Kokkolan alueen YES-yrittäjyyskasvatuskeskus
Keskus on opetustoimen ja elinkeinoelämän yhdessä toteuttama yrittäjyyskasvatushanke, joka järjestää koulutusta, yritysharjoitustoimintaa, ohjausta, työelämäharjoittelua ja yrittäjyyskasvatusta tukeviea projekteja.
Lue lisää projektista (pdf)
Toimintavuosi 2002-2003 (pdf)
Toimintasuunnitelma (pdf)
Oppimalla yrittäjyyteen - Etelä-Kymenlaakson kuntien yhteinen yrittäjyys-kasvatushanke, jolla pyritään seudun elinvoimaisuuden lisäämiseen ja yrittäjyys-kasvatuksen kehittämiseen koulutuksessa päiväkodeista II-asteelle.
PYRY Yrittäjyyskasvatushanke
Kouvolan seudun seitsemän kunnan yhteinen yrittäjyyskasvatushanke tähtää opettajien täydennyskoulutukseen. Tavoitteena on luoda yrittäjyyskasvatuksesta osa päiväkotien ja oppilaitosten jokapäiväistä toimintaa ja kuntien kehittämistä.
Yrityskummit ry - Yrityskummitoiminnalla edistetään yritystoimintaa paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Yrityskummitoiminnan tarkoitus on hankkia entisistä ja nykyisistä elinkeinoelämän vaikuttajista yrityskummeja, joiden osaamista ja kontakteja hyödynnetään kuntien elinkeinotoiminnan ja yritysten kehittämisessä. Yrityskummitoiminta on vapaaehtoisuuteen ja eri osapuolten yhteistyöhön perustuvaa, talkoohengessä tapahtuvaa toimintaa kummikunnan yritystoiminnan ja elinkeinoelämän kehittämiseksi.
Haukivuorella ymmärretään yhteistyön merkitys
Haukivuorella toteutettiin vuosina 1998-2000 yrittäjyyshanke Omaksu Yrittäjyys Asenteeksi. Toiminta on jatkunut hankkeen päättymisen jälkeen. Haukivuoren koulun ja yritysten välisen yhteistyön lähtökohtana on ollut alusta alkaen se, että kaikki yhteistyön osapuolet kokevat hyötyvänsä yhteistyöstä. Tähän yhteyteen käy lainaus Haukivuoren Osuuspankin toimitusjohtaja Seppo Laurilan kommentti, jonka hän antoi Haukivuoren Seudun tekemässä haastattelussa no 17/2001 (3.5.2001) ”Ennen oli vain sponsorirahan pyytäjiä jonossa. Nykyisin tullaan ehdottamaan, mitä me voitaisiin yhdessä tehdä. Nyt ymmärretään, että kaikki on mahdollista, mutta mitään ei saa ilmaiseksi”. Hanke kuuluu Suomen Kuntaliiton koordinoimaan Yrittäjyys ja kunnat -yrittäjyyskasvatushankkeeseen.
Esimerkkejä:
• Yhteistyö koulun ja paikallislehti Haukivuoren-Seutu välillä mm. Kyyveden aalto sivu kerran kuussa sekä Joulumessut Hauki-Hallissa
• Yhteistyö koulun ja Haukivuoren Osuuspankin välillä mm. Eurovisailu peruskoululaisille syksyllä 2001 (lukiolaiset valmistivat euroon liittyviä kysymyksiä sekä organisoivat visailun kaikille peruskoululaisille samanaikaisesti)
• Juoksija Ari Kauppisen yhteistyötiimi, yhteistyötä jatketaan ”Ari Kauppinen yleisurheilun MM-kilpailuihin Helsinkiin 2005” -projektilla. Yhteistyötiimissä ovat mukana myös Haukivuoren Apteekki, Haukivuoren Osuuskauppa, Haukivuoren kunta ja Haukivuoren Seutu
• Digikameran hankkiminen koululle syksyllä 2002
• Yhteistyössä koulun ja Haukivuoren Kisailijoiden välillä on valmistettu Hiihtomajaesite
• Yhteistyö koulun ja Haukirannan Lomakeskuksen välillä mm. Palvelukurssi ja Skottiyhteistyö
Palvelukurssi
Haukivuoren ja Reisjärven lukion soveltava kurssi, jonka pohjana Skotlannista 1998 haettu Welcome Host SHEP-kurssi = Seasonal Hospitality Education Programme. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Haukirannan Lomakeskuksen kanssa.
Palvelutaitoja tarvitaan turismissa, joka on maailman eniten kasvava ja rahaa liikuttava elinkeino. Suomen merkitys matkailumaana on kasvanut markkinoinnin ansiosta ja toisaalta yhä useammat turistit ovat alkaneet arvostaa maamme luontoa ja löytäneet Suomen elämysmatkailukohteena. Laadukkaalla palvelulla takaamme matkailumarkkojen virtaamisen Suomeen ja samalla suomalaisten arvostus omaa maataan kohtaan kasvaa ja kiinnostus oman maan kohteisiin lisääntyy. Kurssin sisältö 3 päivää.
KOULUTUS ASIAKASPALVELUUN ja IHMISSUHDEAMMATTEIHIN (englanti)
- Miten kohdata asiakas eri tilanteissa
- Ratkaisuvaihtoehtoja pulmatilanteisiin
KÄYTÄNNÖN TIETOTAITO HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALALLE (suomi)
- Ruokahygienia valmistuksessa, tarjoilussa ja säilyttämisessä
- Pöydän kattaminen ja tarjoileminen
- Hotellihuoneiden siistiminen
- Haukivuoren lukiolaisilla 2 päivän harjoittelu/12h yrityksissä
KURSSIN TAVOITTEET
- Markkinoida Suomea matkailumaana
- Kouluttaa lisätyövoimaa alueen palveluyrityksiin
- Parantaa palvelua
- Lisätä paikkakunnan vetovoimaa turismin avulla
- Rohkaista palvelualalle aikovia, vinkkejä urasuunnitteluun
- Antaa valmiuksia kausiluonteiseen työpaikkaan. Tarvitsenko opiskeluaikana lyhytaikaista työpaikkaa? Kurssitodistuksen merkitys.
