Miljöö

Kestävä
rakenne

Kaavoitus

Osallistuminen

Teeman
tehtäväpankki

Ihmisen jälki maisemassa

Vanhimpia merkkejä ihmisestä
Aluerakenteen alkuhahmo
Elinkeinot, aika, maisema
Teollistuminen alkaa, teitä tarvitaan
Koti puusta
Maisema ja identiteetti
Kaupungistuminen

Yhdyskuntien muotoutumisen perusta on maisemassa, luonnon resursseissa, kulkureiteissä ja poliittisissa rajoissa. Karttaa tutkimalla löydät merkkejä paitsi nykyisyydestä myös menneisyydestä. Elinkeinot, vallan rakenteet ja kulttuuriset pyrkimykset ovat muovanneet maisemia tuhansia vuosia.

Vanhimpia merkkejä ihmisestä

Asuttaessaan Suomea esi-isämme valitsivat ensin heidän elämänmuodolleen parhaat paikat.

Tehtävä: Luonnonmaiseman vetovoimatekijät muinaiselle asuttajalle

Valitse tutkimusalue, jolla on ollut asutusta kauan. Mitkä ovat ne luonnon peruspiirteet, jotka ovat keskeisesti vaikuttaneet asutuksen syntyyn tutkimallasi alueella? Mitkä ehdot luonto on antanut ihmiselle?

Kun ihminen jättää jälkensä maisemaan, luonnonmaisemasta tulee kulttuurimaisema. Kulttuurimaisema onkin ikään kuin kertomus, paikan muisti ja arkisto. Ihmisen jälkien vanhinta kerrostumaa tutkii arkeologia. Suomen esihistoria ajoittuu 4000 – 5000 vuoden takaiseen aikaan. Tästä arktisen kulttuurimme vanhimmasta vaiheesta saat lisätietoa Elävä kivikausi -näyttelystä.

Tehtävä: Kaukaisen ajan merkkejä lähellä

Mitä jälkiä esihistorialliselta ajalta on kotipaikkakunnallasi? Mitä erityistä niistä tiedetään? Miten tämä tieto vaikuttaa yhdyskuntasuunnitteluun?

Aluerakenteen alkuhahmo

Keskiajalta ihmisen jälkiä maisemassa on jo enemmän. Jyhkeimpiä rakennuksia olivat valtakunnanlinnat Turussa, Hämeessä, Savossa ja Viipurissa sekä Kuusistossa piispanlinna. Linnoista löydät lisätietoja myös museoviraston sivuilta.

Tehtävä: Keskiajan linnajärjestelmä ja aluerakenne

Sijoita kartalle keskiajan linnat. Miten keskiajan linnajärjestelmä näkyy tämän päivän Suomen aluerakenteessa? Mitä ihmettä tapahtui piispanlinnalle?

Turun koulut ovat koonneet hauskoja keskiaikaan vieviä työskentelyideoita, joihin kannattaa tutustua.

Eteläisen Suomen halki on satoja vuosia kulkenut Kuninkaantie. Tie alkoi muotoutua 1300-luvulla postitienä. Se yhdisti Ruotsi-Suomen lännestä itään eli Bergenistä Oslon, Tukholman ja Turun kautta Viipuriin. Tien varteen rakennettiin kartanoita, majataloja, krouveja ja kestikievareita. Alkuperäinen tielinja on osittain edelleen käytössä. Nyt se on myös Suomen ensimmäinen matkailutie.

Tehtävä: Kuninkaantielle pyöräilemään!

Tilaa kuninkaantien esitteet. Merkitse historiallinen Kuninkaantie eteläisen Suomen tiekarttaan. Suunnittele päivän tai vaikka koko viikon pyöräilyretki tutustuaksesi Kuninkaantiehen ja sen historiallisiin nähtävyyksiin. Käytä mahdollisimman paljon vanhaa Kuninkaantietä pyöräilyreittinäsi silloin, kun se on turvallista.

