Suomen
vesistöjen
tila

Vesien
suojelu

Vesi
ja arki

Globaali
vesitilanne

Teeman
tehtäväpankki

Parhaat
linkit

Veden laatu, elämän laatu

Suomen vesistöjen tila

Vesien käyttökelpoisuus Vesien käyttökelpoisuus
Vesien tilan alueellinen vaihtelu Vesien tilan alueellinen vaihtelu
Vesistöjen säännöstely Vesistöjen säännöstely
Happamoituminen Happamoituminen
Rehevöityminen Rehevöityminen
Leväkukinnat Leväkukinnat

Vesien käyttökelpoisuus

Vesistömme on luokiteltu käyttökelpoisuusluokkiin: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Luokittelua varten on yhdistetty tietoja ravinnetasosta sekä kemiallista ja hygieenistä turvallisuutta kuvaavia arvoja.

Tehtävä: Selvitä lähivesistösi veden käyttökelpoisuus?

Veden laatutietoja paikallisesti löytyy alueellisten ympäristökeskusten sivuilta. Valitse haluamasi alue kartalta tai listasta.

Jotta saat vähän paremman kuvan, tutustu myös veden laatuluokituksen kriteereihin.

Tarkat luokittelurajat löytyvät taulukosta.

Taulukon tulkinta vaatii jo melko hyviä tietoja vesien kemiasta ja biologiasta. Mukana on ravinnetasoa, kemiallista ja hygieenistä turvallisuutta kuvaavia arvoja.

Lisätietoja vesien kemiasta ja biologiasta:

Pintavesien tilan tietojärjestelmä ympäristöhallinnon sivuilla

Palaa sivun alkuun

Vesien tilan alueellinen vaihtelu

Vesien tila vaihtelee luontaisesti ja ihmisen toiminnan seurauksena eri puolilla maata. Luontaisista tekijöistä maalajin ja sen ravinteisuuden merkitys on suuri. Suoalueilta tulee humusta vesistöihin, savet taas värjäävät vedet harmaiksi. Pohjanmaalla happamat alunamaat aiheuttavat vesistöongelmia. Ihmisen toiminnan jäljet näkyvät asutuksen ja maatalouden rehevöittävänä vaikutuksena. Suo-ojitukset ja metsähakkuut lisäävät humuksen (kasvijätteitä sisältävän maan) huuhtoutumista vesistöihin, jolloin veden väri tummuu. Teollisuuden vaikutukset ovat vaihtelevia, mutta onneksi väheneviä.

Tehtävä: Vesien tilan alueellinen tarkastelu

Missä ovat Suomen puhtaimmat järvet ja joet? Entä likaisimmat? Pohdi mahdollisia syitä.

Käytä lähteenä ympäristöhallinnon veden laatu 2000–2003 -karttaa.

Syventävää lisätietoa:

Palaa sivun alkuun

Vesistöjen säännöstely

Suurta osaa Suomen vesistöistä säännöstellään. Säännöstely kohoaa otsikoihin keväisin tulva-aikaan ja kesäisin, mikäli pitkät poutajaksot laskevat vesistöjen pintaa.

Tehtävä: Vesistöjen säännöstely

Suurta osaa Suomen vesistöistä säännöstellään. Mitä tarkoitusta varten säännöstely toteutetaan? Mitä haittoja säännöstelystä on? Vastauksia kysymyksiin ympäristöhallinnon vesistöjen säännöstely -sivulta sekä sivun oikean reunan linkeistä.

Palaa sivun alkuun

Happamoituminen

Vesistöjemme kyky torjua happamoitumista on luontaisesti alhainen, joten happaman laskeuman vaikutukset ilmenevät nopeasti. Vesistön happamoituminen muuttaa veden koostumusta ja aikaansaa muutoksia lajistossa. Monet Suomen järvistä ovat luontaisesti happamia, mikä johtuu niiden korkeasta humuspitoisuudesta. Happamoitumisongelma taas aiheutuu rikin ja typen oksideista, jotka joutuvat ilmaan fossiilisia polttoaineita poltettaessa. Suomalaisen väitöskirjan mukaan rikkilaskeuma on viime vuosikymmenien aikana vähentynyt ja parantanut osittain suomalaisten metsäjärvien tilaa.

