Parhaat
linkit

Ympäristökysymykset yhteiskunnallistuvat

Ympäristöliikkeet yhteiskunnallistuvat
Ympäristöhallinto syntyy
Vihreä Liitto ja muut puolueet
Yhteiskunnallinen ympäristötutkimus
Ympäristöliike kansainvälistyy
Kirkko ja perinteiset järjestöt kiinnostuvat ympäristöstä

"Kun toivo sammuu ja epätoivo iskee, katso taaksepäin!" Näin kirjoittaa Suomen luonnonsuojeluliiton entinen puheenjohtaja Timo Helle jäähyväiskirjoituksessaan: "Minkälainen Nyky-Suomi olisi, jos luontoa tai ympäristöä ei olisi koskaan suojeltu, jos koko luonnonsuojeluideologiaa ei olisi ollut olemassa? Se olisi monessa suhteessa viheliäinen seutu edes Nyky-Suomeen verrattuna. Ei ainuttakaan suojelualuetta, hirvi ja metsäpeura olisivat hävinneet lähes sata vuotta sitten, suurpedot samoin. Sisä-Suomen reittivedet ryöppyäisivät lipeävaahtona, ilma ja lumi olisivat rikkidioksidista keltaisina. Jotain on aivan varmasti saatu aikaan ja saadaan varmasti myös tulevaisuudessa."

Ympäristöliikkeet yhteiskunnallistuvat

Päälähde: Timo Järvikoski: Ympäristöliike suomalaisessa politiikassa. Teoksessa Ympäristökysymys (toim. Ilmo Massa ja Rauno Sairinen), 1991.

60-luvulla ympäristökritiikki kanavoitui erityisesti Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen, vuodesta 1969 lähtien Suomen luonnonsuojeluliiton kautta yhteiskunnalliseksi painostukseksi. Alkuun ympäristöaktivistit olivat useimmiten biologeja tai biologian opiskelijoita, joita alkuun yhdisti luottamus tieteeseen sekä yhteiskunnalliseen edistykseen ja valtioon. Ympäristöaktivistit esittivät ympäristöhallinnon kokoamista ja vahvistamista ja ympäristöministeriön muodostamista jo vuonna 1969. Tärkeitä kansainvälisiä tapahtumia olivat Euroopan luonnonsuojeluvuosi 1970 ja YK:n Tukholman ympäristökonferenssi vuonna 1972.

Ympäristöliikkeen yhteiskunnallinen painostusvoima alkoi kuitenkin hiipua 1970-luvun lopulla. Alkoi syntyä elämäntapayhdistyksiä ja ruohonjuuritason toimintaa. Kannatettiin pehmeitä arvoja ja haluttiin irtisanoutua juppikulttuurista. Luonnonsuojeluliiton toimintaa alettiin kritisoida byrokraattisuudesta ja riittämättömistä tuloksista, samoin tiedeyhteisöä, edistysuskoa ja hajanaista ympäristöasioiden hallintoa. Luonnonsuojelijoiden turhautuminen kanavoitui suoraan ympäristötoimintaan, mikä oli uutta Suomessa.

Tapahtumat kärjistyivät pääsiäisenä 1979 Koijärvellä. Konfliktissa olivat vastakkain ’risuparta-luonnonsuojelijat’ talouselämän ja yksityisen maanomistuksen puolustajien kanssa. Koijärven lintujärven suojelusta syntyi Koijärvi-liike, jonka aktivistit näkivät ympäristöongelmat selkeästi yhteiskunnallisina kysymyksinä. Koijärven tapahtumat johtivat vähitellen ympäristöaktivistien poliittisen järjestäytymiseen. Ensimmäiset vihreät kansanedustajat valittiin vuonna 1983 ja Vihreä Liitto syntyi vuonna 1987. Koijärvi-liike nopeutti ympäristöministeriön syntyä.

Vuonna 1988 Talaskangas-liike herätti uudelleen aktiivisen luonnonsuojelurintaman. Myös Talaskangas, Hangon Tulliniemi, Repovesija Porkkasalo suojeltiin lähinnä aktiivisten luonnonsuojeluliikkeiden ansiosta.