- Tarjota tietoa hyvistä tavoista - "Menestyäkseen on opittava tavoille"
Asiakaspalvelukurssissa toteutuu samaan aikaan: yrittäjyys, yhteistyö, verkottuminen, kansainvälisyys ja lisä- ja kesätyöntekijöiden koulutus.
Lisätietoja:
Haukivuoren yläaste, Timo Hakulinen, 015-7277238/39, timo.hakulinen (at) haukivuori.fi
Haukirannan lomakeskus, Tarja Gråsten-Tarkiainen, 015-412390, haukiranta (at) elakeliitto.fi
YRITTÄJYYDEN PORTAAT –Työkirja ensimmäisen ja toisen asteen yrittäjyyskasvatukseen Lapin alueella, Kemijärvi
Hankkeella edistetään yrittäjyysmielikuvaa ja yrittäjyyden merkitystä omavastuisena uravaihto-ehtona ja siten tuetaan tulevaisuuden työllistymistä. Hanke selventää yrittäjyyden käsitteitä ja tukee eri kouluasteilla tapahtuvaa yrittäjyyskasvatusta edistämällä koulutuksen ja elinkeinoelämän verkostoitumista oppimisessa. Hankkeen avulla luodaan työelämälähtöinen aktivointimalli, jonka tavoitteena on nuoren sisäisen yrittäjyyden kehittäminen. Hankkeella kehitettävän osapuolia tyydyttävällä yhteistyöllä autetaan turvaamaan Lapin eri kouluasteiden monipuolinen opetustarjonta. Projekti kehittää eri kouluasteiden opetuksen sisältöä niin, että se voi tarjota omalta osaltaan seutukunnan elinkeinoelämän edellyttämän ammatillisen osaamisen ja työvoiman. Hanke kuuluu ESR:n yrittäjyyskasvatusta tukeviin hankkeisiin. Lisätietoja: jari.luoma-aho (at) kemijarvi.fi
LIVE - Lappilainen identiteetti vahvaksi elämäksi – projekti 2000-2003, Sodankylä-Inari-Utsjoki
Toimenpiteet: projekti- ja yrittäjyyskasvatuskoulutukset opettajille, koulujen ja yritysten yhteistyöprojektit (messut yms.), OPS:ien ajantasaistaminen , OPE-tet, Yrittäjyysteemapäivät ja –viikot, Oppilas- tet:in kehittäminen, Nuori Yrittäjyys-valinnaisaine perusasteella (8-9 lkt), Opettajista, yrittäjistä, kunnan viranhaltijoista koostuva yrittäjyysyhteistyöryhmä, minkä tehtävänä on miettiä yrittäjyyden painotusta eri kouluasteilla, katkeamatonta jatkumoa perusasteelta toiselle asteelle ja aitoa toimivaa yhteistyötä, yritysvierailut ja opintomatkat, yrityselämän asiantuntijalennot ja –konsultaatiot, kysely oppilaiden (9 lkt) asenteesta yrittäjyyttä kohtaan. Hanke on sivistystoimen hanke, joissa kohderyminä ovat opettajat, oppilaat, muu kouluhenkilökunta ja yrittäjät. Hanke kuuluu ESR:n yrittäjyyskasvatusta tukeviin hankkeisiin. Lisätietoja: sarita.helttunen (at) sodankyla.fi
YRITTÄVÄN ELÄMISEN MALLI - Yrittäjyyskasvatuksen pilottihanke Keski-Suomessa,Jämsänkoski
Hankkeen tavoitteina kehittää oppilaitoshenkilöstön asenteita ja valmiuksia yhteisöllisyys- ja yrittäjyyskasvatustyöhön, kehittää opetussuunnitelmia, toimintaohjelmia ja -malleja niin, että kasvatetaan lapset/oppilaat/opiskelijat vastuuntuntoisiksi, sisäistä yrittäjyyttä omaaviksi, täysipainoisiksi yhteiskunnan jäseniksi ja potentiaalisiksi yrittäjiksi. Tavoitteena on myös mm. kehittää opetushenkilöstön työmenetelmiä ja muita keinoja työssä jaksamisen edistämiseksi. Hanke jaetaan koulutustasojen mukaan: varhaiskasvatus, yleissivistävä koulutus, 2. asteen ammatillinen koulutus. Hanke kuuluu ESR:n yrittäjyyskasvatusta tukeviin hankkeisiin. Lisätietoja: sinikka.hakkarainen (at) jypoly.fi
YRITTÄJYYDEN HÄME KEHITYSOHJELMA
Hämeenlinna
Projektin tavoitteena on synnyttää uusi osaamis- ja asenneilmapiiri yrittäjyyden vahvistamiseksi alueella. Ammatillisten oppilaitosten opettajat koulutetaan uudella tavalla opettamaan yrittäjyyttä ammattiin valmistuville. Pitkään yrittäjinä toimineita "konkareita" kuunnellaan ja heidän osaamistaan hyödynnetään opiskelijoiden yrittäjyysvalmennuksessa. Hanke kuuluu ESR:n yrittäjyyskasvatusta tukeviin hankkeisiin.
Lisätietoja: hillevi.ahonen (at) projektistudio.inet.fi
LYYTI – LÖYDÄ OMA YRITTÄJYYTESI -hanke, Joensuu
Joensuun yliopiston täydennyskoulutus-keskuksen yhteistyössä Joensuun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan kanssa toteuttama koulutushanke. Hankkeen tavoitteena on antaa valmiuksia ja välineitä yrittäjyyskasvatuksen suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi kouluissa, oppilaitoksissa ja kunnissa. Koulutus on tarkoitettu opettajaksi opiskeleville sekä jo ammatissa toimiville opettajille. Yrittäjyyskasvatus on osa kasvatustieteen laitoksen sivuaineopintoja. Hanke kuuluu ESR:n yrittäjyyskasvatusta tukeviin hankkeisiin. Lisätietoja:ari.kainulainen (at) joensuu.fi tai jesse.varis (at) joensuu.fi
FORSSAN SEUTU
Forssa, Humppila, Jokioinen, Ypäjä, Tammela, Yrittäjyys-hankkeen tavoitteena on luoda Forssan seudulle uudenlainen malli koulujen ja yritysten väliseen yhteistyöhön. Hankkeen avulla pyritään tehostamaan yhteistyötä yritysten ja yhteislyseon, Forssan ammatti-instituutin sekä Hämeen ammattikorkeakoulun piirissä ja parantaa näin yrittäjyyden tunnettavuutta ja vaikutusta alueelliseen kehitykseen. Hankkeella pyritään saamaan opettajat ja opinto-ohjaajat kiinnostumaan yrittäjyydestä. Seuraavassa hankkeessa jo toteutuneita sekä tulevia yhteistyötoimia. Hanke kuuluu Suomen Kuntaliiton koordinoimaan Yrittäjyys ja kunnat -yrittäjyyskasvatushankkeeseen.
