![]()
|
Ympäristö-terveys Ongelmia ulkona Sisällä ja työssä Terveyttä edis- tävä ympäristö Oma terveys- ohjelmasi Globaalit ongelmat Teeman tehtäväpankki |
Ympäristöterveys
Jos voisit elää elämäsi syömättä, juomatta ja hengittämättä olisit lähes turvassa ympäristön terveydellesi aiheuttamilta uhilta. Puhtaasti perinnöllisiä sairauksia on loppujen lopuksi hyvin vähän, suurin osa terveysongelmista on perimän ja ympäristön yhdessä aiheuttamia. Aineet (kemikaalit) ja energiat (säteily, melu), jotka vaikuttavat elimistöömme vastoin tahtoamme, kuuluvat ympäristöterveyden piiriin. Sen sijaan ns. elintapariskit, kuten tupakointi, alkoholi, huumeet ja ylensyönti eivät kuulu ympäristöterveyden piiriin, vaikka eivät perinnöllisiä olekaan. Maailman terveysjärjestön WHO:n laajan terveysmääritelmän mukaan " Terveydellä tarkoitetaan täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa, ei ainoastaan sairauden puuttumista." Suomen ympäristöterveysohjelmassa arvioidaan ympäristön terveysvaikutusten nykytilaa ja tulevaa kehitystä. Ohjelmassa tuodaan esiin tarvittavia toimia terveellisen ympäristön turvaamiseksi ja suotuisan ympäristöterveyden kehityksen edistämiseksi, ympäristöperäisten terveyshaittojen tutkimiseksi, selvittämiseksi ja korjaamiseksi. Tehtävä: Ympäristöterveydenhuollon osa-alueet
Ympäristöterveydenhuolto kuuluu Sosiaali- ja
terveysministeriön toimialaan ja siellä se jaetaan viiteen osa-alueeseen. Mitä ne ovat? Kaikkialla maailmassa ihmiset altistuvat ruuan, veden, ilman ja maaperän kautta ympäristön fyysisille (esim. melu tai auringon säteily), kemiallisille (mm. torjunta-ainejäämät, raskasmetallit) ja biologisille (esim. bakteerit, homeet) uhkatekijöille. Altistuminen voi tapahtua kotona tai työssä, kaupungin kadulla, maaseudun pellolla tai ulkoisesti puhtaan näköisessä luonnossakin. Vaikutus kohdistuu elinten ja elimistöjen toimintoihin ja kehitykseen. Vaikutus ilmenee hengitystieoireina, kasvun hidastumisena ja aineenvaihdunnan häiriöinä sekä henkisenä jälkeenjääneisyytenä. Lapset ovat erityisen alttiita häiriöille, koska heidän elimistönsä on vielä kehitysvaiheessa. Lasten elimistö ei esimerkiksi pysty käsittelemään myrkyllisiä aineita yhtä tehokkaasti kuin aikuisten. Lapset hengittävät nopeammin ja syövät ja juovat enemmän suhteessa painoonsa, joten he saavat suhteessa enemmän haitallisia aineita. Tehtävä: Ympäristöterveysriski
Professori Jouko Tuomisto tarkastelee riskejä suomalaisesta näkökulmasta artikkelissaan Riskien keskinäiset suhteet .
Kuinka monta suomalaista kuolee (arvioita) vuodessa tupakoinnin, Tshernobylin laskeuman ja veden
mutageenien takia?
Jos haluat perehtyä syvemmin ympäristöterveyden määrittelyyn, katso seuraavat linkit
Riittävä puhdas vesi, saasteeton ulkoilma ja raikas sisäilma, terveellinen ravinto, hygieeninen jätehuolto ja meluton ympäristö ovat fyysisen terveyden perusedellytyksiä. Henkisen terveyden edellytyksiin kuuluu lisäksi virikkeinen ja kaunis elinympäristö. Allergiat, hengityselinsairaudet ja syöpä ovat tartuntatautien ohella yleisimpiä sairauksista, joiden puhkeamiseen ympäristöllä on merkitystä. Aika ajoin uusia asioita epäillään terveysriskiksi. Esim. epäilyjä sähkölinjojen ja kännyköiden terveysvaikutuksista on esitetty. Kännyköiden terevysvaikutuksia on tutkittu paljon. Tietty varauksellisuus on hyvä asia, koska eri tekijöiden yhteisvaikutusten luotettava selvittäminen on hankalaa ja varsinkin pitkäaikaisen altistuksen vaikutukset tulevat esiin joskus vasta seuraavissa sukupolvissa.
