Luonnonsuojelu

Saasteet kuriin

Luonnonvarat

Yhteiskunnal-
listuminen


Kohtaaminen

Kestävä kehitys:
elämäntapa ja
rakenteet


Teeman
tehtäväpankki

Parhaat
linkit

Luonnonsuojelu

Asutus laajenee – luonto saa reservaattinsa.

Kaikkialla maapallolla alkuperäiskulttuurit ovat suojelleet pyhinä pitämiään alueita. Myös muinaissuomalaisilla oli pyhät lehtonsa, puunsa ja lähteensä. Tätä voidaan pitää varhaisimpana alkuperäisen luonnon suojelun muotona. Kunnioitus luonnon pyhyyttä kohtaan on yhä olemassa kulttuurimme syväkerroksissa.

Luonnonromantiikan kukoistus 1700-luvulla sekä kansallisromantiikan ja turismin synty 1800-luvulla toimivat lähtökohtana maisemallisesti kauniiden paikkojen varaamiselle kansallispuistoiksi. Ensimmäinen varsinaisesti perustettu kansallispuisto on Yhdysvaltain Yellowstone . Keisari Aleksanteri I ihastui Punkaharjun maisemiin ja kielsi sen metsien hakkuut vuonna 1802. Alue lunastettiin valtiolle vuonna 1843. Varsinaisesti Punkaharjun luonnonsuojelualue perustettiin vasta 1991!

Kansallispuistoajatuksen isänä Suomessa ja muissa pohjoismaissa pidetään tutkimusmatkailija Nils Adolf Erik Nordenskiöldiä . Kohta Koillisväylän purjehduksensa jälkeen hän ehdotti vuonna 1880, että Pohjoismaihin tulisi perustaa valtakunnanpuistoja, joissa metsät, maat ja vedet voisivat olla koskemattomina säilyttäen sellaista isänmaan kuvaa, johon ihminen ei ole vaikuttanut. Luonnonsuojelulaki vahvistettiin vuonna 1923, mutta laki luonnonsuojelualueista vasta vuonna 1938. Ensimmäiset kansallispuistot perustettiin 1930-luvulla.

Suomen luonnonsuojeluyhdistys perustettiin vuonna 1938. Se oli alkuun akateeminen herraseura, jonka kenttätyötä tekivät nuorisoseurat ja kotiseutuyhdistykset. Kansallisromanttinen ja esteettinen näkökulma säilyi voimakkaana 1960 -luvulle saakka ja vaikuttaa edelleenkin tavallisen kansalaisen arvottaessa luonnon säästämistä. Luonnonsuojeluliikkeestä tuli merkittävä yhteiskunnallinen toimija 1970-luvulla.

Tehtävä: Lähde retkelle luontoon tai luonnonsuojelualueelle.

Ensimmäinen retki kannattaa tehdä lähiluontoon, sitten talousmetsään ja lopulta mahdollisimman luonnontilaiseen metsään, suolle ja rannalle.

Vaikka luonnonsuojelun peruspyrkimys on nyt ensisijaisesti luonnontieteellinen, luonnon kauneutta suojelun perusteluna ei ole hylätty. Maisemaestetiikan tutkija, professori Yrjö Sepänmaa - teoksessa Alligaattorin hymy - on tuonut 1990-luvulla uuden säikeen luonnonsuojelun ja estetiikan vuoropuheluun. Hänen mielestään maiseman katsojan kauneuskäsitykseen vaikuttaa tieto siitä, mitä maisemassa tapahtuu. Jos siis metsässä kävelijä ymmärtää, että lahopuujatkumo on lajistollisen runsauden edellytys, katsoja kokee lahoavat puut kauniimmiksi kuin ilman tätä tietoa.

Tehtävä: "Maisema ei ole kuva, vaan draama."

Ja edelleen Yrjö Sepänmaan ajattelua lainaten: Katsoja, joka tietää, miten ihminen on toiminnallaan vaikuttanut jonkin tietyn maiseman muutoksiin luonnonmaisemasta ihmisen toimintaympäristöksi, alkaa nähdä ne draamoina. Kokeile. Kirjoita lähimaisemia draamoiksi.

Nyt alkuperäisen luonnon suojelun rinnalle on tullut luonnon monimuotoisuuden suojelu myös ihmisen muuttamissa elinympäristöissä eli perinnemaisemien ja -biotooppien suojelu.