![]()
|
Kansainvälinen
Kansalaiset |
Kansalaisyhteiskunta kestävän yhteiskunnan puolesta
Kansalaisyhteiskunnan ensimmäinen perusedellytys on osaavat, tiedonhaluiset, kriittisesti ajattelevat ja ongelmanratkaisukykyiset ihmiset. Opetussuunnitelmat konkretisoivat esi- ja perusopetuksen, lukion ja ammatillisten oppilaitosten vastuuta näiden päämäärien saavuttamiseksi. Ympäristökasvatus pyrkii rohkaisemaan oppilaiden uteliaisuutta ja tutkimushalua. Se laajentaa käsityksen kansalaisuudesta myös vastuuksi planeettaamme kohtaan. Ympäristölukutaito on taitoa yhdistää asioita ja tietoa eri tieteenaloilta ja hahmottaa kokonaiskuva talouden, yhteiskunnan ja ympäristön vuorovaikutuksista. Opetus on jatkuvaa vuoropuhelua, jossa ajatuksia muotoillaan, peilataan ja tarkistetaan arkikokemusta vastaan. Opetus on ollut tuloksellista vasta, kun opittu muuttuu käytännöiksi arjessa ja juhlassa. Kestävän elämäntavan omaksuminen liittyy voimakkaasti arvoihin. Arkielämässä tottumus on toinen luonto. Näin vanha viisaus "nuorena on vitsa väännettävä" sopii ympäristökasvatukseenkin. Vastuu kestävästä kehityksestä on vanhempien ja muiden kasvattajien vastuuta lapsista sukupolvien taakse. Se on vastuuta vastuunottoon kasvattamisesta. Tiedon vapaa ja helppo saatavuus sekä yhteiskunnan toimien läpinäkyvyys ovat kansalaisyhteiskunnan toinen perusedellytys. Tavoite on kirjattu Rion julistuksen 10. periaatteeseen. Tämä velvoittaa viranomaisia avoimeen tiedottamiseen. Koska yksityisen kansalaisen tiedonhakuun käytettävissä oleva aika on rajallinen, on tiedotusvälineiden merkitys ympäristötiedon levittämisessä keskeinen. Tehtävä: Yksi aihe, monta kertomusta
Valitse ajankohtainen aihe, josta todennäköisesti on eriäviä mielipiteitä. Pyri löytämään alkuperäiset tietolähteet, kuten
kokouspöytäkirjat ja/tai alkuperäiset selvitykset/ tutkimukset. Vertaa niitä uutisointiin. Miten uutisointi eri tiedotusvälineissä eroaa? Ihmiset kaikkialla ovat joka vuosi entistä huolestuneempia ympäristön tilasta. Useimmissa maissa kansalaiset ovat sitä mieltä, ettei hallitus tee tarpeeksi ympäristön suojelemiseksi. Kansalaisjärjestöjen (non-govornmental organisations eli NGOs) nousu on ollut yksi viimeisen neljännesvuosisadan voimakkaimpia yhteiskunnallisia suuntauksia. Läntisten ympäristöjärjestöjen lisäksi Intiassa on suuri määrä pieniä ruohonjuuritason ryhmiä, jotka ammentavat gandhilaisesta itseavun perinteestä. Latinalaisessa Amerikassa on 1980-luvun vapautuksen teologia -liikkeestä syntyneitä kristillispohjaisia yhteisöjä, jotka yhdistävät katolisuuden ja yhteiskunnallisen toiminnan. Monissa Aasian maissa buddhalaiset järjestöt ovat ympäristöasioissa aktiivisia. Internet on edistänyt ja yhdistänyt kansalaisjärjestöjen ponnisteluja. Suomi on rekisteröityjen yhdistysten luvattu maa. Ulkopuolisille yhdistykset voivat vaikuttaa salaseuroilta ja ’pieni piiri pyörii’ -porukoilta, joihin menoa vierastetaan. Todellisuudessa useimmat järjestöt kaipaavat lisää aktiivisia jäseniä, joten ota selvää paikkakunnallasi jo toimivista järjestöistä paikallislehdestä tai puhelinluettelosta ja mene rohkeasti mukaan. Kansalaisjärjestöjen kautta voit osallistua myös kansainvälisiin kestävän kehityksen hankkeisiin.
Kehitysyhteistyö on vakiinnuttanut asemansa kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välisessä kanssakäymisessä. Aiemmin kehitysyhteistyössä yritettiin siirtää teollisuusmaiden ratkaisuja suoraan kehitysmaihin, joissa olot olivat tyystin erilaiset. Nykyisin myös kehitysyhteistyössä osallistuva suunnittelu sekä paikallisten olosuhteiden ja kulttuurien huomioonottaminen ovat toiminnan lähtökohtia. Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosasto on päävastuullinen toimija Suomen kehitysyhteistyössä, mutta kansalaisjärjestöjen rooli kehityshankkeiden käytännön toteuttajana on tärkeä. Tehtävä: Kehitysyhteistyö ympäristöongelmien ratkojana
Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen ylläpitämä ympäristösivu tarjoaa oivan kurkistusikkunan
kehitysmaiden ympäristökysymysten arkipäivään. Katso ensin tuoreimmat uutiset. Valitse sitten itseäsi kiinnostava maa tai teema (esim. roskat,
ruoka, vesi…) ja etsi siitä sivun hakupalvelun avulla lisää artikkeleita. Miten ongelmaa on yritetty ratkoa? Mitä yllätyksiä avustajille on
sattunut? Tehtävä: Tutustu kehitysyhteistyötä
tekevään kansalaisjärjestöön .
Sopii vaikka esitelmän aiheeksi.
Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista demokraattisessa järjestelmässä. Puolue yhdistää ihmisiä, joilla on samanlainen arvomaailma ja yhtenevä käsitys tavoista, joilla päämäärät saavutetaan. Tehtävä: Puolueet ja ympäristö
Oikeusministeriön Vaali-sivuilta löydät Suomessa toimivat poliittiset
puolueet. Tutustu puolueohjelmiin ja erityisesti niiden
ympäristöpolitiikkaan. Oppitunnilla voi järjestää vaikkapa roolileikin, jossa keskustellaan paikallisesta, valtakunnallisesta tai
maailmanlaajuisesta ympäristökysymyksestä. Osa oppilaista voi ottaa poliitikon, osa kansalaisjärjestön edustajan ja osa asiantuntijan roolin.
Lisäksi tarvitaan puheenjohtaja, sihteeri ja toimittajia/ yleisöä. Minä, sinä, hän, me, te, he. En minä vaan ne muut! Voiko yhdellä yli kuudesta miljardista olla merkitystä? Voi. Mahatma Gandhi oli yksi, Martin Luther King oli yksi, Yrjö Kokko oli yksi ja Rachel Carson oli nainen. Sinä olet yksi, vaan et yksin. Me olemme monta, toive on, että meitä on kuusi miljardia.
Asenteemme ja tekomme eivät aina kulje käsi kädessä. Miten on, onko sinun otteesi kestävä? Tehtävä: Mittaa ekologinen jalanjälkesi Tampereen kaupungin
Ekotallaaja-pelissä. |
|