Peruskoulu
Peruskoulut/FAI (Forssan Ammatti-instituutti)
• Alkavan yrityksen karikot-esitelmä
• Yrityskeskuksen ja alueen yritysmaailman esittelyä
Peruskoulun luokkia on käynyt tutustumassa yrityskeskukseen, missä oppilaille on esitelty Forssan seudun yrityksiä.
Lukio ja Ammattioppilaitos
Lyseon/FAI:n yrittäjäkurssi keväällä 2003
• Luennot (1/3),yrityskäynnit (1/3)
• Virtuaaliyrityksen ideointi (1/3)
Lukiolla ja Forssan Ammatti-instituutilla on keskinäinen sopimus siitä, että oppilaat voivat suorittaa oppilaitosten välillä joitakin lukion ja ammattioppilaitoksen kursseja.
Paikallisen Yrittäjyyden-käsikirja
Forssan Seudun Yrittäjyyshankkeessa on työstetty Yrittäjyyden käsikirja, joka toimii teoriapainotteisten teosten käytännönläheisenä materiaalina. Kirja esittelee yrittäjyyttä aluenäkökulmasta Forssan seudulla käytännönläheisten esimerkkien avulla. Yrittäjyyden näkökulmia ja kokemuksia on koottu mm. seuraavien otsikoiden alle; Mitä on yrittäminen?, Mitä yrittäjä toivoo?, Mistä alkuun? ja yrityksen perustaminen. Kirjassa esitellään Forssan seudun yritystoiminnan lisäksi erilaisia yrityspelejä oppilaille.(mm. Tat)
Lisätietoja:
Forssan Seudun Yrittäjyys, projektipäällikkö Kimmo Tolvanen, 040-5884961, kimmo.tolvanen (at) lhyk.fi
Joroinen - Rantasalmi - Juva - Puumala - Sulkava (JoRaJuPuSu -alue)
Hanke kuuluu Suomen Kuntaliiton koordinoimaan Yrittäjyys ja kunnat -yrittäjyyskasvatushankkeeseen.
Joroisten ala-asteilla monipuolista asennekasvatusta
Joroisten kunnan ala-asteilla opetetaan sisäistä yrittäjyyttä niin tiedostetusti kuin ”sivutuotteenakin”. Esimerkkinä tietoisesta toiminnasta mainittakoon Kaitaisten ala-asteen 3-6 luokkien avaruusprojekti ja yhteistoiminnallisen oppimisen käyttö ainakin Maaveden ala-asteella sekä Kirkonkylän koulussa.
Ulkoiseen yrittämiseen ja sen ilmenemismuotoihin kotiseudullamme tutustuu jokainen kuntamme ala-aste omalla tavallaan. Punaisena lankana kaikelle toiminalle on kuitenkin tutustuminen vanhempien ammatteihin ja oman koulun lähellä olevaan yrittämiseen, mikä onkin kuntamme yrittäjyysopsissa korostettu lähestymistapa. Tavoitteena on sitoa oppilas kotiseutuunsa niin, että hän opintojen jälkeen kenties palaisi tänne kotiseudulle töihin. Tämä sitouttaminen nousee tärkeäksi toiminnaksi erityisesti yläasteen työharjoittelujen yhteydessä.
Opetussuunnitelmassamme tutustuminen vanhempien ammatteihin ja vierailut heidän työpaikoilleen mainitaan 1.-2. –luokkien yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisehdotuksissa. Jokaisen koulun tulisi luoda omat toimintatapansa niin, että yrittäjyyskasvatusopsissa mainitut tavoitteet saavutettaisiin ala-asteen aikana.
3.-4. –luokkien kohdalla mainitaan teemapäivät, työpaikkavierailut sekä retkien ja juhlien suunnittelu. 5.-6. –luokkien tavoitteina ovat mm. luokkaretkien ja leirikoulujen suunnittelu, kummiyritystoiminta sekä oman suunnitelman mukaan toimiminen eri oppiaineissa (TS, TN, KU).
Kuvansin koulussa yrittäjyyskasvatusta on toteutettu järjestelmällisesti. Koulu on tehnyt kuntakohtaisen yrittäjyysopsin pohjalta oman koulukohtaisen sovelluksensa, jossa otetaan huomioon niin koulun koko kuin sijaintikin. Koulu toteuttaa vuosittain luokkakohtaisesti työpaikkoihin tutustumisen Kuvansin taajaman alueella. Jokaisen luokan oppilaat ovat myös mukana keittiössä, puhelinpäivystäjinä, siivouksessa ja muussa koulun toiminnassa omalla vuorollaan. Kuudennen luokan oppilaat tekevät vuosittain leirikoulun tai matkan, jonka tiimoilta järjestetään discoja, myyjäisiä ja muita rahankeräyskampanjoita.
Kirkonkylän koulussa yrittäjyyskasvatus toteutetaan lähinnä luokkakohtaisesti. Koko koulu on yrittäjyysopsin valmistumisen jälkeen pitänyt kädentaitojen teemapäivän ja osallistunut sen tuotteilla joulumyyjäisiin. Vuosittain järjestetään lisäksi kaksi koko koulun yhteistä teemapäivää, toinen keväällä ja toinen syksyllä. Koulumme ei toimi saman katon alla, vaan pienet oppilaat opiskelevat ns. peltihallilla. Tämä pienyksikkö toteuttaa vuosittain useita yhteisiä teemoja, esimerkiksi musiikkituokiot, sienipäivät ja kierrätyspäivät.