Happamoitumisen ymmärtäminen vaatii pariin kemian termiin tutustumisen:

Tehtävä: Happamoitumisen vaikutukset vesistössä

Miten happamoituminen vaikututtaa vesistöissä? Miten eri eläinlajit sietävät happamuutta? Vastauksia vesien happamoitumisen vaikutuksista löydät Opetushallituksen ympäristökemian aineistosta.

Tehtävä: Veden fysikaaliset ja kemialliset analyysit

Vesien lämpötilan, happamuusasteen, näkösyvyyden ja ravinnetason selvittäminen on perustutkimusta. Menetelmät ovat melko yksinkertaisia ja standardoituja. Kouluissa tapahtuvaan vedenlaadun tutkimukseen löydät kattavat ohjeet Globe-projektin sivuilta sekä Vesikansa-hankkeessa tuotetusta oppaasta Vesistöä tutkimassa - Opas omatoimiseen vesistötarkkailuun (pdf).

Voit myös tutustua muutaman suomalaisen järven tutkimukseen:

  • Kertomus Lylyjärven vuodesta vie sinut Lylyjärvelle Mikkelin lähistölle. Pääset seuraamaan pienen järven vuotuista sykliä vuoden 1997 elokuusta vuoden 1998 elokuuhun. Millaisia vuodenaikaismuutoksia Lylyjärvellä on havaittu valaistuksessa, happipitoisuudessa ja happamuudessa?
  • Papinjärvi on esimerkki vesiekosysteemin haavoittuvuudesta.

RiverLife-jokitietopaketti: kattavasti tietoa jokiympäristöön ja vesiensuojeluun liittyvistä aiheista (ympäristöhallinto).

Palaa sivun alkuun

Rehevöityminen

Rehevöitymisellä tarkoitetaan vesistöjen perustuotannon kohoamista. Sen saa aikaan vesistön liiallinen ravinnekuormitus. Rehevöityessään vesistö muuttuu monella tavalla. Ravinteiden aikaansaama orgaanisen aineen tuotannon lisääntyminen johtaa myös kiihtyneeseen orgaanisen aineen hajotustoimintaan. Tämä hidas hajoaminen eli palaminen kuluttaa vesistön happivarastoja. Ensinnä happi loppuu vesistön pohjakerrostumista ja syvänteistä. Hapen loppuessa pohjaan varastoituneita ravinteita vapautuu veteen, jolloin rehevöityminen kiihtyy. Suomen järvet rehevöityvät helposti, koska niihin kulkeutuu tilavuuteensa nähden runsaasti ravinteita ja koska ilmatiivis jääpeite kattaa ne talvisin. Ravinnepitoisuuden kohoamisen toinen ikävä seuraus ovat loppukesän (myrkylliset) leväkukinnat.

Typpi ja fosfori ovat kasvien ja levien kasvulle tärkeitä ravinteita. Rehevöityneessä vesistössä niitä on liikaa. Kun ravinteita pääsee vesistöön ihmisen toiminnan seurauksena, puhutaan (ravinne-)kuormituksesta. Ravinnekuormitus aiheuttaa muutoksia vesiluonnossa. Muutosten seurauksena luonnontilaiset vesistöt vähenevät, monimuotoisuus pienenee, vesistöt pilaantuvat sekä elinympäristömme laatu heikkenee.

Tehtävä: Opi rehevöitymisen peruskäsitteet

Lue rehevöitymisestä ympäristöhallinnon sivuilta.

Mistä sitten ylimääräisiä ravinteita vesiimme tulee? Miten kuormitus vaihtelee eri osissa maata?

Ennen kuin tutustut seuraaviin linkkeihin varmista, että tiedät, mitä tarkoittavat:

  1. haja- ja pistekuormitus
  2. biologinen hapenkulutus
  3. perustuotanto

Tehtävä: Miten pääravinteiden (typpi ja fosfori) päästöt ovat kehittyneet?

