Kuormitus

Teollisuus

Maa- ja
metsätalous


Palvelut

Arviointi

Riskien
hallinta


Teeman
tehtäväpankki

Parhaat
linkit

Kestävä maa- ja metsätalous

Maatalous
Metsätalous

Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarastrategian visio vuodelle 2010:
"Suomessa uusiutuvien luonnonvarojen käyttö on kestävää. Luonnonvaroja hyödynnetään niiden tuottokyvyn rajoissa, toiminta on taloudellisesti kannattavaa ja sopusoinnussa eri elinkeinojen etujen kanssa, luonnon monimuotoisuudesta huolehditaan, luonnon monipuolinen hyöty- ja virkistyskäyttö on mahdollista ja toiminnasta aiheutuva kuormitus ympäristöön on hallinnassa. Maaseutu ja sen kyläyhteisöt ovat vireästi toimivia."

Palaa sivun alkuun

Maatalous

Mitä on ekotehokas maatalous?

Perinteinen talonpoikainen ajattelu perustuu ajatukseen, että tila halutaan siirtää sukupolvelta toiselle paremmassa tuotannollisessa kunnossa kuin missä se on itse otettu vastaan. Viljelymaan ja puuta tuottavan metsän kunnosta ja uusiutumiskyvystä on pidetty huolta talonpoikasjärkeen ja virallisiin neuvontaorganisaatioihin luottaen.

Tilakohtaiseen kestävyyteen on siis aina panostettu, mutta vastuu luonnosta kokonaisuudessaan on jäänyt taka-alalle. Luonto on usein nähty resurssina eikä esimerkiksi vesistövaikutuksiin ole osattu kiinnittää riittävää huomiota. Ympäristötietoisuus on lisääntynyt ja se näkyy esimerkiksi Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK:n ympäristösivuilla ja maatalouden ympäristötukien ehdoissa.

Elintarvikkeiden koko tuotanto- ja jakeluketjun kokonaisvaltaisia ympäristövaikutuksia on tutkittu elinkaariarvioinnin jäsentelyä ja menetelmiä noudattaen Mittatikku-hankkeessa. Siinä on vertailtu mm. juuston ja ruisleivän elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia. Suomen Ympäristökeskuksen tutkimuksessa havaittiin elintarviketuotannon vaikutusten painottuvan elinkaaren alkuun.

Onko lähiruoka sittenkään niin ystävällistä? (Helsingin Sanomat)

Luonnonhaittakorvauksen ja maatalouden ympäristötukien maksamisen edellytyksenä on ns. tavanomainen hyvä maatalouskäytäntö. Huomiota kiinnitetään mm. maan rakenteeseen, kasvinsuojeluun ja eläinten kohteluun sekä lannan käsittelyyn.

Tehtävä: Maatalous nyt

Tutustu Finfoodin oppimateriaalin osioon Maatalous Suomessa.

Lue sen jälkeen EU:n maatalousuudistuksista Euroopan komission sivuilta. Miten EU on muuttanut Suomen maataloutta?

Tehtävä: Kierrä Elonkierto – virtuaalisesti

Elonkierto on Jokioisilla sijaitseva maatalouden esittelypuisto, jonka aihepiireihin voit tutustua virtuaalisesti.

Tarkka kiertäjä saa vastaukset mm. seuraaviin kysymyksiin:

  1. Kuinka suuri oli hehtaarilta saatava ruissato kaskiviljelyn aikaan?
  2. Mikä on kyyttö? Miksi kyyttöjä kannattaa suojella?
  3. Miksi maaperässä pitää olla huokosia (eli maan kuohkeaa)?
  4. Mitä ravinteita kasvit tarvitsevat?
  5. Kuinka pitkä on kasvukausi Hangossa, Ruukissa ja Utsjoella?
  6. Millainen on hakamaa?
  7. Mikä tekee rikkakasvista rikkakasvin?
  8. Miten maatalouden ravinnepäästöjä voidaan vähentää?
  9. Miten biodynaaminen, luomu, elopelto ja ympäristötuen mukainen viljely eroavat toisistaan?
  10. Mitä lehmä syö?
  11. Miten viljelijä saa sulan hattuunsa?
  12. Mikä on kesanto?
  13. Mitä ovat keto, aho ja niitty?