Luokat aloittavat Kirkonkylän koulussa luokkaretkiprojektinsa opettajasta riippuen 4.-6.-luokilla. Rahaa kerätään erilaisilla kampanjoilla, esimerkiksi joulukorttien ja pinssien myynnillä, viikon euron keräyksellä ja myyjäisillä. 5.-6.-luokat järjestävät myös discoja oman koulun oppilaille. Jatkossa huomio tulisi kiinnittää suunnitelmallisuuteen: mitä ja miten milläkin luokkatasolla toteutetaan koulussamme. Suunnitelmallisuus poistaisi päällekkäisyyksiä vierailukohteiden valinnasta ja toisi toimintaan jatkuvuuden ja kehittymisen ajatuksen.
Kaitaisten koululla opettajat ovat vaihtuneet, mutta tulevat suunnitelmat yrittäjyyskasvatuksen opetukseen on jo tehty: tarkoituksena on aloittaa tutustumiset lähialueen maatiloihin ja vanhemmille on tehty kysely siitä, ketkä voisivat tulla koululle vieraiksi omaa ammattiaan esittelemään. Koulun luokkaretkisuunnitelmat ovat muiden pienten kyläkoulujen kanssa samansuuntaisia: projekti on koko koulun yhteinen. Kummiyritystä Kaitaisten koululla ei ole, koulu painottaa toiminnassaan erityisesti sisäistä yrittäjyyttä.
Kolman koululla on menossa suuri leirikouluprojekti, jonka kohteena on ystävyyskuntamme Ülenurmi. Projektin tiimoilta koulun vanhempainyhdistys yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa järjestää mm. talkoita ja myyjäisiä. Muista kyläkouluista poiketen Kolman koululla on omana kummiyrityksenä Järvikylän kartano, johon suoritetaan yritysvierailuja. Koulussa toimivan harjaantumisluokan oppilaat ovat olleet työharjoittelussa syksyllä 2001 oman koulun keittiössä ja joroislaisissa yrityksissä (Joroisten energialaitos, Tilkku ja tikki, Pirtsakka).
Maaveden koulu on tärkeä osa kyläyhteisöä ja sillä on paljon yhteistyötä kyläläisten kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat mm. Maaveden nuorisoseura, urheiluseurat ja Joroisten seurakunta. Koululla ei varsinaista kummiyritystä ole, mutta vanhemmat ovat käyneet koululla kertomassa ammateistaan. Syksyllä 2001 koulu vieraili Pieksämäen Ammatillisessa osaamiskeskuksessa erilaisiin ammatteihin tutustumassa. Koulun viimeaikaisiin suurprojekteihin kuuluu koulun kentän kunnostaminen, tuleva vastaava on koulun pihan kunnostus yhteisvoimin. Koko koulu tekee yhteisen luokkaretken keväisin. Kukaan koulun opettajista ei ole käynyt yrittäjyyskasvatuskursseilla.
Kerisalon koulun kuluneen lukuvuoden yritysvierailut ovat suuntautuneet porkkana-tilalle ja U-Cont Ltd:lle. Koululla on käytössä myös metalliteollisuuden opetuspaketti.
Tehokas yrittäjyyskasvatuksen opetus vaatii niin ajallista kuin rahallistakin panostusta: tulisi luoda toimintamalli siihen, miten yrittäjyyskasvatustietoutta opettajille levitetään. Ilman koulutusta ja asiaan sitoutumista yrittäjyyskasvatuksen hienot tavoitteet jäävät vain sanahelinäksi, jota sitäkään eivät kaikki kuule.
Lisätietoja:
Kirkonkylän koulu, Jaana Liikanen, 040-5132778, jaana.liikanen (at) edu.joroinen.fi
Juvan yläasteella ja lukiossa toteutettua yrittäjyyskasvatusta
Juvan yläasteella ja lukiossa yrittäjyyskasvatus on sisäisen yrittäjyyden iskostamista oppilaisiin kunkin kykyjen mukaan. Yrittäjyyttä toteutetaan eri oppituntien puitteissa (yhteiskuntaoppi, kielet, matematiikka jne.) sekä tärkeänä osana oppilaanohjausta. Yläasteella on lisäksi käynnistynyt opettajien yrityselämään tutustuminen (ope-tet). Opettajat vierailevat niin ikään paikallisissa yrityksissä, siten että ½ Veso tai tet-viikolla vapautuvia tunteja käytetään hyväksi. Yläasteella järjestettävän yrittämisen teemapäivän yhteydessä tehdään yrityskäyntejä eri yrityksissä. Teemapäivään osallistuu koko yläaste. Valinnaisaineen" Yrittäjyyskasvatus" puitteissa on ollut erilaisia projekteja mm. kirpputori sekä joulukorttiprojekti
Kesätyömessuille osallistuvat yläasteen ja lukion oppilaat, yrittäjät, kunta sekä ammattioppilaitos. Lukiossa on mahdollisuus valita pari kurssia yrittäjyydestä ja lukiossa toimii opiskelijoiden oma yritys, Julio.
Lisätietoja:
Juvan yläaste, Juha Pesonen, 015-7551322, juha.pesonen (at) juva.fi
Puumalassa valmistetaan eko-onkia
Puumalassa Sepänkylän koululla Viljakan saaressa pieni on suurta. Ala-asteen oppilaat kehittivät ja valmistivat puunkaarnoista eko-ongen. Onkea myytiin yhteistyössä paikallisen kyläkaupan kanssa mm. lukuisille kesämökkiläisille. Oppilaat ovat sittemmin rahoittaneet tuotoilla mm. luokkaretken/leirikoulun.
Lisätietoja:
Sepänkylän koulu, Raakel Paajanen, 015-6687122, raakel.paajanen (at) puumala.org
Sulkavan lukiossa oppilaat aktiivisia yrittäjiä
Sulkavan lukiolla on ollut oma opiskelijoiden osakeyhtiö, Lumo jo vuodesta 1994. Omistajina toimii entisiä ja nykyisiä Sulkavan lukion oppilaita, opettajia sekä asiasta kiinnostuneita henkiöitä. Lumon toiminta liittyy tiiviisti Sulkavan suursoutuihin ja esimerkiksi soutumajoituksen järjestämiseen, majoituspaikkojen välittämiseen sekä soututuote Koussikan valmistamiseen Lumo työllistä noin neljänneksen lukion oppilaista.Lisätietoja Lumon toiminnasta.
