På svenska
Tekstiversio
Aakkosellinen hakemisto
Sivukartta
Tarkennettu haku
HAE
Etusivu
Yleissivistävä koulutus
Ammattikoulutus
Materiaaleja ja työtapoja
Kilpailut ja teemapäivät
Tietoa EDU.fistä
Verkko-oppimateriaalit
|
Etälukio
|
Oppimisympäristöt
|
Tvt opetuksessa
|
Tvt:n tiimoilta -blogi
|
Työtapoja
Tiedonhaku ja lähdekritiikki
Internetin turvallinen käyttö
Tekijänoikeudet
Verkkopedagogiikka
Sosiaalinen media
KenGuru – tvt-aineisto opettajille
Käsitekarttatyökalu
Interaktiiviset esitystaulut
Kiitokset
Saatteeksi
Johdanto
Kirjallisuuskatsaus
Menetelmien yleiskuvaus
Tutkimukseen perustuvat ohjeet
Johtaminen ja organisaatio
Hankinta, asennus ja ylläpito
Käytettävyys
Luokanhallinta
Käyttökoulutus ja ammatillinen täydennyskoulutus
Opetus ja oppiminen
Resurssit
Johtopäätökset ja suositukset
Kirjallisuus ja viitteet
Internet-sivustot
Liitteet
Opetustilan tieto- ja viestintätekniikan varustetaso
Luokanhallinta
Missä oppitunnin vaiheissa interaktiivista esitystaulua käytetään?
Käytetäänkö sitä useammin joidenkin tiettyjen oppitunnin jaksojen aikana (ts. johdanto/aloitus, pääosio tai yhteiskeskustelu)?
Mitä asioita on ennen kaikkea otettava huomioon oppitunnin suunnittelussa?
Mitä hyötyä interaktiivisen esitystaulun käytöstä on oppitunnin johdantovaiheessa, keskusteluvaiheessa ja pääosion aikana?
Millaisia esimerkkiaineistoja opettajille tarjotaan oppitunneilla käsiteltävistä aiheista
Tekniikasta riippumatta oppitunnit on valmisteltava ja oppilaiden pitää tietää, mitä heidän on tarkoitus oppia. Luokan järjestyksellä voi olla huomattava merkitys opettajalle. Valitettavasti jotkut opettajat työskentelevät yhä hyvin staattisessa ympäristössä.
Opettajien mukaan esitystaulun vieressä olisi hyvä olla kirjoitustaulu. Monet opettajat käyttävät säännöllisesti interaktiivisen esitystaulun rinnalla tussitaulua, johon kirjataan oppitunnin tavoitteet, oppimistulokset, kotitehtävät, keskeistä sanastoa jne. Näin tiedot ovat jatkuvasti oppilaiden ja opettajan nähtävillä.
Oppitunnin rakenne vaihtelee kunkin opettajan oman opetustyylin mukaan. Opettajan on kuitenkin aina mietittävä, missä vaiheessa tuntia esitystaulua käytetään.
EuSCRIBE-hankkeessa toteutetun oppituntien havainnoinnin yhteydessä todettiin, että jotkut opettajat käyttävät esitystaulua koko oppitunnin ajan. Vaikka esitystaulun käytön yhdistäminen olemassa olevaan oppimateriaaliin voi viedä aikaa, opettajien kannattaa miettiä oppitunnin rakennetta.
Isossa-Britanniassa on pyritty kansallisten strategioiden avulla varmistamaan, että opettajat noudattavat kolmiosaista tuntirakennetta opettaessaan luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja, ja monet opettajat noudattavat tätä rakennetta aineesta riippumatta. Näiden ohjeiden liitteenä olevassa havainnointilomakkeessa jäsennellään tunnin aloitus, pääosio ja yhteiskeskustelu.
Kouluissa on syytä pohtia, missä esitystaulujen kyniä ja kauko-ohjaimia säilytetään katoamisten ja varkauksien estämiseksi.
Opettajan auktoriteetin tulee säilyä, mikä edellyttää sitä, että he myös ottavat vastuuta omasta oppimisestaan.
Vaikka opettajat haluavat laatia omat oppimateriaalinsa, tämän toteuttaminen jokaisessa oppiaineessa voi alkuun olla melkoinen urakka. EuSCRIBE-hanketiimi suositteleekin, että opettajat valitsisivat aihepiirin, jonka materiaalien kehittämiseen haluavat keskittyä. Esimerkiksi ensimmäisen asteen opettaja voi keskittyä luku- ja kirjoitustaitoon liittyvien oppimisresurssien kehittämiseen; tämä ei merkitse sitä, että hän käyttäisi esitystaulua ainoastaan niiden opettamiseen vaan että hän painottaa tätä aihetta ja näin ollen käyttää enemmän aikaa siihen liittyvien tehtävien keräämiseen, laatimiseen ja jakamiseen. Jos koulun kaikki opettajat keskittyvät omaan aihepiiriinsä, saadaan luotua enemmän resursseja.
Vastaavasti toisen asteen opettaja keskittyy tiettyyn vuosiluokkaan. Jos esimerkiksi yksi opettaja keskittyy seitsemännen ja toinen kahdeksannen vuosiluokan luonnontieteen materiaaleihin, resursseja syntyy enemmän ja opettajat voivat suunnitella, miten laatia aineistoa, joka soveltuu myös muiden käyttöön.