![]()
|
Kartta jasen käyttö Miljöö |
Kaupunkikuva, taajamamiljöö, kyläraitti
Miljöön kokonaiskuva Useimmiten kaupungit, taajamat ja kylät ovat syntyneet pitkinä ajanjaksoina. Tämä näkyy miljöön ajallisena
kerroksellisuutena. Miljöösuunnittelun onnistumisesta riippuu, miten vanha ja uusi rakennuskanta istuvat samaan ympäristöön.
Tehtävä: Katso miljöökokonaisuutta
Tutki yhtä rakennettua kokonaisuutta, katua tai korttelia, kokonaista miljöötä. Kiinnitä huomiota
rakennuksien asettumiseen luonnonmaisemaan ja rakennuksien korkeuksiin. Mitkä rakennukset ovat leimallisia? Miten
rakennusten massat ja kattojen kaltevuudet sopivat toisiinsa? Mitä maisemista avautuu ja mikä jää
suljetuksi, rakennusten taakse? Entä materiaalit ja värit? Tunnista huonoja ja hyviä esimerkkejä
eri-ikäisten rakennusten limittymisestä miljöössä. Perustele. Jääkö luonnolle tilaa?
Tutustu myös Savonlinnan normaalikoulun 6. luokkalaisten Linnankatu-projektiin.
Minkälainen miljöö Linnankadulla on?
Paikan nimi Kaikille merkittäville paikoille on annettu nimi.
nimiarkistossa on noin kaksi ja puoli miljoonaa paikannimeä. Paikkojen nimistö kertoo paljon menneisyydestä,
vanhoista elinkeinoista, luonnosta ja erikoisista ihmisistäkin. Toivottavaa olisikin, että uusia teitä
ja paikkoja nimettäessä käytettäisiin alueen nimiperintöä.
Tehtävä: Paikan nimistötutkimus
Tee nimistötutkimus ja siitä tietokanta. Mistä nimet tulevat, mitä ne kertovat? Haastattele vanhoja
paikkakuntalaisia. Mitä he muistavat nimen alkuperästä tai millaisia muistoja heillä paikasta on? Jos
asut uudella alueella, jossa katujen ja paikkojen nimillä ei ole yhteyttä todellisuuteen, pohdi millaisia mielikuvia
nimillä on haluttu synnyttää. Kuka niistä on päättänyt ja millä perusteilla? Voit
metsästää kameralla hullunkurisia, groteskeja, liikuttaviakin paikan nimen ja todellisuuden ristiriitoja tai
sointuvuuksia. Henkilöille omistetut kadut, aukiot ja salit kertovat useimmiten kunnioituksesta. Keitä kotiseudullasi
on kunnioitettu ja miksi?
Kulttuurimerkkien metsästys Valitse tutkimuskohteeksi sinulle merkityksellinen kaupunginosa, katu,
taajama tai kylän raitti.
Ota tuntumaa yleisilmeeseen ja erityiskohteiden merkityssisältöihin. Hyviä ja melko helposti toteutettavia
työmuotoja ovat kaupunkikävely ja –suunnistus. Parhaimmillaan
ohjattu kävelyretki kehittää kykyä katsoa ympärilleen,
tajuta kerrostumia, hämmästyä yksityiskohdista ja muistaa
yllättäviä yhteyksiä. Teemana voi olla vaikkapa historiallinen
ajankohta; tyylisuunta; henkilöhistoria; rakennusmateriaali; kohteen
toiminnallinen tarkoitus; rumuus, kauneus; omat paikat, mielipaikat. Hyviä
vihjeitä saat Helsingin kaupungin museon
teemakävelykartoista
Tehtävä. Kulttuurimerkkien metsästystä kävellen
Opettele tunnistamaan kohdealueesi tunnelmia, rakennushistoriallisia laatuja, arkkitehtonisia tyylisuuntia, erikoisuuksia
ja omituisuuksia, puistoja ja puutarhoja, portteja ja siltoja, paikkojen viihtyisyyttä ja turvallisuutta, ehkäpä
paikan henkeäkin. Kaupunkikävelyyn valitaan ensin esittelykohteet jonkun teeman mukaan.
Oppilasparit suunnittelevat kohteittain esittelyn. Kun reitti on valmis, esittelyt suunniteltu, työt jaettu ja
toteutusvastuista sovittu, kaupunkikävelylle voi lähteä vaikka koko koulu. Jos vielä
etäisimpään kohteeseen järjestää välipalatarjoilun, niin kyllä se siitä!