Tehtävä: Tutustu suomalaisen yhteiskunnallisen luonnonsuojeluliikkeen syntysijoihin

Mitä paikkoja oikeastaan ovat Koijärvi, Talaskangas, Hangon Tulliniemi, Repovesi ja Porkkasalo? Miksi niiden suojelu oli tärkeää? Miksi suojelua vastustettiin? Ketkä puolustivat? Ketkä vastustivat? Miksi?

Suomen luonnonsuojeluliitolla on aktiivinen nuorisojärjestö Luonto-Liitto ry, joka on keskeisesti vaikuttanut kierrätyksen yleistymiseen sekä metsäpolitiikkaan. Nuorten Luontoliitto on edistänyt näkyvästi vanhojen metsien suojelua. Sillä on paljon toimintaa lapsille ja nuorille.

Tehtävä: Mikä on luonnonsuojelijoille tärkeintä nyt?

Ota selvää luonnonsuojelujärjestöjen ajankohtaisista kampanjoista. Tuntuuko joku niistä omalta asialtasi? Löytyykö aineksia koulun kerhoksi?

Erityisesti nuorten opiskelijoiden ryhmissä ympäristökysymyksiä alettiin 70-luvulla pohtia suhteessa talouteen ja tuotantoon. 80-luvulla alkoi syntyä ruohonjuuritason vaihtoehtoisia liikkeitä. Elämäntavasta tuli yhteiskunnallisen vaikuttamisen muoto. Toisinajattelun rinnalle nousi toisinsyöminen, toisinmatkustaminen ja toisinkuluttaminen. Syntyivät jalankulkijoiden Enemmistö ry, paperiliike, kierrätysliike, ekopuodit, kehitysmaakaupat, vaihtoehtolehdet ja -yhteisöt sekä eläintensuojeluliikkeet.

Tehtävä: Vaihtoehtoisen elämäntavan eettiset perustelut

Kuvaile vegaanin, eläintensuojelijan tai maailmankansalaisen elämäntapaa. Millaiset asiat heille ovat tärkeitä, merkityksellisiä, arvokkaita, iloa tuovia? Mistä paikoista tai tapahtumista voit heitä löytää? Ota selvää heidän elämäntapansa eettisistä perusteluista haastatellen. Tutustut samalla mielenkiintoisiin ihmisiin, jotka ajattelevat itsenäisesti.

70- ja 80-lukujen ympäristöliikkeiden paine kanavoitui osittain Vihreän Liiton syntyyn ja ympäristöhallinnon muodostamiseen. Järjestöillä on kuitenkin edelleen tärkeä tehtävä kestävän kehityksen edistämisessä. Ympäristöliikkeiden historia osoittaa, että järjestöt ovat vakiintunutta hallintojärjestelmää paremmin pystyneet tuomaan esiin rakenteelliset uudistuspaineet. Järjestöjen huolet - onpa sitten kyse globalisaatiosta, vanhoista metsistä tai eläinten oikeuksista - kannattaa ottaa vakavasti.

Ympäristöhallinto syntyy

Ympäristöliikkeet vaikuttivat voimakkaasti siihen, että ympäristöpolitiikka alettiin ymmärtää yhtenäiseksi, yhteiskunnalliseksi ja poliittiseksi ongelmakentäksi. Ympäristöasioiden hoito sai hallinnolliset perusrakenteensa 1980-luvulla. Ympäristöministeriö perustettiin 1983 ja kunnallinen ympäristöhallinto 1986. Suomen ympäristökeskus muodostettiin vuonna 1992 korvaamaan entistä vesi- ja ympäristöhallitusta. Ympäristötietoisuuden kannalta tärkeä etappi oli Suomen ympäristökeskuksen heti perustamisvuonnaan julkaisema kirja Suomen ympäristön tila ja muutamaa vuotta myöhemmin Suomen ympäristön tulevaisuus. - Teema Vastuu kestävien käytäntöjen synnystä sisältää perustietoa ympäristölainsäädännöstä ja hallinnosta.

