Kestävä kehitys-elämäntapa ja rakenteet

Luonnonsuojelu

Saasteet kuriin

Luonnonvarat

Yhteiskunnal-
listuminen

Kohtaaminen

Kestävä kehitys:
elämäntapa ja
rakenteet

Teeman
tehtäväpankki

Parhaat
linkit

Kestävä kehitys: elämäntapa ja rakenteet

Mitä kestävä kehitys on?
Kestävä elämäntapa
Mitä ovat kestävän elämäntavan rakenteelliset edellytykset?
Kestävän kehityksen sektoripolitiikat

Mitä kestävä kehitys on?

Vuonna 1983 perustettiin YK:n alaisuuteen Gro Harlem Brundtlandin johtama ympäristön ja kehityksen maailmankomissio. Komissio sai työnsä valmiiksi vuonna 1987, jolloin se julkaisi raportin Our Common Future (Yhteinen Tulevaisuutemme). Tässä raportissa ympäristön suojelua sekä taloudellista kasvua sekä kehitysyhteistyötä tarkastellaan yhdessä. Raportissa esitettiin kestävän kehityksen tunnetuin määritelmä: "Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken väestön tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa."

Maailmanlaajuisen huomion kestävä kehitys sai, kun YK järjesti Rio de Janeirossa vuonna 1992 ympäristö- ja kehityskonferenssin. Riossa laadittiin sopimus kestävästä kehityksestä eli siitä, että taloudellinen ja sosiaalinen kehitys sovitetaan luonnonvarojen määräämiin puitteisiin siten, että luonto ja inhimillisen kehityksen edellytykset säilyvät myös meidän jälkeisille sukupolville. Rion ympäristö- ja kehityskonferenssista alkoi maailmankonferenssien sarja, lukuisa määrä kansallisia prosesseja sekä myös erilaisten kestävän kehityksen indikaattorien kehittäminen. Indikaattoreiden kehittelyn lähtökohtana oli pyrkimys puolueettomasti verrata tavoitteiden saavuttamista erilaisissa yhteiskunnissa.

Kestävän kehityksen ulottuvuudet ovat ekologinen, taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen . Perusajatuksena on, että ekologiselle kestävyydelle luodaan edellytykset sosiaalisin, kulttuurisin ja taloudellisin keinoin. Ongelmat, jotka nyt - ihmisen toiminnan seurauksina - ilmenevät luonnonjärjestelmissä, ihminen voi poistaa muuttamalla omia toimintamallejaan.

Kestävää kehitystä on yritetty määritellä ja kuvata monin tavoin. Pyrkimyksenä on löytää toimintatapoja, joilla luonnonjärjestelmien vaurioittaminen päättyy. Lohdullista on tietää, että ainakin tiedämme, millainen kehitys on kestävämpää kuin nykyinen. Nyt näkyvissä oleviin muutostarpeisiin tarttuminen, auttaa aikanaan tunnistamaan uusia muutostarpeita.

Tehtävä: Millaista kehitystä YK pitää hyvänä

Ks. yhdistyneiden kansakuntien Millenium-julistus ja sen ympäristönsuojeluosa Suomen YK-liitonsivuilla.

Ihmisen kulttuurievoluution valtavirta on ollut vuosituhannesta toiseen jatkuvaa luonnonvalloitusta. Ihminen on levittäytynyt kaikkialle tällä planeetalla, ottanut käyttöönsä kaikki alkuaineet ja tunkeutunut aineen mikroskooppisiin rakenteisiin. Ja samalla vahingoittanut luonnonjärjestelmiä vahingoittaen samalla myös omaa pitkän aikavälin etuaan. Kestävän kehityksen idean ymmärtäminen on se tietoisuuden portti, jonka läpi kuljettuaan ihminen oppii liittoumaan luonnon kanssa elinkeinojaan uudistaessaan. Tästä ajattelusta ovat virinneet pyrkimykset korvata nykyisiä tuotantotapoja luonnonmukaisemmilla menetelmillä ja jopa uudistaa koko talousjärjestelmä pyrkien talouden ekologiseen modernisaation.

Kestävä elämän tapa

Jotta elämäntapamme olisi kestävä, meidän on tunnistettava:

A) Mikä on ekologisesti välttämätöntä (ecologically imperative)

Ainakin tämän tiedämme jo:

Maaperän, vesien ja ilman kemikalisoituminen on lopetettava.
Ilmastonmuutos on pyrittävä estämään tai ainakin hidastamaan sitä.
Luonnon monimuotoisuutta on suojeltava. Biosysteemien uusiutumiskyky on turvattava.
Uusiutuvia luonnonvaroja on käytettävä vaarantamatta niiden uusiutumiskykyä. Uusiutumattomia luonnonvaroja on käytettävä nykyistä radikaalisti säästävämmin.

B) Mikä on kulttuurisesti arvokasta (culturally valuable)

Ainakin tämän tiedämme jo:

On vaalittava aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä.
On tuettava luontosuhdetta korjaavien arvojen ja kulttuurimuotojen säilymistä, elvyttämistä tai syntyä.
On vahvistettava ymmärtämystä kulttuurin yhteydestä luontoperustaansa.

C) Mikä on yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista (socially just)

Ainakin tämän tiedämme jo:

On vahvistettava yhteisöjen sosiaalista pääomaa eli hyvinvointia.
On vahvistettava yhteisöllisyyttä.
On pohdittava perusteellisemmin, mitkä kehityksen suunnat ovat hyviä ja miten niitä voidaan vahvistaa.
On tuettava yksilöiden elämänhallintaa, täysivaltaistumista ja osallistumismahdollisuuksia.