Lisätietoja:
Sulkavan Lukio, Aki Virolainen, 040-7668941, aki.virolainen (at) sulkava.org
Osaajat Kotiin -hanke tuulettaa paikallisen osaamisen puolesta
Sulkavalla käynnistyi uusi mediaosaamiseen liittyvä nuorisohanke syksyllä. Tarkoituksena on kouluttaa innostuneita ja luovia nuoria mediaviestinnän/-osaamisen/-teknologian saloihin ja samalla luoda pohjaa heidän mahdollisille jatko-opinnoilleen tai antaa apuja työelämään. Hanke kohdentuu peruskoulun päättäneisiin nuoriin, jotka voivat käydä lyhytkurssien ja työjaksojen ohessa myös muita kouluja kuten lukiota tai ammattikoulua. Alueen koulutustahot tekevät yhteistyötä mahdollistaakseen nuorten koulutukseen osallistumisen. Koska hanke on rahoitettu RaJuPuSu LEADER+ rahoista, siihen osallistuvien nuorten on oltava kotoisin Rantasalmelta, Juvalta, Sulkavalta, Puumalasta, Joroisista tai Virtasalmelta.
Lisätietoja:
hankevetäjä Pekka Leppänen, 040-7588695, pekka.leppanen (at) sulkava.org
KOKKOLAN SEUTU (Kokkola - Kälviä - Lohtaja)
Hanke kuuluu Suomen Kuntaliiton koordinoimaan Yrittäjyys ja kunnat -yrittäjyyskasvatushankkeeseen.
YES-Yrittäjyyskasvatuskeskus Kokkolassa
Kokkolassa perustettiin Kokkolan ja lähialueiden yrittäjyyskasvatuksen kehittämis- ja palvelukeskus YES-keskus vuonna 2001. Keskus toimii yrittämisen tietokeskuksena kouluille, opettajille ja oppilaille esikoulusta lukioon. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä lähikuntien kanssa verkostoituen (Kälviä, Lohtaja, Kannus, Kruunupyy) –toiminta molemmilla kotimaisilla kielillä. YES-keskuksen toiminnan tavoitteena on mm. järjestää erilaisia opetus- ja opiskelutilanteita yrittäjyyskasvatuksen aatteen mukaisesti, mahdollistaan erilaisiin, aiheeseen liittyviin materiaaleihin tutustumisen (kirjat, pelit, videot, internet, yritysesitteet ym.) sekä järjestää koulutusta opettajille ja oppilaille yhteistyössä alueen korkeakoulujen (Chydenius-Instituutti) ym. kanssa. Tavoitteena on kehittää opetusmenetelmällistä toimintaa sekä suunnitella ja kehittää oppilaiden työelämään tutustumisjaksoja yhteistyössä opojen ja elinkeino- ja yrityselämän kanssa ja kehittää ja luoda erilaisia yhteistyömuotoja alueen yritysten ja koulujen välille (kummiyritystoimintaa).
Syksyllä 2002 panostetaan eri koulujen yrittäjyyskasvatuksen yhdysopettajien ”koulutukseen” ja tapaamisiin. Noin kuukauden välein järjestettävien tapaamisten aiheena on ollut mm. yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelma. Lähes jokaisella kunnan alueen koululla on nyt aiheesta kiinnostunut yhdysopettaja (peruskoulut + lukiot). Kiinnostus on levinnyt vähitellen opettajien mm. Yrittäjyys ja kunnat -hankkeeseen osallistumisen myötä. Eri koulut ovat nimenneet yhdysopettajansa kyselykirjeiden lähettämisen jälkeen. Kirjeissä annettiin tietoa yrittäjyyskasvatuksesta yleisesti ja kyseltiin koulujen projekteista, myyjäisistä, kummiyrityksistä ym. asioista, joita koulut jo ovat toteuttaneet yrittäjyyskasvatuksen saralta eli ”hienoa tätä olette jo tehneet”. Opettajien hyvät kokemukset ovat innostaneet muitakin kouluja mukaan.
Koko YES-yrittäjyyskeskuksen ylläpito on hieno asia Kokkolassa. Toiminta laajenee koko ajan. Koulutoimi tukee tällä tavalla hienosti kuntakohtaista yrittäjyyskasvatusta. Kokkolan NY-toiminta on vahvalla pohjalla ja siellä on ensimmäisenä Suomessa NY-toiminnan aluekeskus nimitys.
Lisätietoja:
YES-keskus, Kaisu Kåla, 06-8289515, 06-8289624, kaisu.kola (at) kokkola.fi
Torkinmäen ala-aste, Kokkola
Torkinmäen koulun 3-6 lk:n oppilaat toimivat omalla vuorollaan koulun henkilökunnan avustajina siivoustyössä, keittiössä sekä kansliassa puhenlinvastaajina ja ovat näin vastuussa yhteisestä ympäristöstään. Lisäksi koulun kaikki luokat osallistuvat joulubasaarin järjestämiseen valmistaen erilaisia tuotteita yhdessä vanhempien kanssa sekä myyntityöhön. Rahat käytetään leirikoulutoimintaan. Tässä työssä on koettu kotien kanssa tehtävä yhteistyö erittäin hyvänä, mikä on motivoinut myös lapsien aktiivisuutta ja iloa toimia yrittäjinä.
Lisätietoja:
Torkinmäen ala-aste, Hannele Silfvast, 06-8289632, hannele.silfvast (at) kokkola.fi
Hakalahden koulu, Kokkola
Hakalahden koululla Yrittäjyyskasvatuksen Opetussuunnitelmaa on toteutettu jo 90-luvun puolivälistä saakka. 6. luokalla oppilaille tarjotaan mahdollisuus valita 1vvt yrittäjyyttä 7. luokalla . Oppilailla on mahdollisuus jatkaa yrittäjyyttä valinnaisaineena, Käytännön taloustaito ja yrittäjyys 8. ja 9. luokilla 1vvt. Suuri osa yrittäjyyden valinneista oppilaista on osallistunut Nuori Yrittäjä-ohjelmaan. Muutama vuosi sitten muodostui kokonainen yrittäjyysluokka, jolle saatiin myös kummiyritys ABB Installaatiot Oy, jonka kanssa yhteistyötä tehtiin 3 vuoden ajan.