Hajanainen ympäristöhallinnon aluehallinto koottiin vuonna 1996 alueellisiksi ympäristökeskuksiksi , jotka ovat alkaneet julkaista alueellisia raportteja ympäristön tilasta. Aikaisemmin monissa tieteellisissä lähteissä hajallaan ollutta ympäristön tilaa koskevaa perustietoa opittiin 80-luvulla kokoamaan - ja myös popularisoimaan - ympäristöongelmittain ja elinympäristöittäin. Samalla ymmärrys siitä, miten ympäristöongelmia voidaan lieventää ja elinympäristöjen tilaa parantaa, lisääntyi olennaisesti.

Tehtävä: Koulukirjastoon perustietoa ympäristön tilasta

Ota selvää, mitä perusteoksia ympäristön tilasta on koulusi kirjastossa. Neuvottele asiasta perillä olevan tahon kanssa, mikä olisi kaikkein keskeisintä tietoa. Tee aloite aineiston hankkimisesta. Muista myös erinomainen cd-rom Suomen luonnosta ja ympäristön tilasta, jonka Suomen ympäristökeskus julkaisi vuonna 2000.

Ympäristöhallinto on tuottanut noin 20 000 sivua Internetiin. Tätä tietotarjontaa ollaan jäsentämässä uudelleen. Uudistuksessa pyritään ottamaan huomioon myös oppilaitosten tiedontarpeet. Kaiken kaikkiaan ympäristöhallinnon tietotarjonta on jokaisen kansalaisen luotettava ja hyvä keino parantaa ja päivittää ympäristötietojaan. Sitä kannattaa opetella käyttämään.

Vihreä Liitto ja muut puolueet

Ympäristökysymysten jäsentyminen omaksi asiakokonaisuudekseen ja Vihreän Liiton poliittinen menestys saivat muutkin puolueet kiinnostumaan ympäristökysymyksistä. Ympäristöpolitiikka löysi tiensä kaikkien puolueiden puolueohjelmiin ja poliittiseen toimintaan.

Tehtävä: Puolueiden ympäristönäkemyksiä

Mitä puolueohjelmissa (http://www.puolueennimi.fi ) sanotaan ympäristöasioista? Entä mitä tapahtuu ajankohtaisissa päätöksissä. Seuraa puolueiden suhtautumista energia- ja ilmastoratkaisuihin sekä luonnonsuojeluun. Mikä puolue on lähimpänä omaa ajatteluasi? Hanki lisätietoja puoluetoimistoista, kansanedustajilta tai heidän avustajiltaan Eduskunnasta tai kotipaikkakuntasi valtuutetuilta. Miksi on tärkeää, että ympäristökysymykset käsitellään poliittisina kysymyksinä demokraattisen yhteiskunnan pelisääntöjen mukaan?

Yhteiskunnallinen ympäristötutkimus käynnistyy

Yhteiskunnallinen ympäristötutkimus tuli Suomeen hitaasti, mutta laajeni 1990-luvulla lukuisille tieteenaloille. Ilmo Massan ja Raimo Sairisen toimittama yhteiskunnallisen ympäristötutkimuksen perusteos Ympäristökysymys – ympäristöuhkien haaste yhteiskunnalle ilmestyi vuonna 1991 ja sen eräänlainen jatko-osa Riskiyhteiskunnan talous vuonna 1995. Yhteiskunnallista ympäristötutkimusta, "toista ympäristötiedettä" tehtiin 90-luvun loppua kohden jo runsaasti. Tutkijoiden pettymykseksi yliopistollisia virkoja ei juuri syntynyt. Ympäristöpolitiikan ensimmäinen professuuri perustettiin vasta vuonna 1999 Tampereen yliopiston aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitokselle (nykyinen Yhdyskuntatieteiden laitos) ja sitä hoitaa Yrjö Haila. Samana vuonna Helsingin yliopistoon perustettiin monitieteinen ympäristötutkimusyksikkö. Helsingin yliopistossa on valtiotieteelliseen tiedekunnan Yhteiskuntapolitiikan laitoksen ja biotieteellisen tiedekunnan bio- ja ympäristötieteiden laitoksen yhteinen ympäristöpolitiikan professuuri, jonka ensimmäiseksi hoitajaksi nimitettiin Ilmo Massa. Tutkimus on kohdistunut erityisesti riskiyhteiskuntaan, ympäristöliikkeisin ja -konflikteihin sekä ympäristöpolitiikkaan.

