Kansainvälinen
Talous ja
kauppa
|
Talous ja kauppa
Ympäristöjohtaminen
Kauppa
Yritystoiminnan eettiset säännöt
Vastuuntuntoiset yritykset kehittävät tuotanto- ja toimintatapojaan ekotehokkaiksi. Ne kehittävät integroituja laatujärjestelmiä, joissa ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät ovat mukana. Oleellinen osa järjestelmiä on henkilöstön kouluttaminen ympäristöasioissa. Vastuullinen kauppias ottaa tarjontaansa ympäristömyötäisiä tuotteita, joiden alkuperä, energiatehokkuus ja kierrätettävyys on selkeästi merkitty. Kauppa myöskin huolehtii jätteistään ja vastaanottaa käytettyjä tuotteita.
Talouselämän ympäristöjohtaminen on markkinalähtöistä. Se ottaa huomioon itse yrityksen, ekologiset kysymykset, sekä vaatimukset, jotka asettavat asiakkaat, kilpailevat yritykset ja yhteiskunta. Lähtökohtana on varmistaa luonnonvarojen pitkäaikainen saatavuus, ympäristöongelmien ratkaiseminen, yhteiskunnallisen vastuun ja asiakkaiden tarpeiden huomioonottaminen sekä ympäristönsuojelun pitäminen menestystekijänä kilpailustrategiassa.
Ympäristöjohtamisen lähtökohdat tulevat ekotehokkuuden periaatteesta ja ympäristövaikutusten ja -riskien minimoinnista. Laeista keskeisimmät ovat ympäristönsuojelu- ja jätelaki. Ympäristöasioiden huomioonottaminen tuotesuunnittelussa, elinkaariajattelu ja sidosryhmäajattelu ympäristöjohtamisen aiheita. Kierrätys ja uusiokäyttö sekä jäte-, sivutuote- ja materiaalivirtojen järkevä suunnittelu (= hyvä logistiikka) ovat käytännön toimia sekä kestävää kehitystä että taloudellisuutta edistäviä toimia.
Ympäristöasioiden hallintajärjestelmän, nykyisin useimmiten integroidun laatu-, ympäristö ja terveysjärjestelmän suunnittelussa käyttökelpoisia työkaluja ovat ISO 14000 - ja EMAS -ympäristöjärjestelmät. Kemianteollisuudella on oma Responsible Care – Vastuu huomisesta -ohjelmansa.
Tehtävä: Ympäristöjohtamisen esikuvia
Vihreän Langan artikkeli esittelee neljä herrasmiestä: vakuutusjohtajan, rautakauppiaan, lääkärin ja metsätilan isännän. Kukin
heistä on pioneeri ympäristöasioiden edistämisessä omalla alallaan. Lue
ja ylläty ratkaisujen edistyksellisyydestä.
Kansainvälinen kauppakamari on edistänyt kestävää kehitystä yritystoiminnassa laatimalla Elinkeinoelämän peruskirjan kestävän kehityksen aikaansaamiseksi sekä suosituksen yritysten yhteiskuntavastuusta. Ympäristönsuojelu ja hoito otetaan yhdeksi yrityksen tärkeimmistä tehtäväalueista ja tunnustetaan sen avainasema kestävän kehityksen saavuttamisessa. Peruskirjan on allekirjoittanut lähes 3000 yritystä ja järjestöä maailmanlaajuisesti. Joukossa ovat lähes poikkeuksetta maailman johtavat monikansalliset yritykset.
Tehtävä: Kestävä kehitys ja yritys
Elinkeinoelämän peruskirjan kestävän kehityksen aikaansaamiseksi ovat allekirjoittaneet
listalla olevat suomalaistahot. Valitse niistä itsellesi
kiintoisa yritys. Selvitä yrityksen nettisivuilta tai muuten, mitä kestävän kehityksen edistämiseksi kyseisessä yrityksessä on tehty.
Täyttävätkö toimenpiteet myös Suomen ekoyrittäjät ry:n laatimat
Vastuullisen yritystoiminnan ekoeettiset periaatteet.
Tehtävä: Ympäristöparannusten tekeminen yrityksissä
Olet työssä yrityksen ympäristövastaavana. Kerro yrityksen nimi ja toimenkuva. Sen jälkeen tehtävänäsi on suunnitella kyseisen yrityksen
toimintaan sisällytettäviä ympäristöparannuksia, joita toteuttamalla vähennetään yrityksen ympäristövaikutuksia, saavutetaan taloudellisia
säästöjä ja parannetaan ympäristöimagoa. Yritys voi olla todellinen tai kuvitteellinen, mutta ympäristöparannustoimenpiteiden tulee olla kyseisen
yrityksen toimenkuvaan liittyen realistisesti toteutettavia.
Kun olet suunnitellut, millaisia toimenpiteitä tullaan tekemään, esitä, kuinka niiden toteuttamisesta tiedotetaan yrityksen henkilökuntaa ja
ulkoisia sidosryhmiä. Mainitse myös, miten motivoit henkilökuntaa ympäristöparannusten tekemisessä ja kuinka olet ajatellut käytettävän
taloudelliset säästöt, joita parannustoimenpiteillä saavutetaan.
Tehtävä: Teollisuuden ympäristönsuojelumenot
Ota selvää Tilastokeskuksen katsauksesta Teollisuuden
ympäristönsuojelumenot, miten paljon rahaa teollisuus käyttää ympäristöasioiden hoitoon, miten rahoitus kohdennetaan ja mitä eroja on
eri teollisuudenalojen välillä.