7. luokalla aloitetaan pienin askelin, sisäistä yrittäjyyttä korostaen; leivotaan yhdessä, järjestetään maksullinen kahvitus 7. lk vanhempainillassa, koristellaan oma muistipyykkipoika tai puunapista omalle pyyhkeelle merkki ja mietitään, miten sillä voisi tienata tuotto/ kohderyhmä. Joulun alusaikaan 7. luokan yrittäjyyskurssilaiset pitivät Kokkolan kaupungin henkilöstön joulujuhlassa lasten puuhapaikkaa. Oppilaat olivat organisoineet piirustuspaikat, videon näyttämistä sekä mm. lorupussin, joka sisälsi itse etsittyjä runoja ja loruja lapsille.
Kaupallisten aineiden lehtori painottaa opetuksessa taloustaitoa mm. omien raha-asioiden hoitoa, talouskasvatusta ja lisäksi tehdään opintokäynti yritykseen /hankitaan mahdollisesti kummiluokka
9. luokalla osallistutaan Nuori Yrittäjä-ohjelmaan. Kaikki oppilaat eivät perusta yritystä. Viime lukuvuonna perustettiin kolme oppilasyritystä, tuotteina olivat värityskirja, muistipiikki sekä kännykkäteline. Opettajien innostus on tarttunut oppilaisiin ja tulokset ovat olleet positiivisia. Syksyllä 2002 muodostui viisi 7. luokan yrittäjyyskasvatus valinnaisryhmää. Toiminta on vaikuttanut positiivisella tavalla luokkien henkeen.
Kokemuksia
Kummiyritys yhteistyötoiminta on ollut antoisaa. Ennen joulua pari oppilasta kävi paketoimassa joululahjoja yrityksen asiakkaille ja toisen kerran oli taas eri oppilaat järjestelemässä arkistoja mappeihin. Kummiyrityksemme vastuuhenkilö ilmiselvästi halusi tutustua luokan oppilaisiin pienemmissä ryhmissä. Hän painotti käytöstapoja, kättelemistä, kohteliaisuutta, reiluutta asioinnissa (oppilaat itse soittivat ja sopivat asioista yritykseen päin, yhteydenottajana ei ollut aikuinen). Aina kun joku oli yrityksessä hommissa, viimeisenä päivänä he kävivät syömässä yhdessä ja juttelivat tulevaisuuden suunnitelmista ja koulusta ym.
9. luokalta osa oppilaista suuntasi kauppaoppilaitokseen, osa lukioon ja osa ammattioppilaitokseen. Iloinen asia oli, että kun vierailimme lukiossa tänä syksynä, huomasin ilmoitustaululla YRITTÄJYYSKURSSIN, jolloin tarkemmin tiirattuani silmiini osui ilmoittautuneista juuri meidän yritysluokkalaisia. Opolta tiedusteltuani kuulin, että se on Turun Kauppakorkeakoulun yrittäjyyskurssi. Hienoa, sillä sehän on luonnollinen jatke meidän sitkeälle yrityksellemme.
Lisätietoja:
Hakalahden koulu, Helena Rantala, 06-8289624, helena.rantala (at) kokkola.fi
Kiviniityn koulu, Kokkola
8. luokilla oppilaat tekevät pareittain yritysidean teorian tasolla. Yrittäjyyskurssi toimii valinnaisaineena 9. luokalla. Yrittäjyyskurssi tekee yritysidean pohjalta tuotteen. Yrittäjyyskurssi toimii Nuori yrittäjyys-projektin kanssa yhteistyössä. Yrittäjyyskurssin lisäksi koulussa toteutetaan kansainvälisyysprojektia. Projektin kokousta varten olemme tilanneet yrittäjyyskurssilta ruokaa ulkomaisille vieraillemme. Yrittäjyyskurssi toimii mm. ruokapalvelujen tuottajana koulun omiin tarpeisiin. Näin koulun eri hankkeet tukevat toinen toisiaan.
Lisätietoja:
Kiviniityn koulu, Tuula Puusaari, 06-8289682, tuula.puusaari (at) kokkola.fi
Isokylän koulu, Kokkola
Isokylän koulun yhteistyökumppaneina ovat toimineet mm. Harjaantumiskoulu, Esikoulu, Länsipuiston koulu, Luontokoulu sekä Seurakunta. Yhteistyö harjaantumiskoulun kanssa on sisältänyt yhteisiä tilaisuuksia sekä opetuksen integrointia. Eri luokka-asteet tekevät puolestaan esikoulun kanssa yhteistyötä ympärivuoden. Yhteistyön tavoitteina ovat mm. suvaitsevaisuus sekä valmistautuminen asteettomuuteen, jolloin siirtyminen 7. luokalle helpottuu. Luontokoulun yhteistyössä korostuvat elämyksellisyys, seikkailu, luonnon tutkiminen ja tarkkailu.
Lisätietoja:
Isokylän koulu, Timo Hautala, timo.hautala (at) kokkola.fi
Länsipuiston koulu, Kokkola
Länsipuiston koulun on mukana Nuori Yrittäjyys-toiminnassa. Lukuvuonna 2002-2003 toiminnassa on 12 oppilasyritystä. Syksyllä 2002 Länsipuiston opettajat aloittivat yritysvierailut samalla kun oppilaat olivat työharjoittelussa. Kokkolan kunnan koulujen yrittäjyyskasvatuksen yhdysopettajien koulutus käynnistyi niinikään syksyllä 2002. Yhdysopettajien koulutukseen kuuluu yritysvierailuja ja tutustumista alueen eri elinkeinoaloihin. Yritysten edustajat ovat vierailleet kouluilla kertomassa toiminnastaan.
Lisätietoja:
Länsipuiston koulu, Kaisu Kåla, 06-8379515, kaisu.kola (at) kokkola.fi
Kälviän-Ullavan koulu
Kälviällä Nuori Yrittäjyys-ohjelma on saanut tuulta purjeisiin vuoden 2002 aikana. Ensimmäinen oppilaiden perustama miniyritys myy puulastuja lemmikkien tarpeisiin. Kälviän-Ullavan yläasteella opettajat vierailivat yrityksissä vapaatunneillaan 7. luokkien tet-jaksojen aikana. Opettajan huoneen seinälle laitettu vierailulista täyttyi nopeasti. Kolmannes koulun opettajista vieraili useammassa kuin yhdessä yrityksessä. Kokemukset ope-tetistä ovat olleet positiivisia.