Tehtävä: Sinustako yhteiskunnallinen ympäristötutkija?

Ota selvää, millaista tutkimusta Tampereen ja Helsingin yliopistoissa ympäristöasioissa tehdään. Eri oppilaitosten koulutusoppaiden kautta voit selvittää, muita mahdollisuuksia kouluttautua ympäristötutkijaksi. Tee luettelo sinua kiinnostavista tutkimusaiheista. Laadi sitten henkilökohtainen opintosuunnitelma, miten pääsisit ihan päätoimisesti sinua kiinnostavien tutkimusaiheiden kimppuun.

Ympäristöpolitiikan virtuaaliopetuksen kehittämishanke YRTTI toimi vuosina 2001–2004 Helsingin yliopistossa. Hankkeessa tuotettiin 15 opintoviikon etäopintokokonaisuus, johon voit edelleen perehtyä verkossa.

Ympäristöliike kansainvälistyy

Ympäristöhaasteiden kansainvälistyessä suomalaiset ympäristöliikkeet hakeutuvat kansainväliseen yhteistyöhön ja Suomessa perustettiin kansainvälisten ympäristöjärjestöjen toimintayksiköitä. Keskeisesti kansainvälistymiseen vaikuttivat Rio-prosessi, talouden globalisoituminen ja toisaalta mahdollisuus tehdä yhteistyötä tietoverkkojen kautta.

Merkittävimpiä Suomessa toimivia kansainvälisiä ympäristöjärjestöjä ovat WWF, Greenpeace ja Maanystävät. WWF perustettiin Sveitsissä vuonna 1961 ja sen Suomen osasto vuonna 1972. Greenpeace perustettiin Vancouverissa Kanadassa vuonna 1971. ja sen lähin toimisto on Tukholmassa. Kansainvälinen Maan ystävät (Friends of the Earth International) perustettiin vuonna 1971 Ruotsissa. Perustajamaina olivat Englanti, Ranska, Ruotsi ja Yhdysvallat. Suomen Maanystävät perustettiin vuonna 1996 Turussa.

Tehtävä: Kansainvälinen ympäristökampanja

Mitä kampanjoita kansainvälisillä ympäristöjärjestöillä on meneillään? Mitä vaikuttamiskeinoja eri kampanjoissa käytetään? Miksi järjestöt ovat tärkeitä ympäristötietoisuuden herättämisessä? Miten järjestöjen toimintamahdollisuudet eroavat koulun toimintamahdollisuuksista?

Kirkko ja perinteiset järjestöt kiinnostuvat ympäristöstä

Työtä paremman ympäristön puolesta tekevät nykyään myös kirkot ja monet perinteiset järjestöt. Suomessa evankelis-luterilaisen kirkon opetuksessa on alettu tuoda esille luomakunnan eheyden teologiaa . Kirkon oman ympäristöohjelman uusi versio hyväksyttiin vuonna 2005. Seurakunnilla on mahdollisuus hakea nelivuotista ympäristödiplomia ratkaistuaan ensin lukuisan määrän omia ympäristökäytäntöjään. Ympäristödiplomin saaminen edellyttää, että seurakunnan ympäristönhoidon perusasiat ovat kunnossa ja lisäksi joillakin toiminta-alueilla seurakunta osoittaa erityistä valveutuneisuutta. Suurimman mahdollisen lisäpistemäärän seurakunta voi saada siitä, että se on vapaaehtoisesti rauhoittanut alueitaan luonnonmuistomerkeiksi tai luonnonsuojelualueiksi.

Tehtävä: Ihminen ei ole luomakunnan herra, vaan…. mikä?

Tutustu kirkon nuorille tehtyyn ympäristöaineistoon Kirkhakkinen . Sen kahdeksannessa luvussa selviää, mikä on kristillisen käsityksen mukaan ihmisen tehtävä luomakunnan eheyden vaalimisessa.

Monet perinteiset järjestöt, kuten partiolaiset, Marttaliitto ja 4H-liitto ovat aktiivisia luonto- ja ympäristöasioissa. Näiden järjestöjen käytännönläheisiin hankkeisiin kannattaa tutustua. Ehkä löydät oman ympäristötehtäväsi perinteisten toimijoiden kautta.