Kirkko oli pitkään erityisesti maaseudulla niin maallisen kuin taivaallisenkin vallan merkittävin edustaja. Kirkkomatkoja tehtiin usein, ja niin reitit kirkoille ja kirkonkyliin loivat perustan paikalliselle tieverkolle. Kirkot ja kirkonkylät alkoivat jäsentää koko asutusrakennetta .Runsaasti tietoa löytyy vanhimmasta kirkkomaakunnasta Satakunnasta.

Tutustu katkelmaan Herran huoneeseen kutsusta, jonka kirjoitti saksalainen Johan Fresenius ja käänsi Säkylän kirkkoherra Andreas Elgfot vuonna 1763.

Tehtävä: Eläydy 238 vuotta sitten kirjoitettuun kirkkomatkalle kutsuun.

Lue ääneen vakavasti ja kauniisti. Kuuntele silmät kiinni. Käännä nykysuomeksi.

Pohdi uskon ja kirkon merkitystä ihmisten elämässä 238 vuotta sitten. Miltä mahtoi kuulostaa kirkon kellojen kumu aikana, jolloin mekaanisia ääniä ei ollut? Miksi kirkko oli niin merkittävä vaikuttaja?

Kartanot olivat menneinä vuosisatoina tärkeä osa yhteiskunta- ja talousrakennetta, vaikkei niiden merkitys noussutkaan Suomessa niin suureksi kuin monessa muussa Euroopan maassa.

Tehtävä: Kartanon alueellinen vaikutus

Tutki virtuaaliaineiston, kirjallisuuden ja ehkä lähikartanon tutkijan avulla, miten jokin kartano on vaikuttanut alueellisesti maatalouteen, puutarhanhoitoon, arkkitehtuuriin ja asutusrakenteeseen.

Elinkeinot, aika, maisema

Mitä pidemmälle ajassa tutkimme ihmisen menneisyyttä, sitä kiinteämmäksi osoittautuu hänen riippuvuuteensa paikallisesta luonnosta. Riippuvuus luonnosta on edelleen olemassa, mutta se ei ole enää samalla tavoin paikallinen kuin ennen. Välttämätöntä on kuitenkin ymmärtää, että viime kädessä taloudella ja koko kulttuurimuodolla aina on myös luontoperusta ja sijaintipaikka.
"Kulttuuri on
ihmisen kotiutumista maisemaan.
Sitä kulttuuri on."
Näin kirjoitti runoilija Pentti Saaritsa 60-luvulla.

Tehtävä: Yleiskuva ihmisen kotiutumisesta maisemaan

Valitse korkea paikka havaintojen teolle. Kirkontorni, näköalatorni tai korkean rakennuksen kattoterassi ovat hyviä havainnointipaikkoja. Katso joka suuntaan, lähelle ja kauas. Mille elinkeinoille tutkimasi paikka on antanut parhaimmat mahdollisuudet menneisyydessä? Mitä merkkejä maisemassa on vanhimmista elinkeinoista? Mitkä ovat olleet pääelinkeinoja eri aikoina? Mitkä ovat uusimpia tulokkaita?

Metsä on ollut vuosisadasta toiseen suomalaisten aineellisen elämän perustaa; metsästettiin, kaskettiin viljelymaaksi, tehtiin tervaa, korjattiin puuta eri menetelmin eri käyttötarkoituksiin. Kaskeamisen jälki näkyy laajoilla alueilla lehtipuuvaltaisuutena, tehometsätalouden jälki lajistollisena yksipuolistumisena ja tasaikäistymisenä eli puupeltoina. Metsäkeskus Lustossa on paljon tietoa metsistä ja siellä tallennetaan metsäammattien muutoksia. Metsävaltion historiaakin kirjoitetaan parhaillaan.

Tehtävä: Opettele lukemaan metsää

Valitse tarkasteluun 2–3 lähimetsää. Mitkä puulajit ovat vallitsevia? Ovatko puut samanikäisiä? Näillä kysymyksillä pääset alkuun. Lisää tietoa siitä, miten menneisyyttä voi lukea metsästä, saat kysymällä metsäkeskus Lustosta.

