ympäristöystävälliseen ajotapaan.

Otsonia ei ole päästöissä, vaan sitä muodostuu kemiallisten reaktioiden seurauksena. Tieliikenteen pakokaasupäästöt ovat keskeisiä alailmakehän otsonin muodostuksessa.

Tehtävä: Alailmakehän otsoni

Mitä terveyshaittoja alailmakehän kohonneista otsonipitoisuuksista aiheutuu? Apua hengitysliiton oppaasta Mitä hengitämme?

Hiilivedyt

Hiili ja vety muodostavat yhdessä muiden aineiden kanssa erilaisia orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä. Elämän kemia on pitkälti hiilen ja vedyn kemiaa. Juuri tämän kemiallisen samankaltaisuuden takia eräät epäorgaaniset hiilivedyt ovat pahoja ympäristömyrkkyjä: ne toimivat elimistössä elimistön omien vaikutusmekanismien tavoin.

Tehtävä: Dioksiinit ja terveys

Millaisia terveysvaikutuksia dioksiineilla on? Mistä dioksiineja pääsee ympäristöön? Suomalaisten dioksiini- ja PCB -pitoisuudet. Mitä muita kloorattuja hiilivetyjä on ja mitkä ovat niiden terveysvaikutukset?

Tehtävä: Mistä nuohoojille kivessyöpää?

Nuohoojilla todettiin 1700-luvulla muuten harvinaisia kivespussisyöpätapauksia ja jo silloin osattiin yhdistää tämän syövän synty nokeen. Mikä tekee noesta terveydelle haitallisen. Mistä sinä voit saada nokea? Miten pienennät riskiäsi?

Tehtävä: Huulipunassako ympäristömyrkkyä?

Kuluttajaviraston Eko-ostajan oppaasta selviää, miksi tahra paidankauluksessa ei välttämättä ole harmittomin huulipunan käytön ikävistä seurauksista. Aiheesta perusteellisemmin Suomen ympäristökeskuksen Hormonijärjestelmiin vaikuttavat aineet ja niiden rajoittaminen -sivulta.

Raskasmetallit

Raskasmetallit aiheuttavat pahimmillaan välittömiä terveydellisiä riskejä. Esimerkkinä tällaisesta voidaan pitää Minamata-lahden tapausta Japanissa vuonna 1952, jolloin elohopeapitoista jätevettä laskettiin merenlahteen vuosikausia. Alueen kalat saastutettiin näin elohopealla. Saastuneiden kalojen välityksellä ihmisissä ja kotieläimissä puhkesi epidemian kaltainen hermostosairaus. Arvioidaan, että 1294 ihmistä sai myrkytyksen vuoden 1980 maaliskuuhun mennessä. Lue lisää raskasmetalleista .

Tehtävä: Raskasmetallien terveysvaikutukset

Elohopea, kadmium ja lyijy ovat kolme eniten esillä ollutta raskasmetallia. Miten ne päätyväät ihmisen elimistöön ja millaisia haitallisia terveysvaikutuksia niillä on? Mikä on vaikutusmekanismi ja mihin aine kertyy elimistössä?

Halutessasi voit selvittää myös muiden metallien (esim. alumiini, tina, nikkeli) vaikutuksia.

Raskasmetallipäästöjen väheneminen kuuluu kiistatta ympäristönsuojelun saavutuksiin Euroopassa. Erityisesti lyijyttömän bensiinin nopea yleistyminen markkinoilla on positiivinen askel. Se on käytännössä poistanut lyijyn ilmansuojeluongelmien joukosta.

Säteily

Säteily on useimmille samalla kertaa tuttu ja tuntematon juttu. Auringonsäteily ja mikroaaltouunin säteily ovat arjessa tuttuja, eivätkä herätä kammoa. Mutta ’radioaktiivinen säteily’ on mörkö, pelottava ja epätosi. Epätosi siksi, että radioaktiivisuus on aineen, ei säteilyn ominaisuus. Pelottava siksi, että radioaktiivista aineista lähtevä ionisoiva säteily on vaarallista, mutta aistein havaitsematonta.

Arkisin säteilyn aiheuttama vamma on auringon polttama iho. Otsonikerroksen oheneminen ja ruskettumisen ihannointi ovat lisänneet ihosyövän riskiä. Runsas auringon säteily lisää myös kaihin riskiä, joten silmät kannattaa suojata. Erityisen tärkeää silmien suojaus on keväthangilla ja vesillä liikuttaessa. Aiheesta lisää Kari Jokelan artikkelissa Auringon UV-säteily ja sen vaikutukset terveyteen Tieteessä tapahtuu lehdessä sekä säteilyn terveysvaikutuksista Säteilykeskuksen sivuilla.

Tehtävä: Mitä eroa on auringon paisteella ja radioaktiivisen aineen säteilyllä?

• Asiaan voit perehtyä Säteilykeskuksen sivuilla: radioaktiivisuus ja auringon ultraviolettisäteily.
• Lue säteilystä myös Työterveyslaitoksen sivuilta

Tehtävä: Säteilyn mittayksiköistä

• Sievert on säteilyannoksen mittayksikkö. Miten vaikuttaa yhden sievertin (1000 mS) säteilyannos, mikäli sen saa vuorokauden kuluessa?
• Kuinka suuri on suomalaisten keskimääräinen vuotuinen säteilyannos?

Energia-alan Keskusliitto ry Finergyn julkaisu Hyvä tietää ydinjätteestä.

Tehtävä: Säteileekö?

Kun ionisoivaa säteilyä ei voi nähdä, kuulla, haistaa eikä maistaa, mistä tietää, onko syytä huoleen?

