Suomen
vesistöjen
tila

Vesien
suojelu

Vesi
ja arki

Globaali
vesitilanne


Teeman
tehtäväpankki

Parhaat
linkit

Veden laatu, elämän laatu

Globaali vesitilanne

Laajoilla alueilla maailmassa veden riittämättömyys on kestävän kehityksen este. Vesipulaa pahentaa se, että jo 25% makean veden varannoista on saastunut terveydelle vaaralliseksi. Vaikeimman ongelman aiheuttavat käsittelemättömät ulosteet ja virtsa. Ulosteiden mukana vesiin joutuu suolistobakteereja, jotka juomaveden kautta pääsevät maha-suolikanavan yläosiin ja aiheuttavat ripulia. Ripuli on edelleen yleinen lasten kuolinsyy kehitysmaissa.

Seisovissa, rehevissä pintavesissä viihtyvät myös muut taudinaiheuttajat, kuten kolera ja malariasääksi. Veden kemiallisen saastumisen aiheuttajia ovat maatalouden torjunta-aineet, teollisuuden jätevesipäästöt, ilmansaasteet ja onnettomuudet.

Ratkaisua vesipulaan on haettu pohjavesistä. Sulasta makeasta vedestä 97 % on pohjavetenä ja lähes kolmannes ihmiskunnasta käyttää sitä juomavetenään. Joukkoon kuuluvat Jakartan, Dhakan, Liman ja Meksikon Cityn asukkaat, 99% Yhdysvaltain maaseutuväestöstä ja 80 % Intian kylissä asuvista. Pohjavedellä kastellaan joitakin maailman tuottavimmista viljelyksistä. Kasteluun käytetään kaksi kolmannesta maailman vedenkulutuksesta. Pohjavedellä on merkitystä myös jokien, virtojen ja kosteikkojen ylläpitäjinä. Missisippi-, Niger- ja Yangtsejokien ympärivuotinen virtaus on pohjaveden ansiota, muutoin ne olisivat kuivia suurimman osan vuodesta.

Joidenkin pohjavesiesiintymien vesi uusiutuu suhteellisen nopeasti, kun taas toiset varastoivat veden tuhansiksi vuosiksi. Esimerkiksi Lontoon vesivarastona toimivassa Chalkin esiintymässä pohjaveden kiertoaika on keskimäärin 1400 vuotta, kun se Thames-joessa on noin 16 päivää. Koska vesi liikkuu maaperässa hitaasti, pohjavesikerrostumiin kertyy saasteita vuosikymmen toisensa jälkeen. Laajoilla alueilla pohjavedet ovatkin kemikaalien saastuttamia. Monissa osissa Eurooppaa, Yhdysvaltoja, Kiinaa ja Intiaa valuma maatiloilta on suurin pohjaveden saastumisen aiheuttaja.

Vesipulan kuormitus välittyy kansainvälisesti. Jos jonkin maan kaupungissa on vesipula, se ratkaistaan tuomalla vettä maaseudulta, jolloin kasteluvesi vähenee ja viljantuotanto vähenee. Ulkomailta on tuotava ruokaa enemmän kuin ennen. Viljakilon tuominen säästää tuhat litraa vettä. Paine siirretään siis muualle. Öljytulojen vaurastuttamalle Marokosta Iraniin ulottuvalle puolikuivalle vyöhykkeelle tuotiin vuonna 1999 viljaa ja muita elintarvikkeita niin paljon, että niiden tuottamiseen vaadittava vesimäärä vastaa Niilin virtaamaa.

Tehtävä: Veden riittävyys maailman eri osissa

Alla olevasta taulukosta tai linkin takaa löytyvästä kartasta saat käsityksen veden riittävyydestä maapallon eri alueilla. Missä puute on suhteellisesti ja missä absoluuttisesti suurin?

Puhtaan veden saatavuus karttakuvana.