Lisätietoja:
Kälviän-Ullavan koulu, Riitta Nissilä, 06- 8269424, riitta.nissila (at) kalvia.fi
Lohtajan koulu
Lohtajalla käynnistyi syksyllä 2002 ensimmäinen varsinainen yrittäjyyden valinnaiskurssi. Kurssilla käydään läpi yrittäjyyteen liittyvää perustietoutta Painopisteinä ovat paikalliset pienyritykset eri aloilta. Oppilaat ovat olleet innostuneita. He ovat tutustuneet kurssin aikana yrityksiin, tehneet haastatteluja sekä erilaisia esitelmiä. Aiemmin yrityksistä on tehty esittelyjä Internetiin.
Yrittäjyyskasvatukselle on yhä enemmän kysyntää. Yrittäjyyskurssien lisäksi yrittäjyysasennekasvatus tarkoittaa käytännössä eriasteisia, monipuolisia keskusteluja ja opastuksia tuntien lomassa eri aiheista. Tulevaisuuden haasteena on yrittäjyyskurssien pysyvyys ja alkaneen yhteistyön syventäminen yritysten, yrittäjien ja päättäjien kanssa. Kehittämisen haasteena on jatkossa oma paikallinen hanke.
Lisätietoja:
Lohtajan koulu, Kimmo Erkkilä, 06-8812303, kimmoerkkila (at) hotmail.com
Kokkolan yhteislyseon lukio
Kokkolan yhteislyseon lukio on toteuttanut yrittäjyyskasvatustoimintaa sekä yrittäjyyskasvatusyhteistyötä monin eri tavoin. Tavoitteena on ollut opintoretken/leirikoulujen rahoitus, tutustuminen teollisuuden yrityksiin ja tuotantoprosesseihin/palvelumuotoihin sekä yrittäjäksi innostaminen. Yhteistyötä on tehty mm. seuraavasti:
1. Prisma: perinteistä kummiyritystoimintaa, vierailuja, työntekoa, varainkeruuta vuodesta –92
2. IVO, Pohjola, Kemira, OMG, OP ym. vierailuja (kemia, fysiikka, taloustieto)
3. Lisäksi varainhankintaa 1-2 luokilla opintoretken rahoittamiseksi
Koululla toimivat yritykset: Oppilaiden kahvilatoiminta (satunnaisesti), Oppilaiden kioski, Myyntityötä oppilaskunnan ja luokkien varojen kartuttamiseksi, Museon kanssa kehitteillään yhteistyötä, jossa oppilaiden ja opettajan kanssa suunnitellaan paikallisten museoihin tutustumista ja oppilaille opastustöitä.
Lisätietoja:
Yhteislyseon lukio, Toni Luoto, 06-8289624, toni.luoto (at) kokkola.fi
Lisätietoja muista Kokkolan seudun oppilaitoksissa toteutettavista yrittäjyyskasvatustoimista:
YES-yrittäjyyskasvatuskeskus, Kaisu Kåla, 06-8379515, 06-8289624, kaisu.kola (at) kokkola.fi
TAMPEREEN SEUTU
Hanke kuuluu Suomen Kuntaliiton koordinoimaan Yrittäjyys ja kunnat -yrittäjyyskasvatushankkeeseen.
Tampereen seutu- pilottikunnan muodostavat Tampereen lisäksi neljä ympäristökuntaa; Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä ja Pirkkala. Tampereen seudulla on käynnissä useita erilaisia yrittäjyyskasvatus-hankkeita. Uusyrityskeskus Ensimetri on vahvasti mukana Tampereen ja ympäristökuntien yrittäjyyskasvatuksessa. Tampereen kaupungissa yrittäjyys-projektin ympärille on koottu useasta kouluyksiköstä noin 120 opettajan verkosto.
Lisätietoja:
Uusyrityskeskus Ensimetri, Erkki Uitti, 03-2516606, erkki.uitti (at) ensimetri.fi
Yrittävä Hervanta-projekti
Tampereen Hervannan kaupunginosassa käynnistyi vuoden 2001 alussa projekti, jonka tavoitteena on uuden yrittäjyydelle myönteisen sukupolven kasvattaminen ja yrittäjyydelle suotuisan ilmapiirin aikaansaaminen koko kaupunginosaan. Projektin kohderyhmänä ovat Hervannan päiväkodeissa ja kouluissa toimivat aikuiset sekä lukion ja ammattioppilaitoksen opiskelijat (eivät päiväkotilapset eivätkä peruskoulun oppilaat). Projektia hallinnoi Tampereen Seudun Uusyrityskeskus ry Ensimetri.
Yrittävä Hervanta –projektilla on kaksi päätoimintamuotoa: yrittäjyyskasvatus Hervannan kouluille/oppilaitoksille sekä alkavien/toiminnassa olevien yrittäjien ja yrittäjyydestä kiinnostuneiden yritysneuvonta. WebCT on keskeinen oppimistyökalu Yrittävän Hervannan kouluille suunnatuissa yrittäjyyskasvatushankkeissa.
Esimerkkejä Yrittävä Hervanta-projektissa toteutetusta yrittäjyyskasvatuksesta
Päiväkoti
Päiväkoti Telkkä on mukana Vihreä Lippu –projektissa, joka on Suomen ympäristökasvatusseuran organisoima hanke. Telkän päiväkodin henkilökunnalle ollaan suunnittelemassa Sisäisen Yrittäjyyden Kehittämispakettia (liittyy Vihreä Lippu –projektin dokumentointiin). Suunnittelussa on nuorilla yrittäjillä ja ammattioppilaitoksen opiskelijoilla keskeinen asema: Tekemällä oppiminen – Puusta IT-aikaan. Ohjemaan kuuluu mm. puutyön opiskelua ammattioppilaitoksella yhdessä puutyöopiskelijoiden kanssa. Nuoret osuuskuntayrittäjät (opiskelijat) kertovat omasta yrittäjyydestään ja opastavat päiväkodin henkilökuntaa sanomalehden visuaaliseen ja tekniseen maailmaan (Lähiympäristö –teeman paperidokumentointi).