• Puolestasi valvoo Säteilyturvakeskus, joka seuraa säteilytilannetta jatkuvasti.

Tehtävä: Varaudu säteilyvaaraan

• Säteilyturvakeskuksen toimintaohjeet säteilyvaaratilanteessa.

Ionisoimaton ultraviolettisäteily ja ionisoiva säteily voivat vahingoittaa elävien solujen perimää. Soluvaurion kannalta ei ole merkitystä, onko kyseessä luonnonsäteily vai keinotekoinen säteily. Merkitystä on sillä, saako ihminen säteilyannoksen pitkän vai lyhyen ajan kuluessa. Pienikin säteilyannos lisää syöpäriskiä hieman. Lyhyen ajan kuluessa saatu suuri säteilyannos voi tuhota paljon soluja ja aiheuttaa säteilysairauden, paikallisen vamman tai sikiövaurion.

Suurin osa saamastamme on ns. luonnon omaa taustasäteilyä, joka on peräisin avaruudesta tulevasta kosmisesta säteilystä sekä maankamaran omista radioaktiivisista aineista. Tämän taustasäteilyn lisäksi ihmiset altistuvat ionisoivalle säteilylle mm. lääketieteellisissä tutkimuksissa, ydinasekokeissa ja ydinonnettomuuksien yhteydessä. Tshernobylissa tapahtui ydinvoimalaonnettomuus huhtikuussa 1986.

Tehtävä: Säteilyn terveysvaikutukset

• Säteilyturvakeskuksen Säteilyn terveysvaikutukset -sivu kertoo, kuinka syöpä syntyy ja miten säteilysairaus ilmenee.

Varsinainen säteily ei Tshernobylista Suomeen tullut, vaan ns. kuumia hiukkasia, joissa oli radioaktiivisia cesiumin ja jodin isotooppeja.

Tehtävä: Miten Tshernobylin onnettomuus näkyy Suomessa?

Tutustu maidon cesium 137:n vuosilaskeumaan sekä sen pitoisuuteen maidossa ja kaloissa.

Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota esiintyy maankamarassa. huomattavasti Radonsäteilyn voimakkuus vaihtelee Suomen eri osissa, ongelmaksi asti sitä on lähinnä Uudellamaalla ja Kymen läänissä. Radon aikaansaa n. 2/3 suomalaisten keskimääräisestä vuotuisesta säteilyannoksesta. Sosiaali- ja terveysministeriö antoikin vuonna 1992 päätöksen huoneilman radonpitoisuuden enimmäisarvoista. Sisäilman radonpitoisuuksia kyetään kontrolloimaan rakennussuunnittelun keinoilla.

Tehtävä: Miksi radon on vaarallista?

• Säteilyturvakeskuksen sivuilta löydät vastauksen tähänkin.

Melu

Melu on ei-toivottua, vahinkoa aiheuttavaa ääntä. Melu on ongelma sekä sisällä että ulkona. Ulkona häiritsevä melu on puhtaammin ympäristöterveyden alaa. Sisätiloissa häiritsevä melu, silloin kun se ei tule ulkoa, on lähinnä työsuojelukysymys.

Melualueet laajenevat ja yhä useammat kärsivät melusaasteesta. Suomessa noin 1,8 miljoonaa ihmistä altistuu melulle päivittäin, eli meluarvot ylittävät asuinalueilla 55 desibeliä . Hiljaisuus on niin harvinaista, että se on kohoamassa suojelukohteeksi. Suomen luonnonsuojeluliitto onkin nimennyt Hiljan päivän 8. lokakuuta Hiljaisuuden päiväksi.

Ympäristö- ja liikenneministeriö ovat julkaisseet tutkimuksen Miten koetaan melu, missä on mielipaikka? Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että asukkaiden kokema melun häiritsevyys on sekä arkielämää että psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia ajatellen merkityksellisempi ja todellisempi kuin mitattavissa olevat meluarvot.

Tehtävä: Melu ja kuulovauriot

Miten melu turmelee kuulon? Tutustu aiheeseen Kuulonhuoltoliiton Kuuloinfo -sivuilla.

• Lue Porin kaupungin ympäristötoimiston sivuilla Mitä melu on.
• Lue myös Pirkanmaan ammattikorkeakoulun Ihminen ja ympäristö oppimateriaalin melu -sivu.

Liikenne on suurin ympäristömelun lähde ja ongelma kasvaa, sillä liikennemelu lisääntyy koko ajan. Autojen moottoreiden ja rengasmelun tasoja on kyetty laskemaan, samoin päällysteiden kehityksessä on edistytty vähämeluisten pinnoitteiden suuntaan. Liikennemäärien kasvu kumoaa kuitenkin kehityksen edut.

Tehtävä: Liikenneväylän naapurina

Millaista on elää meluisassa ympäristössä? Miten liikenteen meluhaittoja voidaan vähentää?

• Meluntorjunta ympäristöhallinnon sivuilla
• Rauman kaupungin meluntorjuntaohjelma
• Katso, mitä ELLI kertoo melusta

Rauno Yrjölän luento Suomen luonnonsuojeluliiton melupäivillä on yhteenveto aiheesta tehdyistä tutkimuksista.

Melua vaimentavat mäet, tieleikkaukset, rakennukset sekä rakennetut meluesteet ja -vallit. Meluesteillä voidaan vähentää melua piha-alueilla, mutta ylempien kerrosten parvekkeita ne eivät suojaa. Melueste vaikuttaa ilman virtauksiin, joten pakokaasu-pitoisuudet tiellä voivat kohota ja pölyhiukkaset voivat laskeutua ilmapyörteen mukana meluesteen taakse.

• WHO:n tiedote Occupational and community noise .