Maatalouteen kohdistuvista ympäristöodotuksista tärkeimmät ovat ravinteiden huuhtoutumisen vähentäminen, luonnon monimuotoisuuden säilyttämien ja maisemienhoito sekä tuotantoeläinten hyvä kohtelu.

Tehtävä: Miten maatalouden ravinnekuormitusta voidaan vähentää?

Tietoa aiheesta löydät Maatalouden vesiensuojelu -sivulta ja sekä Suomen ympäristökeskuksen julkaisusta: ”Kotieläintalouden ympäristökuormituksen vähentäminen”.

Tehtävä: Maanviljelijästä maisemanhoitajaksi

Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpitämiseksi edellytetään maatalouden ympäristötuen ehdoissa eräitä toimenpiteitä (kohta 11.6.) . Mitä ne ovat?



Palaa sivun alkuun

Metsätalous

Mitä on ekotehokas metsätalous? Pitäisikö Suomen pyrkiä kasvattamaan metsänsä sahatavaraksi vai sellupuuksi? Mitä puulajeja kannattaisi kasvattaa? Minkälainen metsätalous olisi parasta hiilen sidonnan kannalta? Merkittäviä näkökohtia ovat työllisyysvaikutukset, luonnonvarojemme tehokas käyttö ja ympäristövaurioiden minimointi. Metsien monikäyttö on osa kestävää metsätaloutta.

Kansallinen metsäohjelma 2010 (pdf) on Suomen metsäpolitiikan tärkein linjaaja.

Keskusmetsälautakunta Tapion ylläpitämän Metsä vastaa -verkkopalvelun sivuilta löytyvät uudistetut Hyvän metsänhoidon suositukset. Kannattaa seurata myös opettajien ja oppilaiden sivuja.

Tehtävä: Talousmetsien hoidon periaatteet– miten hoidan ja säilytän?

Miten metsiä nykyisin tulisi hoitaa? Vastauksen antaa Metsäkeskuksen Hoidan metsääni -sivusto.

Miten metsiä ennallistetaan ja saako luonnontilaista vanhaa metsää hoitaa ollenkaan?

Suomen luonnonsuojeluliitto on koonnut metsänomistajan muistilistan.

Tehtävä: Monimuotoisuuden säilyttäminen talousmetsissä

Talousmetsien arvokkaita elinympäristöjä ovat luonnonsuojelulain suojellut luontotyypit sekä metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt. Opiskele niiden tunnistus ja kulje metsissä aiempaa avoimemmin silmin.

Tehtävä: Metsätalouden vesiensuojelu

Ympäristöhallinto on oivaltanut kymmenen konstia metsätalouden vesiensuojeluun . Mitä ne ovat?

Tehtävä: Metsien monikäyttö

Mitä metsien monikäytöllä tarkoitetaan? Millaisia odotuksia se asettaa metsätaloudelle? Mikä on monikäytön arvo? Onko monikäyttö ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää?

Tehtävä: Honka, mänty ja petäjä montako puulajia?

Vanha koululaisvitsi kansakouluajoilta: Opettaja kysyy: "Nimeä kolme Suomessa yleistä puulajia."

Oppilas vastaa "Honka, mänty ja petäjä".

Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksen virtuaali-arboretum esittelee 20 suomalaista puulajia.

Maa- ja metsätalouden kehitystä ja sen kestävyyttä voit seurata mm. Maataloustuottajien keskusjärjestön MTK:n sekä Maa- ja metsätalousministeriön sivuilta. Ympäristöhallinto ylläpitääMaatalous-verkkopalvelua.

Tutustu myös Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton näkemyksiin metsäasioista.

Metsähallitus hallinnoi valtion omistamia metsiä. Valtion metsät on " alue-ekologisoitu" eli niiden luontoarvot on kartoitettu. Suunnitellun alueen pinta-ala on 6,4 miljoonaa hehtaaria ja siitä luontokohteiksi on nimetty 167 000 hehtaaria eli 2,6 prosenttia.

Metsän oppimispolku, metsä- ja puuopetuksen malli on Suomen Metsäyhdistyksen ja Opetushallituksen toimesta tehty metsä- ja puuopetuksen malli varhaiskasvatuksesta lukioon.