Voit tilata Taloudellisen tiedotustoimiston tuottaman maksuttoman
Teollisuus ja ympäristö -vihkosen. Se on suunniteltu ensisijaisesti peruskoulun 7.-9. luokille, lukioon ja ammatillisiin
oppilaitoksiin ympäristökasvatuksen tueksi.
Kauppa vaikuttaa tarjonnallaan siihen, millaiset ovat kulutuksen ympäristövaikutukset. Kauppa voi vaikuttaa siihen, myydäänkö meille
kestäviä vai kertakäyttöisiä tuotteita, pakataanko tuotteet kierrätyskelpoisiin vai -kelvottomiin pakkauksiin, saammeko
päivittäistavarat kävelymatkan varrelta vai joudummeko hakemaan ne pitkien automatkojen takaa.
Ympäristöasiat ovat viime vuosina nousseet
aiempaa näkyvämmin esille kaupan toiminnassa. Kauppaketjut ovat laatineet omat ympäristöpolitiikkansa, kouluttaneet henkilökuntaansa ja kehittäneet
ympäristöjohtamista.
Kauppa voi edistää kestävää kehitystä ja uutta ympäristöajattelua omassa toiminnassaan mm. seuraavin tavoin:
- Ottamalla käyttöön ekotehokkaat logistiset järjestelmät kuljetuksessa, varastoinnissa ja myymälöiden sijoittamisessa
- Tuomalla ympäristöä vähemmän kuluttavia tuotteita myyntiin (luomu, ympäristömerkityt tuotteet, lähiruoka)
- Parantamalla kiinteistöjen energiataloutta
- Vähentämällä kertakäyttöisiä pakkauksia kehittämällä palautuslaatikoita ja rullakoita
- Tehostamalla paperin, pahvin ja muovin kierrätystä ja poistamalla pakkauksista kierrätystä hankaloittavia tekijöitä, mm. PVC-teippejä.
- Suurten kauppakeskusten piha-alueille ovat ilmestyneet keräyspisteet pakkausjätteille. Kaupoissa kerätään panttipakkausten lisäksi mm. nestepakkauksia, pahvia, lasia ja metallia sekä erilaisia muoveja.
Monet kaupanalat ovat aloittaneet omat jätehuolto- ja ympäristöhankkeensa. Runsaasti julkisuutta on saanut esimerkiksi autoalan (mm. autonrenkaiden kierrättäminen) ja käytettyjen kodin elektroniikkatuotteiden kierrätyskokeilut.
Reilun kaupan edistämisyhdistyksen tarkoituksena on tuoda reilun kaupan merkkijärjestelmä Suomeen, lisätä suomalaisten tietoa kaupan vaikutuksista kehitykseen ja kehitysmaiden köyhien elinoloihin, tuoda esille kauppaan liittyviä epäkohtia ja korjata epäkohtia merkkijärjestelmän avulla. Yhdistys myöntää ja valvoo Reilun kaupan merkkiä.
Tehtävä: Kauppa ja ympäristö
Ota ostoksille lähtiessäsi seuraava lista mukaan ja tarkasta kaupan ympäristömyötäisyys.
Onko kaupassa ympäristömerkittyjä tuotteita?
Onko kaupassa reilun kaupan tuotteita?
Onko kaupan ulkopuolella roskakori asiakkaan pikkuroskille?
Kierrä takapihalle tarkistamaan (tai kysy kauppiaalta), onko siellä erilliset jätepisteen kaupan omille pakkausjätteille ja biojätteelle?
Onko kauppa lähellä asiakkaita (keskustassa) vai taajaman ulkopuolella (automatka)?
OECD:n monikansallisten yritysten toimintaa koskevissa suosituksissa käsitellään muun muassa työelämän oikeuksia, ympäristön- ja kuluttajansuojelua, kilpailukysymyksiä, teknologian siirtoa, lahjonnan torjumista ja verotusta. Vapaaehtoisuuteen perustuvien ohjeiden noudattaminen on kansainvälisesti toimiville yrityksille olennaisen tärkeää ja osa normaalia toimintaa. Suositukset laadittiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1976 ja ne uusittiin kesällä 2000.
Maailman 500:sta suurimmasta yrityksestä 90 prosentilla on eettiset säännöt. Sääntöjen tavoitteena on kunnioittaa työ- ja muita ihmisoikeuksia
sekä harjoittaa kestävää ja ympäristönäkökohdat huomioonottavaa yritystoimintaa. Käytännössä sääntöjen sisältö on kuitenkin kirjava ja
niiden toteutumista ei aina seurata riittävästi.
Reilun kaupan yhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kiinnostuneita yritysten eettisyydestä ja katsovat siinä olevan parantamisen varaa. Yritystoiminnan eettisistä ongelmista nousivat esille lapsityövoiman käyttö, ihmisoikeuksien rikkominen ja ympäristöongelmat.
Etikkaa yritystoiminnassa kutsutaan myös yrityksen yhteiskunnalliseksi vastuuksi. Taloudellisen toiminnan ja ympäristövastuun lisäksi yrityksen toimintaan ja raportteihin tunkee vääjäämättömästi mukaan yhteiskunnallinen vastuu. Yrityksissä puhutaankin luottamuspääomasta. Luottamusta tarvitaan, sillä kansalaisten valppaus saa yhä järjestäytyneempiä muotoja.
Yritystoiminnan ja kysynnän kytkentä on tiukka. Kestävän kehityksen toteutuminen yrityksen toiminnassa on osa yrityksen imagoa. Hyvä imago on
kilpailuvaltti.
|