Perinteinen maatalous pyrki omavaraisuuteen. Maa oli laajasti asuttu ja luonnon monimuotoisuus suurimmillaan. Maatalouden historian kuvastoa ja tietoja löydät Kansallismuseon, alueellisten museoiden ja kotiseutumuseoiden kautta. Perinteinen maatalous jätti jälkeensä arvokkaita kulttuurimaisemia. Näitä ovat haat, kedot ja niityt. Maaseudun luonnon monimuotoisuutta ja kulttuurimaisemia tahdotaan ylläpitää. Sitä on myös alkuperäiskarjan säilyttäminen.

Tehtävä: Maaseudun perinnemaisema

Mikä täsmälleen ottaen on haka, niitty ja keto? Entä perinnebiotooppi? Tutustu lähimpään suojeltuun kulttuurimaisemaan, josta löydät tiedon alueellisen ympäristökeskuksen kautta.

Ihminen muuttaa maisemia monin tavoin ja jatkuvasti: tekee teitä, ojittaa soita, auraa ja äestää metsiä, rakentaa vesireittejä ja muokkaa rantoja, puhkoo kallioita ja rakentaa tunneleita. Maaperän moninainen manipulointi todettiinkin jokunen vuosi sitten suurimmaksi ympäristöongelmaksi kaikissa Pohjoismaissa. Usein sitä ei ole helppo huomata. Esimerkiksi pienvedet, lähteet ja purot, ovat lähes kokonaan hävinneet.

Tehtävä: Tunnista manipuloituja luonnonmuotoja

Haastattele, tutki vanhoja karttoja ja kaavoja, tee maastotutkimuksia, tutustu alan kirjallisuuteen. Mitä pinnanmuotoja on muutettu ja miksi? Entä vesistöjä? Kerro esimerkkejä läheltä ja kaukaa.

Nyt joitakin manipuloituja luontokohteita palautetaan alkuperäiseen luonnontilaansa eli ennallistetaan. Samalla palautuvat lohet koskiin, hillat soille ja perhoset niityille.

Tehtävä: Alkuperäisen luonnon ennallistaminen

Mitä oikein on ennallistaminen? Vastauksia antavat ympäristöviranomaiset ja luonnonsuojelijat. Missä on lähin ennallistamiskohde, selviää alueellisen ympäristökeskuksesi kautta. Miksi juuri tätä kohdetta ennallistetaan?

Teollistuminen alkaa, teitä tarvitaan

Vanhimmat teolliset tuotantolaitokset syntyivät sinne, missä oli raaka-ainetta, kuljetusyhteyksiä ja energiaa sekä osaavia toimijoita.

Tehtävä: Vertaa kahden varhaisen teollisen yhdyskunnan elämänkaarta

Miksiköhän Verlan tehdasyhdyskunta jäi melko lyhytikäiseksi, kun taas Tammerkosken ympärille muodostui yksi Suomen suurimmista kaupungeista.

Kuljetusreittien muodostuminen on jännittävä osa Suomen asutusta, hallinnon kehittymistä, teollistumista ja modernisoitumista. Siitä saat yleiskäsityksen tutkimalla Tiehallinnon aineistoja. Siitä, mistä ja mihin tiet kulkivat sekä mitä ja keitä teillä kulki, saat paljon tietoa menneisyydestä, ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta, aineellisen elämänmuodon muutoksista.

Tehtävä: Vanhimmat tiet ja sillat

Onko kotipaikkakunnallasi museoteitä ja siltoja? Valitun kohteen mukaan aiheesta voi valmistaa mielenkiintoisen näyttelyn, draaman tai kartaston. Mitkä tutkimus- tai lähialueesi nykyisen tieverkon osat ovat vanhimpia ja mitkä uusimpia? Mikä on ollut leimallista asutus- ja elinkeinorakenteen muutokselle tuona aikavälinä?

Koti puusta

Viime vuosisadan alkupuolelle asti lähinnä rakennuttajien ja rakentajien tarkoitukset ja voimavarat säätelivät rakentamista. Käytettiin paikallisia materiaaleja. Taidot siirtyivät työssä isältä pojalle.

