Parhaat
linkit

Luonnonvarojen tarkempaan käyttöön

Luonnonvarojen rajallisuus havaitaan
Luonnonvarojen käytön arviointikeinoja etsitään
Missä on kulutuksen yläraja

Luonnonvarojen rajallisuus havaitaan

Maailmanmallintamisen uranuurtajat Jay W.Forrester ja Dennis Meadows määrittivät 1972 Rooman klubin raportissa Kasvun rajat Maa-planeetan viisi pahinta uhkaa: kiihtyvä teollisuuskasvu, väestöräjähdys, aliravitsemus, raaka-aineiden ehtyminen ja elinympäristön tuhoutuminen. Vuosien 1973–1974 energiakriisi ja sitä seurannut öljyn hinnan voimakas kohoaminen herättivät tavallisenkin ihmisen huomaamaan luonnonvarojen loppumisen uhan.

Tuotanto reagoi haasteeseen. Uhkaava öljypula torjuttiin rakentamalla ydinvoimaloita, joita Suomessa on nyt kaksi, ja poraamalla öljyä ja maakaasua uusilta alueilta. Saastumisen torjunnassa puhdistuslaitoksiin, kuljetuskalustoon ja varastointiin investoitiin ennennäkemättömän runsaasti. Tuotantoprosessien kehittäminen luonnonvaroja säästäväksi ja energiatehokkuudeltaan paremmiksi alkoi.

Rooman klubin ennusteet eivät ole täysin toteutuneet, koska puhdistustekniikka on kehittynyt ja luonnonvaroja käytetään säästävämmin. Lisäksi kehittynyt kaivosteknologia on tuonut uusia esiintymiä hyödynnyksen piiriin ja korvaavia materiaaleja on otettu käyttöön. Kasvava kulutus kuitenkin leikkaa terän säästö- ja puhdistustoimilta, joten luonnon kantokyvyn ja kriittisen kuormituksen rajat uhkaavat ylittyä yhä laajemmilla alueilla.

Nykymaailmassa vallitsee outo ristiriita. Nykyisenmuotoisen taloudellisen kasvun tiedetään vahingoittavan luonnonjärjestelmiä ja siten pitkällä aikavälillä myös taloudellisen kasvun perustaa. Yleisellä tasolla kestävän talouden malleja pystytään hahmottamaan. Samanaikaisesti ollaan kuitenkin poliittisesti sidoksissa jatkuvaan kasvuun, ja siksi kasvun kielteiset seuraukset kielletään. Erityisen ansiokkaasti ristiriitaa ovat pitäneet esillä arvostetut yhdysvaltalaiset instituutit World Resources–instituutti ja Worldwatch-järjestö , joka on julkaissut Maailman tila -raporttejaan vuodesta 1989.

Tehtävä: Tietoiskuja luonnonvarojen riittävyydestä Maa-planeetalla

Tee tietoiskuja luonnonvaroista, niiden käytöstä ja riittävyydestä maailmanlaajuisesti. Tutustu joko englanninkielisiin internet-sivuihin tai Worldwatch-instituutin suomenkielisiin vuosiraportteihin kirjastossa. Jalosta julisteiksi. Yritä löytää aina myös omaan elämään asti ulottuva säästökeino.

Luonnonvarojen käytön arviointikeinoja etsitään Luonnonvarojen käytön arviointikeinoja etsitään

Ympäristön tilaa arvioitiin 90-luvulle asti lähinnä (kemikaali-)päästöjä ja jätemääriä mittaamalla. Näillä indikaattoreilla mitattuna tilanne alkoikin näyttää valoisammalta. Ympäristön tila ei kuitenkaan tosiasiallisesti kohentunut. Jotain oli jäänyt huomaamatta. Ryhdyttiin etsimään uusia, kokonaisuutta paremmin kuvaavia arviointimenetelmiä. Luonnonvarojen käyttö osoittautui keskeiseksi.

Suomen ympäristöhallinnon sivuilla esitellään seuraavat menetelmät:

• Elinkaariarviointi (tai elinkaarianalyysi, "Life Cycle Assessment" tai "Life Cycle Analysis, LCA") on menetelmä, jonka avulla pyritään systemaattisesti selvittämään tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset raaka-aineen hankinnasta tuotteen hylkäämiseen asti.

• Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) avulla ennaltaehkäistään maankäytön ja suurten tuotantoyksiöiden haitallisia vaikutuksia. Tavoitteena on saada ympäristöasiat suunnitteluun yhtäläisesti taloudellisten, teknisten ja sosiaalisten näkökohtien rinnalle. Menettely lisää kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa suunnitteluun, mikä helpottaa myös mahdollisten ristiriitojen sovittelua. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ohjaa laki.