Bioteknologia, ja erityisesti perintöaineksen muuntaminen geeniteknologian avulla, on saanut viime vuosina runsaasti julkisuutta. Bioteknologian käyttöön liittyviä kysymyksiä pohtivat Suomessa Biotekniikan neuvottelukunta ja geenitekniikan lautakunta . Euroopassa joka neljäs ihminen kärsiin allergisista oireista. Viimeisten 50 vuoden aikana allergiat ovat yleistyneet. Syyksi on epäilty lapsuudenaikaisten tartuntatautien vähäisyyttä ja elinympäristön kemikalisoitumista. Varmuutta asiasta ei ole. Välillä syntipukkia haetaan liiallisesta hygieniasta, välillä huonosta siivouksesta, ennen kaikkea huonepölystä pölypunkkeineen. Tehtävä: Mistä allergiassa on kysymys?
Allergia- ja astmaliiton Allergiatieto selvittää allergian perusasiat. Vastaa seuraaviin
kysymyksiin.
Huonepöly on tavallisin allergian aiheuttaja. Nukut kolmanneksen elämästäsi. Onko sinulla yövieraita? Tehtävä: Pölytön peti?
Lue Kuopion Hengitysyhdistyksen artikkeli pölypunkeista
ja niiden hävittämisestä.
Ympäristötekijöistä syöpää aiheuttavat kemialliset aineet ja säteily. Syöpää aiheuttavista eli karsinogeenisista aineista merkittävimpiä ovat ns. PAH-yhdisteet eli polyaromaattiset hiilivedyt. Näitä yhdisteitä saamme ilmasta ja elintarvikkeista. Esim. hieman kuorestaan palanut grillimakkara sisältää aivan ylivertaisen määrän PAH-yhdisteitä. Muita PAH-yhdisteiden lähteitä ovat tupakansavu, autojen pakokaasut, viljat ja rasvat. Myös ravinnolla ja sen tuotantotavalla on oma merkityksensä syöpien synnyssä. Kasvinsuojelussa voidaan erilaisten torjunta-aineiden sijaan käyttää luonnon omia keinoja jalostamalla viljelykasveja paremmin torjunta-aineita kestäviksi. Kasvinsuojelussa on mahdollista käyttää myös ns. biologista torjuntaa eli tuholaisten luontaisten vihollisten suosimista tai rikkaruohojen mekaanista kitkemistä. Kasvien luontaiset myrkyt aiheuttavat ihmiselle syöpäriskin. Voimme siis saada ravintoperäisen syövän vaikka söisimmekin luonnonmukaisesti tuotettua ja käsittelemätöntä ravintoa. Toisaalta monipuolinen ruoka sisältää myös lukuisia erilaisia syöpiä ehkäiseviä ja yleistä terveyttä edistäviä aineita. Yksittäisistä syöpään altistavista tekijöistä tupakointi on merkittävin. Vuosittain lähes 2 000 tupakoijaa sairastuu keuhkosyöpään. Tupakka aiheuttaa lisäksi ainakin kurkunpään, nielun, haiman, virtsarakon ja munuaisaltaan syöpää. Lääkärit pitävät toteen näytettynä, että Suomessakin yhdeksän kymmenestä keuhkosyövästä johtuu tupakasta. Pidä kiinni oikeudestasi savuttomaan ilmaan. Tehtävä: Mikä on syöpä?
Suomen Syöpäyhdistysten Tietoa syövästä -sivulta selviävät perusasiat syövästä.
Vastaa seuraaviin kysymyksiin.
|
|