Tietoja vesistöjen kuormituksesta ympäristöhallinnon sivuilla.

Rehevöitymisen kemiaa Opetushallituksen tuottamassa ympäristökemian oppimateriaalissa.

Tehtävä: Vesistötarkkailu

Vesistöjen tilaa seurataan myös vesikasvillisuutta, vesieläimistöä ja planktonia tutkimalla.

Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat yhdessä julkaisseet Tarkkaile kotijärveäsi – havaitse ajoissa haitallinen rehevöityminen -oppaan. Tarkkailtavia muuttujia ovat: näkösyvyys, vedenkorkeus, vesikasvillisuuden avainlajit sekä vesikasvillisuusvyöhykkeet sekä levät. Tarkkailu sopii hyvin osaksi koululaisten omaehtoista ympäristön seurantaa ja samalla oppilaat tuottavat arvokasta tietoa.

Tehtävä: Vesistötalkoot

Jos lähivesistösi on rehevöitynyt, voit olla vesistötalkoiden alkuunpanija tai osallistuja. Rehevöityneen järven tilasta huolestuneet voivat perustaa esimerkiksi kunnostustoimikunnan tai suojeluyhdistyksen. Järven hyväksi tarkoitetut toimenpiteet tulee suunnitella ja tehdä yhteisymmärryksessä alueen rannanomistajan ja kalastuskuntien kanssa.

Lisätietoa rehevöitymisestä:

Palaa sivun alkuun

Leväkukinnat

Levät ovat vesiekosysteemin perustuottajia eli ne kykenevät yhteyttämään auringonvalon avulla. Ilman niitä ei olisi eläinplanktonia, kaloja eikä vesilintuja ja nisäkkäitä. Kasvuunsa levät tarvitsevat vedessä olevia ravinteita, kuten typpeä, fosforia ja piitä.

Levien massaesiintymät eli leväkukinnat ovat sen sijaan oire pitkälle edenneestä rehevöitymisestä. Noin puolessa kukinnoista on myrkyllisiä levien tuottamia aineita. Ongelmallisimpia ovat sinilevät eli sinibakteerit, jotka typensidontakykynsä ansiosta pärjäävät levien keskinäisessä kilpailussa parhaiten.

Tehtävä: Opiskele tunnistamaan leväkukinta

Leväkukinnat ovat rehevöitymisen aiheuttama ongelma, joka ilmenee juuri parhaan uimakauden aikaan. Koska osa leväkukinnoista on myrkyllisiä, kannattaa sinun opetella tunnistamaan epäilyttävä leväpuuro. Opettele tunnistamaan leväkukinta.

Ympäristöhallinnon sivuilta löytyvä Levä-sivusto tarjoaa monipuolisen tietopaketin levistä.

Tutustu leväkukintoihin myös Merentutkimuslaitoksen Itämeriportaalin kuvien avulla sekä Itämerellä havaittuihin levälajeihin.

Miltä näytti levätilanne Itämerellä kesällä 2008?

Julkaisussa Miten Itämeri voi? (pdf-tiedosto) on tietoa Itämeren luonnosta, ongelmista ja suojelusta.(Ympäristöhallinto)

Tehtävä: Outoja vesi-ilmiöitä.

Aina vesi ei ole kirkasta ja raikasta. Onko syytä huoleen? Mistä veden outo väri johtuu? Mistä kutina uinnin jälkeen voi johtua?

Vastauksia vesi-ilmiöihin ympäristöhallinnon sivuilta.

Voivatko vihertävänrusehtavat lautat vedessä olla sinilevää? tai Voiko limoittuneessa vedessä uida?

Maa- ja metsätalous ovat nykyisin merkittäviä rehevöittäjiä. Ravinnepäästöjä voidaan rajoittaa siirtymällä luomutuotantoon, tarkentamalla lannoitus maaperä-analyysien avulla ja rakentamalla valtaojiin saostuskaivoja. Tiheä pensaikko laskuojan suulla sitoo tehokkaasti ravinteita ja tarjoaa suojapaikan lukemattomille eläimille, vaikkapa satakielelle.