• Ekologinen jalanjälki (Wackernagel ja Rees 1996) arvioi ihmisen kuluttamien luonnonvarojen määrää suhteessa luonnon uusiutumiskykyyn.

• Ekologinen selkäreppu on se luonnonvarojen määrä, jonka tuote vaatii elinkaarensa aikana. Huomio kiinnittyy nanogrammojen sijasta megatonneihin.
• MIPS (Material Input Per Service Unit, Wuppertal-instituutti) on materiaalitehokkuuden mitta. MIPS = ekologinen selkäreppu/käyttökerrat.

Suomen kestävän kehityksen indikaattoreissa on mukana myös luonnonvarojen vaalimista kuvaavat indikaattorit. Maa- ja metsätalousministeriöllä on lisäksi laajemmat Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön mittarit .

Tehtävä: Aseta seitsemän esinettä ympäristövaikutuksen mukaiseen jonoon

Tutustu elinkaarianalyysiin, ekologisen selkärepun laskentaan tai MIPSien laskuun. Tee ystäviesi kanssa seitsemän - tai edes viiden - esineen jono, jossa esineet ovat ympäristövaikutuksensa mukaisessa jonossa. Yritä löytää esineitä, joiden ympäristövaikutus on keskenään olennaisesti erilainen tuntemasi arviointimenetelmän mukaan. Perustele järjestys.

Missä on kulutuksen yläraja?

Rikkaissa länsimaissa ollaan oudossa tilanteessa: Järki sanoo, että kulutuksen yläraja on tullut vastaan. Useimpien rahapussi sanoo, että vielä on varaa kuluttaa enemmän. Kumpaa uskot?

Paperi keksittiin 2000 vuotta sitten ja oli pitkään harvinainen ja arvostettu tuote, joka varattiin tärkeille kirjeille ja asiakirjoille. 1900-luvulla uudet tekniikat, kustannusten aleneminen ja talouden kasvu johtivat talouden kasvun räjähdysmäiseen kasvuun. Paperinkulutus on meille suomalaisille hyvä esimerkki luonnonvarojen kulutuksen kasvusta, sillä Suomen viennin osuus on 15 % paperin ja kartongin maailmanmarkkinoista. Samalla paperiteollisuus on hyvä esimerkki ympäristönsuojelutoimien ja luonnonvarojen kestävän käytön kannalta.

Tehtävä: Paperinkulutus ja ympäristö

1. Paperin ja kartongin tuotanto maailmassa 2004 metsäteollisuuden tiedotussivujen mukaan. Tuotanto on yli kuusinkertaistunut vuodesta 1950.
2. Tarkastele seuraavaksi Tilastokeskuksen tilastoista E-9 -maiden (E-9-maat: Brasilia, Etelä-Afrikka, Indonesia, Intia, Japani, Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat sekä Euroopan Unioni = Saksa x 4,7) tavarantuotantoa (Excel-tiedosto) ja kulutusta (Excel-tiedosto) paperin ja pahvin sekä sanomalehtipaperin osalta. On arvioitu, että opetuksen ja viestinnän perustarpeiden tyydyttäminen edellyttää vähintään 30–40 kilon vuotuista paperinkulutusta henkeä kohti.
3. Jatkuva paperinkulutuksen kasvu lisää metsänviljelyä (yksilajisia puupeltoja) kaikkialla maailmassa. Joillakin alueilla maailmassa luonnonmetsiä raivataan puuplantaasien tieltä. Esim. Indonesiassa yli 1,4 miljoonaa hehtaaria luonnonmetsää korvautui viljelmillä. Yhdysvalloissa maan kaakkoisosien mäntyviljelmät laajenivat 8 miljoonaa hehtaaria vuosina 1952–85.

   Lue Maailman Sivu ry:n artikkeli "Indonesian metsistä sellua maailman markkinoille".

   Voit halutessasi jatkaa tarkastelua Suomen paperintuotantoon, kierrätykseen ja metsäteollisuuden ympäristönsuojeluun.

4. Paperin tuotanto, kulutus ja talteenotto Suomessa Paperinkeräys Oy:n mukaan
5. Paperinkeräys Suomessa 1940-luvulla
6. Miten metsäteollisuuden ympäristönsuojelu on tuottanut tulosta Suomessa metsäteollisuuden sivujen mukaan.

Kasvu ja maailman rajat teema nostaa esiin maailman resurssin riittävyyden ja oikeudenmukaisen jakautumisen ongelmat sekä kasvavien käyttöpaineiden synnyttämät uhat.

Ekotehokas tuotanto teema käsittelee tuotannon mahdollisuuksia muuttaa toimintatapojaan ympäristöä vähemmän kuormittaviksi.

Yhdyskunnat ja niiden materiaalikierrot.