Kansainvälinen
|
Yli kymmenen vuotta on kulunut Rio de Janeirossa 1992 järjestetystä YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssista. Tuolloin 187 valtoin edustajat allekirjoittivat Rion julistuksen ja Agenda 21:n, 2000-luvulle ulottuvan kestävän kehityksen toimintaohjelman. Ne loivat puitteet sille, mitä valtiot, järjestöt ja kansalaiset voivat yhteistyössä tehdä ympäristö- ja kehitysongelmien ratkaisemiseksi.
Kestävää kehitystä voidaan edistää paikallisin, kansallisin ja kansainvälisin poliittisin ja hallinnollisin päätöksin. Lainsäädäntö selkiyttää vastuunjakoa. Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa luotettavaa tietoa ja uusia toiminta- ja ajatusmalleja, joihin päätökset voidaan perustaa. Tuotannon, talouden ja kaupan tulisi perustua ekotehokkuuden ajatukseen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.
Jokaisen ihmisen vastuunotto ja toiminta paremman ympäristön puolesta on tärkeää. Voit toimia yksin, järjestöissä, politiikassa, tutkimuksessa, tiedotuksessa. Voit olla luontokerhon aktiivijäsen tai paikallisagendaryhmän hiljainen kahvinkeittäjä. Kaikissa ammateissa voit edistää kestävää kehitystä; ympäristöosaaminen on yhtälailla ekonomin, biologin kuin kokin ammattitaitoa. Jokaisen panos on tärkeä. Vain sinä itse voit tehdä osallistumispäätöksen sinun kohdaltasi.
Kansainväliset ympäristösopimukset
Rajoja kumartamattomat ongelmat vaativat rajat ylittävää yhteistyötä. Poliittisen yhteistyön tuloksena syntyvät kansainväliset ympäristösopimukset. Uutiset vilahtelevat viittauksia Montrealiin, Rioon ja Kiotoon. Mitä on uutisten takana? Mitä pitää sisällään EU:n ympäristöohjelma? Syksyllä 2002 kokoonnutaan Etelä-Afrikassa Rio+10 -tapahtumaan...
Valtionhallinnon ohjauskeinot
Suomen perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Ympäristölainsäädäntö ja maankäyttö- ja rakennuslaki sekä jätelaki uudistuivat 90-luvulla vastaamaan ympäristöasioiden hallinnan kokonaisvaltaistumisen tarpeeseen. Valtio voi ohjata kehitystä myös kohdistamalla veroja, muita maksuja ja tukia niin, että ne tukevat kestävää kehitystä.
Paikallistaso
Paikallinen toiminta vie konkreettisella tasolla eteenpäin kestävää kehitystä. Paikallisagenda 21 -projektit hakevat käytännön toteutusmahdollisuuksia yleensä kuntatasolla. Kansalaisjärjestöjen ruohonjuuritason toiminta on usein paikallisiin ongelmiin keskittyvää. Kuntahallinto tekee merkittäviä ympäristöratkaisuja kaavoituksen kautta. Myös jätehuolto ja elintarvikevalvonta ovat kunnan vastuulla.
Kansalaisyhteiskunta kestävän yhteiskunnan puolesta
Riossa nousi esille kansalaisjärjestöjen merkitys kestävän kehityksen edistämisessä. Avoimuus asioiden valmistelussa, laaja osallistuminen ja demokraattinen päätöksenteko ovat osa kestävän yhteiskunnan kivijalkaa. Monet kansalaisjärjestöt ajavatkin ihmisten ja luonnon etua. Toiminta voi olla paikallista tai maailmanlaajuista. Toiminta vaatii osaavia ihmisiä. Ympäristökoulutuksen tarkoituksena onkin tutkitun tiedon välittäminen ohella kansalaisten toimintavalmiuksien kehittäminen.
Tutkimus uusien käytäntöjen pohjana
Tieteen ja tutkimuksen vastuu on suuri, sillä tämän päivän keksinnöt ja ajatukselliset innovaatiot ovat seuraavien vuosikymmenten käytäntöjä. Suomessa vastuu ympäristönsuojelun äänitorvena olemisesta oli pitkään luonnontieteellisen tutkimuksen, sielläkin lähinnä biologien harteilla. 2000-luvulla alussa tiedeperusta on laajentunut kaikille tieteen aloille.
Talous ja kauppa
Vastuuntuntoiset yritykset kehittävät tuotanto- ja toimintatapojaan ekotehokkaiksi. Integroidut laatujärjestelmät, joissa ympäristö- ja turvallisuusasiat ovat mukana yleistyvät. Oleellinen osa järjestelmiä on henkilöstön kouluttaminen ympäristöasioissa. Vastuullinen kauppias ottaa tarjontaansa ympäristömyötäisiä tuotteita, joiden alkuperä, energiatehokkuus ja kierrätettävyys on selkeästi merkitty. Kauppa myöskin huolehtii jätteistään ja vastaanottaa käytettyjä tuotteita.
|