Kävelyä voi ryydittää kyselyllä tai tietokilpailulla.
Tehtävä: Suunnista kulttuurimerkkien mukaan
Samantyyppinen työmuoto on kaupunkisuunnistus. Se on vähän kuin aarteen etsintää. Jokaisella
rastilla saa seuraavan rastin etsintävihjeen, joka voi olla kuva tai kuvaus. Suunnistusreitin laatija ottakoon
tehtäväkseen tarkan katseen harjaannuttamisen. Vihjeet voivat olla ylhäällä tai alhaalla,
pieniä tai suuria, patsaita tai pytinkejä. Nyt jo ehkä klassinen keino tarkentaa katsetta, on ottaa
taulukehys apuneuvoksi luontoon tai taajamakierrokselle. Mielenkiintoisesta tähystyspisteestä käsin
kehyksellä voi raamittaa kohteita, rajata sisään ja rajata ulos. Samasta tähystyspisteestä
voikin avautua monta maailmaa. Arkkitehtuurin tyylisuuntia Tyylisuuntien kuvastoja ei olekaan helppo löytää netistä. Alkuun pääset
Museoviraston kautta. Maakunta-arkistoista,
alueellisista taidemuseoista ja alueellisista ympäristökeskuksista.
Myös Suomen arkkitehtiliiton ajankohtaisista projekteista voit
löytää kiinnostavaa kuvastoa ja ideoita.
Tehtävä: Bongaa arkkitehtuurin tyylisuuntia!
Opettele tunnistamaan ja kuvailemaan perustyylejä. Etsi esimerkkejä.
Voit tutkia, mitä jälkiä kotipaikkakunnallesi jättivät kansanarkkitehtuuri, empire,
kansallisromantiikka, jugend, klassismi, funktionalismi ja modernismi.
Virtual Finland -sivustolta löydät kuvastoja nuorimpien suomalaisten menetysarkkitehtien töistä. Esittelyyn on valittu Juha Leiviskä, Mikko Heikkinen, Markku Komonen, Pekka Helin ja Tuomo Siitonen. Jussi Tiainen on koonnut vaikuttavan valokuvakokoelman 1990-luvun arkkitehtuurista. Huomaa, että tämä sivusto on laadittu kertomaan Suomesta ja suomalaisista ulkomaalaisille. Se kertoo kohteidensa lisäksi myös siitä, miltä sivuston laatijat tahtovat suomalaisuuden näyttävän. Tilajärjestykset ja tilakokemukset, materiaalit, muodot, värit sekä suhde valoon, luontoon ja merkityksiin
pyörivät arkkitehtien päissä. Rakennusten sijoittuminen miljööseen, muotokieli, massoitukset,
peruslinjat, rakennusten käyttötarkoitukset ja tunnelmat ovat olleet hyvien miljöiden ja rakennusten
suunnittelijoiden peruspohdintoja. Ota selvää, mitä rakennushistoriallisesti mielenkiintoista tietoa
kotikuntasi museo tarjoaa. Opettele arkkitehtuurin kuvausmaailmaa tai jopa jonkun arkkitehdin kuvastoa.
Tehtävä: Kuvitteellisen arkkitehdin havaintopäiväkirja
Kirjoita viikon verran päiväkirjaa, miltä koti- tai koulupaikkakuntasi näyttää fiktiivisen
arkkitehti AA:n tajunnan sisällöstä käsin. Keksi AA:lle mielenkiintoinen persoonallisuus,
henkilöhistoria ja toimeksianto. Voit ensin sopia ystäviesi kanssa AA:n havaintoreitin, havainnointiajat tai
motiivin, mikä on sysännyt AA:n havaintopäiväkirjan tekoon. Vertaile ystävien kanssa. Fiktiivisen
arkkitehdin ei tarvitse olla arkkitehtuurista samaa mieltä kuin Alvar Aalto, jonka tuotannosta ja muotokielestä
löytyy runsaasti tietoja häneen nimeään kantavan
säätiön kautta. Euroopan Neuvosto tahtoo kiinnittää huomiota rakennusperinteeseen vuosittaisella Euroopan rakennusperintöpäivällä. Tänä vuonna se on 10.–12.9.2004. Lisätietoja ympäristöministeriön sivuilla.
|
|