D) Mikä on taloudellisesti kannattavaa (ecomicly feasible)

Ainakin näistä ollaan melko yksimielisiä:

On vahvistettava ymmärtämystä, että taloudellisella toiminnalla on aina luontoperusta, johon taloudellinen toiminta vaikuttaa. Tämä vaikutus voi olla myös myönteistä.
On pyrittävä luonnonmukaisiin ja ekotehokkaisiin tuotantomuotoihin.
Luonnonvarojen ja energian käyttöä tulee tehostaa. Kansantalouksien kilpailukyvyssä on satsattava immateriaalisiin tuotannontekijöihin.
On päästävä eroon sellaisista rahatalouden käytännöistä, jotka mahdollistavat keinottelun kokonaisilla kansantalouksilla.
On pidettävä huolta työllisyydestä ja tulonjaon kohtuullisuudesta rikkaassa lännessä ja tuettava kehitysmaiden kansantalouksien tervehtymistä.
On päästävä uuteen tasapainoon paikallisten, alueellisten, kansallisten, kansainvälisten ja maailmanlaajuisten taloudellisten toimijoiden kesken.

Tarvittavista taloudellisista muutoksista ei siis ole vankkaa yksimielisyyttä. Kestävää kehitystä käsitteenä myös kritisoidaan, koska sen nähdään kannustavan jatkuvaan taloudelliseen kasvuun. Ympäristöaktivistien keskuudessa amerikkalaisen kansataloustieteilijä David Kortenin ajatukset (teen sisäisen linkin) kestävästä taloudesta on otettu innostuneesti vastaan.

Kehityksen tulisi siis olla samanaikaisesti ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää. . Kestävä kehitys on kuin pöytä, jolla on neljä jalkaa, jolloin se kantaa hyvin. Tai portti, jossa on neljä kulmaa, jolloin siitä on hyvä kulkea.

Tehtävä: Kestävän elämäntavan valintakehikko

Jokainen päivä on pullollaan valintoja. Jokaisen valinnan takana on joko tiedostettuja tai tiedostamattomia arvoja. Ota selvää, ovatko sinun valintasi kestävän elämäntavan arvojen mukaisia. Samalla itsetuntemuksesi lisääntyy. Onpa valintatilanteesi omenan osto tai suuren perinnön sijoittaminen, siinä sinua auttaa kestävän kehityksen verkkopalvelun valintakehikko ja malli.

Mitä ovat kestävän elämäntavan rakenteelliset edellytykset?

Tietoisuustyössä on tärkeää oivaltaa kestävän elämäntavan ja sen rakenteellisten edellytysten välinen yhteys.

Voidaan väittää, että jokainen ihminen on vapaa valitsemaan kestävän elämäntavan. Näin yksinkertaista se ei kuitenkaan ole. Yhteiskunta, tuotantoelämä ja kulttuuri luovat tai ovat luoneet sekä aineellisia että aineettomia rakenteita, jotka joko tukevat kestävää elämäntapaa tai tekevät sen vaikeaksi. Tässä muutama esimerkki:

On järkevää lajitella jätteet, jos jätehuolto toimii. Ks. teema Kestäviin yhdyskuntiin .
On helppoa ostaa lähiluomua, jos sitä on edullisesti kotikaupassa myynnissä. Ks. teema Ruoka .
On mukavaa pyöräillä kouluun, jos pyöräilyverkko on turvallinen ja kattava. Ks. teema Liikenne .
On turvallista ostaa ympäristömerkillisiä tuotteita, kun tietää voivansa luottaa niiden valvontaan. Ks. teema Kuluttaja .
On mukava osta valistuneesti tuotettuja, tarpeellisia tuotteita, kun tietää, että niiden valmistamista valvotaan asiantuntevasti. Ks. teema Ekotehokas tuotanto .
On...On...On...On...Jos...Kun...Jos...Kun

Tehtävä: Tunnista kestävän arjen rakenteellisia edellytyksiä

Tee luettelo kestävistä arkikäytännöistä. Kunkin arkikäytännön rinnalle kirjoita, mitä rakenteellisia, yleisempiä asioita tarvitaan, jotta ko. arkikäytäntö olisi helppo toteuttaa ja mielekäs.

Yhtälö toimii myös päinvastoin: Pyöräilytiet pidetään kunnossa, jos niille on käyttäjiä. Lähiluomua saa kotikaupasta, jos sille löytyy ostajia. Matkailutuotteiden ympäristösertifiointi lisääntyy, jos kuluttajat alkavat suosia ympäristösertifioituja matkailutuotteita.

Kestävän kehityksen sektoripolitiikat

Rion konferenssin jälkeen YK asetti kestävän kehityksen maailmankomission. Maailmankomissio kannusti kaikkia jäsenmaita käynnistämään kansallisen työn kestävän kehityksen edistämiseksi. Suomessa asetettiin pääministerin johdolla toimiva kestävän kehityksen toimikunta. Viisaana, kansallisena pyrkimyksenä on aktivoida yhteiskunnan kaikki sektorit kestävän kehityksen edistämiseen. Useimmilla ministeriöillä sekä kaupan ja teollisuuden keskusjärjestöillä onkin oma kestävän kehityksen edistämisstrategiansa, mutta valitettavan heikosti niistä tiedotetaan. Ministeriöiden kestävän kehityksen edistämisstrategioiden löytäminen internetitse vaatii lähes salapoliisin taitoja.

Tehtävä: Salapoliisitehtävä ympäristövalistuneelle nörtille: Jäljitä jonkun ministeriön kestävän kehityksen edistämisstrategia

Suomessa on 13 ministeriötä. Yritä selvittää nettiaineiston avulla, mikä on ko. ministeriön kestävän kehityksen edistämisstrategia. Anna palautetta nettisivun pitäjälle, vastuuvirkamiehille tai ministerin poliittiselle sihteerille.