Pitkään käytettiin vain läheltä saatavia rakennusmateriaaleja, Suomessa tietysti eniten puuta. Hyvän käsityksen puurakentamisesta saat Puukausi-aineistosta.

Tehtävä: Lähialueen puurakennuksia

Tutki puurakennuskantaa lähialueellasi. Mitkä ovat vanhimpia, mitkä uusimpia puurakennuksia? Mitä muutoksia havaitset?

Tehtävä: Puurakentamisen aikaetappeja

Miten rakentamiseen käytettävän puun kokoaminen, muokkaus, kauppa ja käyttötavat ovat muuttuneet sadassa vuodessa? Dokumentoi puurakentamisen aikaetapppeja. Miksi et löydä puusta tehtyjä kerrostaloja?

Vuosisadasta toiseen puurakennukset ovat lahonneet, palaneet tai niistä on tehty uusia rakennuksia. Arkeologisten kaivausten ja muiden tietolähteiden avulla on kuitenkin voitu rekonstruoida kuva joistakin rakennuksista. Eräs näistä on kauppaneuvos Henrik Goveniuksen talo vuodelta 1805. Se sijaitsi osittain Helsingin Senaatintorin paikalla.

Tehtävä: Talvi- tai kesäpäivä kauppaneuvos Goveniuksen pihamaalla vuonna 1805

Mielikuvittele ja piirrä Goveniuksen pihamaalle kesä- tai talvipäivä. Mitä töitä ihmiset tekevät? Miten he ovat pukeutuneet? Mitä työkaluja heillä voisi olla? Miltä näyttävät kotieläimet, jotka olivat tuolloin Suomen alkuperäiskarjaa. Mitä tavaroita kauppaneuvoksella saattaa olla varastoissaan, selviää vanhoista rahti- ja kauppa-asiakirjoista arkistojen kautta.

Sotien jälkeen Suomi uudelleenasutti luovutettujen alueiden ihmiset. Uusia koteja tarvittiin nopeasti, paljon ja vähällä rahalla. Suunnittelukilpailujen perusteella syntyi ns. rintamamiestalojen tyyppipiirustuksia. Näitä taloja lienee edelleenkin Suomessa kymmeniätuhansia.

Tehtävä: Rintamamiestaloa muistellen

Haastattele yli 50-vuotiaita. Millainen talo oli rintamamiestalo? Mitä on hartiapankkirakentaminen? Millaista elämänmuotoa varten rintamamiestalo rakennettiin? Dokumentoi yksi rintamiestalo.

Suomen rakennuskanta on kansainvälisesti arvioiden hyvin nuorta. Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia on alettu korjata vasta viime vuosikymmeninä. Ohjeita korjaamiseen löydät vaikkapa Lapin rakennusperinteen vaalijoiden kautta.

Maisema ja identiteetti

Vuonna 1993 valittiin 27 luonnonmaisemakokonaisuutta kansallismaisemiksi. Nämä maisemat ovat olleet erityisen tärkeitä kollektiiviselle suomalaiselle kulttuuri-identiteetille Ne ovat innoittaneet taiteilijoita. Monet niistä ovat edelleen arvokkaita matkailukohteita. Kulttuurimaisema-hakusanalla löydät useita selostuksia ja kuvia kulttuurimaisemista eri puolesta Suomea. Alueellisesta ympäristökeskuksesta saat lisätietoja lähimmistä inventoiduista kulttuuri- tai kansallismaisemista.

Tehtävä: Kulttuurimaisemien kuvasto

Kokoa tietoa ja kuvia lähellä sijaitsevista inventoiduista kulttuurimaisemista. Mikä tekee näistä maisemista erityisen arvokkaita? Mitä maisemia sinä haluaisit luokitella kulttuurimaisemiksi. Lisää kuvastoosi ja laadi esittely.

Tehtävä: Esittele kansallismaisema tai kulttuurimaisema toisen kulttuurin edustajalle

Valitse sinua kiinnostava kansallismaisema. Miten esittelisit sen ulkomaisille ystävillesi? Jos koulussasi on maahanmuuttajia, tee harjoitus yhteistyönä maahanmuuttajan kanssa. Opettele ilmaisemaan kulttuurimaisemien merkityssisältöjä toisesta kulttuurista tulleelle. Saat taitoa olla oman kulttuurisi tulkki.