Taulukko: Puhtaan juomaveden saatavuus alueittain.

Alue tai maa

Väkiluku
(milj.)1994

 Veden saanti turvattu (%) Vailla vesihuoltoa (milj.)
Afrikka 707 46 381
Latinalainen Amerikka & Karibia 473 80 97
Aasia & Tyynenmeren maat 3 122 80 80
Länsi-Aasia 81 88 10
Yhteensä 4 383 74 1 115
Lähde: Access to Safe Drinking Water in Developing Countries by Region,1994 P.H. Gleick, 1998, "The World’s Water 1998-1999" (Island Press, Washington, DC).

Tehtävä: Vesipulan ongelmat ja ratkaisut

Minkälaisia ongelmia veden puutteesta aiheutuu? Mitä ratkaisuja vesipulaan on haettu? Arvioi ratkaisujen toteutuskelpoisuutta. Vastauksia edellä esitettyihin kysymyksiin löydät seuraavista artikkeleista.

Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston nettisivuilla on asiaa veden riittävyydestä ja puhtaudesta sekä veteen liittyvistä konflikteista.

Tehtävä: Globaalit vesikysymykset. Seuraavia teemoja voi käsitellä vesiaiheisissa tutkielmissa:

Vesi ja sen riittävyys

Puhtaan juomaveden ja riittävän kasteluveden riittävyys ovat kestävän kehityksen perusresursseja


Vesi ja köyhyys

Veden saatavuus ja sen laatu ovat mitä suurimmassa määrin yhteydessä köyhyyteen. Inhimillisen kehityksen mittareilla mitattuna maailman köyhimpien maiden väestöstä yli 40 prosenttia elää ilman puhdasta vettä.


Vesi, väestönkasvu ja kaupungistuminen

Väestönkasvu ja kaupungistuminen ovat eniten maailman vesi- ja sanitaatio-olosuhteita heikentävät seikat. Vähiten vettä on juuri väkirikkailla alueilla, joissa syntyvyysluvut ovat korkeat.


Vesi ja ympäristö

Vesien saastuminen on globaalinen ongelma. YK:n ennusteiden mukaan 25 prosenttia makean veden varannoista on vuonna 2000 saastunut terveydelle vaaralliseksi. Vesivarojen riittävyyteen ja saastumisen ehkäisyyn tulisi kiinnittää entistä suurempaa huomiota. Vesien likaantuminen ja ympäristöä muuttavat maankäyttömuodot heikentävät veden laatua ja käyttömahdollisuuksia.


Vesi ja terveys

Juomaveden tärkein ominaisuus on sen puhtaus. Likainen juomavesi on osasyy suureen osaan kaikista sairauksista kehitysmaissa. Likaisessa vedessä pesii bakteereja, ja tätä vettä juodessaan ihmiset sairastuvat helposti.

Katso myös:

Vesi ja luonnonkatastrofit

Vaikka vesi on kaiken elämän lähde maapallolla, voi se aiheuttaa myös paljon tuhoa ja kärsimystä erilaisten luonnonkatastrofien muodossa. Esimerkiksi kuivuus ja tulvat ovat viime vuosikymmeninä vaatineet miljoonien ihmisten hengen eri puolilla maailmaa.


Vesi ja tasa-arvo
Miehillä ja naisilla on usein hyvin erilaisen pääsy ja kontrolli perusresursseihin, kuten veteen. Kehitysmaissa veden hankkiminen ja sen käyttö kotitaloudessa on enimmäkseen naisten vastuulla. Siksi naisten ja miesten tasavertainen mukanaolo vesi- ja sanitaatio-ohjelmissa on niiden onnistumisen edellytys.

Vesi ja konfliktit

Veden epätasainen jakautuminen ja sen riittämättömyys maapallolla on aiheuttanut, että vedestä on tullut syy myös niin maiden välisiin kuin niiden sisäisiinkin riitoihin ja konflikteihin.