Ihminen jättää siis jäljen maisemaan. Maisema myös jättää jäljen ihmisen mieleen. Lapsuuden maisema on monessa meistä läpi elämän.

Tehtävä: Ihmisiä perusmaisemissaan

Kokoa ystäviesi kanssa kuvia ja kertomuksia ihmisistä heidän perusmaisemissaan. Haastattele kolmen ikäpolven edustajia. Valokuvaa tai piirrä. Kirjoita 10 – 15 sanan miniatyyrikertomus kustakin. Tee postikortteja tai pikkutauluja. Käytä lahjoina ja tervehdyksinä. Saavat olla hauskojakin.

Vastaväitteeksi edelliselle sosiologian professori Matti Sarmela väittää, että identiteettimme on irronnut paikallisuudesta. Ennen maisema määritteli ihmisen; keskustelun avainkysymys oli, mistä sinä olet. Nyt työ määrittää ihmisen; keskustelu avataan kysymyksellä, mitä sinä teet työksesi. Globaalisuus syö lokaalisuuden, väittää Sarmela.

Tehtävä: Ylikansallisia merkkejä maisemassa

Dokumentoi lähimaisemasta englanninkielisiä tekstejä sekä ylikansallisten yritysten tuotemerkkejä ja tuotteita. Löydätkö rakennusratkaisuja ja materiaaleja, jotka eivät sovi maisemaan. Perustele. Miksi kulttuurien yhdenmukaistuminen ei ole suotavaa?

Kaupungistuminen

Kaupungistuminen toi tullessaan ammattimaisen kaavoituksen, arkkitehtuurin ja yhdyskuntasuunnittelun, usein kansainvälisine tyylisuuntineen. Vanhimpia tietoja saat kaupunkien museoista ja uusimpia kaupunkisuunnitteluvirastoista.

Tehtävä: Miksi jotkut vanhat kaupungit alkoivat menestyä

Vertaile vanhimpien suomalaisten kaupunkien sijoittumista maisemaan ja asemakaavoja. Tutki kaupunkien kasvua. Vertaa pieniksi jääneitä ja suuriksi kasvaneita. Mitkä asiat voisivat selittää erilaisen menestymisen? Huomaa liikenneyhteydet ja suurtyöllistäjät. Mistä kaupungeista löydät korkeakoulun?

Suomalainen yhteiskunta kaupungistui rajusti 1960-luvulta lähtien. Kaupungeissa asunnot, työpaikat ja palvelut sijoitettiin usein kauaksi toisistaan. Silloin ja siitä lähtien syntyivät lähiöt, kehätiet ja nauhakaupungit. Saimme yksityisautoilun, jonka vähentäminen on kestävän yhdyskunnan suunnittelijan suurimpia haasteita 2000-luvun alussa. Lisää alateemassa Kestävä yhdyskuntarakenne sekä tehokkaat perushuoltojärjestelmät.

Tehtävä: Hajautettu kaupunkirakenne

Etsi esimerkkejä työpaikkojen, palveluiden ja asuntojen hajauttamisesta. Kokoa esimerkkejä työmatkoista. Minkätyyppisiä yrityksiä sijoittuu kehäteiden varsiin?

Lähiö on modernin kaupungin ilmiö. Ympäristöministeriö seuraa 36 lähiön kehitystä 18 kunnassa. Se myös tukee ja pyrkii käynnistämään lähiöiden kehittämishankkeita.

Tehtävä: Kotilähiö tutkimuskohteena

Miten kotilähiösi sijaitsee kaupunkirakenteessa? Missä ovat peruspalvelut ja minne kohdistuu työpaikkaliikenteen perusvirta? Millainen status kotilähiölläsi on? Lähiöiden kehittämiseen kannustavia kysymyksiä. Mitä muutoksia sinä toivot kotilähiöösi?