Peruskoulu
Suunnitteilla on Pohjois-Hervannan ja Ahvenisjärven koululle yhteinen yrittäjyyskasvatusmalli opettajien työvälineeksi sekä myös opettajan itsensä analysointiin ja kehittämiseen. Vetäjänä toimii yrittäjä, joka on koulutukseltaan psykiatrinen erikoissairaanhoitaja: ”AIM – Itsensä Kehittämisen Malli” (I´m = Minä Olen, aim=Tavoite): omien tavoitteiden laatiminen, suunnittelu ja toteuttaminen. AIM- malli palvelee nykyistä opiskelua, opiskelun ohjaamista, jatko-opintoja ja tulevaisuuden työnhakua/työelämää. Käytännössä koulut valitsevat 2-4 pienryhmää, joissa mukana olevat oppilaat tuovat oman näkemyksensä mallin sisältöön. Projektissa käsitellään myös ns. yrittäjäpersoonaa, sisäistä yrittäjää, jonka ominaisuuksista on hyötyä opiskelussa, harrastustoiminnassa ja työelämässä
Etelä-Hervannan yhtenäiskoulu
Koulussa järjestettiin vanhempainyhdistyksen toteuttama Vuosikirja-projekti, jossa koulun oppilaat toimittivat yhdessä Hervannan ammattioppilaitoksen kanssa julkaisun. Vanhempainyhdistys oli vastuussa talouden turvaamisesta, mutta oppilaat toteuttivat yhdessä luokkien kanssa vuosikirjan. Kirja oli maksullinen ja siitä saaduilla tuloilla palkittiin eri tavalla ansioituneita opiskelijoita. Lisäksi järjestettiin 6. luokan ja 2. luokan yhteinen projekti, jossa kyseiset luokat järjestivät mainoskulkueen. Oppilaat ja heidän vanhempansa myivät mainoksia ja valmistivat banderolleja yrityksille pientä korvausta vastaa. Myytyjen mainosten kanssa luokat kulkivat ympäri Hervantaa kantaen banderolleja ja huudellen yrityksiä mainostavia iskulauseita. Saadut varat luokat käyttivät leirikoulujensa toteuttamiseen.
Lisätietoja:
Yrittävä Hervanta-projekti, Tuula Malvisalo, Uusyrityskeskus Ensimetri, 03-3576720, tuula.malvisalo (at) ensimetri.fi
Yrittäjyyskasvatus esimerkkejä Lukion opinto-ohjauksessa Tampereen Kaarilan lukiossa
Kaarilan lukiossa on pyritty elämään ajassa huomioiden muutoksen, että pystytään vastaamaan erilaisiin tulevaisuuden haasteisiin. Menestymisen avaimet ovat positiivisessa oppimisilmapiirissä : yritteliäässä, ennakkoluulottomassa ja vastuullisessa toiminnassa johon koko talon väki on sitoutunut.
Esimerkki lukion opinto-ohjauksesta:
Lukion toisen vuoden aikana opinto-ohjauksessa opiskelijat keskittyvät oman urasuuntautuneisuutensa kehittämistyöhön. Tämä toteutetaan lukiossa omana kurssina (lopo2), jonka nimikin on enteellinen ”yrittäjyys- ja työelämätietous”. Koko lukuvuoden kestävän kurssin keskeisiä tehtäviä ovat Yrittäjyyden käsitteen ja sisällön sisäistäminen sekä reaaliaikaisen työelämätietouden tarpeellisuuden ymmärtäminen.
Toteutus
Käytännössä lopo2 toteutetaan siten, että syksyllä ensimmäisen jakson aikana opiskelijat perehtyvät yrittäjyyteen ja työelämätietouteen tutustumalla etukäteen eri alojen yrityksiin ja niissä vaadittaviin koulutusvaihtoehtoihin oman kiinnostuksensa mukaan. Tutustuminen tapahtuu esimerkiksi yritysten kotisivujen avulla ja vierailemalla ohjatusti ja/tai omatoimisesti niissä (3-6 kpl) sekä raportoimalla vierailukäyntiensä näkemykset ja kokemukset opinto-ohjaajalle. Yrityksiin tutustumalla pyritään lisäämään konkreettista tietoa nykypäivän työelämän tarpeista ja vaatimuksista sekä annetaan rakennusaineita nuoressa orastavalle ura-suuntautuneisuudelle. Toisen lukiovuoden puolivälissä opiskelijat saavat uuden tehtävänannon, jonka perusteella he kevätlukukauden alun aikana tekevät itselleen eri lähteitä käyttäen (opinto-oppaat, internet, eri oppilaitosten infot jne.) kolme vaihtoehtoista urasuunnitelmaa.
Maaliskuussa ylioppilaskirjoitusten aikana on kaikille Kaarilan lukion toisen vuoden opiskelijoille suunnattu AVO-päivä, jolloin eri jatko-oppilaitoksien järjestämissä infotilaisuuksissa päivän aikana opiskelijat tutustuvat koulutustarjontaan omien kiinnostustensa mukaan. Toinen opiskeluvuosi lukiossa on ohjauksen kannalta tärkeä, sillä juuri tuon vuoden aikana monilla nuorilla kypsyy vähitellen mielikuva ja käsitys siitä, mitä ”isona” aikoo tehdä, eli kuten viisas sanonta kuuluu: ”Ellet tiedä minne olet menossa, päädyt jonnekin muualle.”
Kokemuksia
Lukion kurssitarjotin ei tällä hetkellä anna kovinkaan paljoa pelivaraa esimerkiksi kokonaisien työpäivien mittaisiin tet-jaksoihin pidemmistä puhumattakaan ilman, että se jo haittaisi tuntuvasti muuta opiskelua ja koulun aikatauluja. Käytössämme oli kuitenkin lukiokielellä ilmaistuna kaksi koodia (1 ja 2), mikä tarkoittaa viikossa kymmentä tuntia. Pisimmät yhtäjaksoiset rupeamat olivat keskiviikkona iltapäivällä ja perjantaiaamuisin. Suurin ongelma aikataulun lisäksi oli sopivien tutustumiskohteiden löytäminen suhteellisen pienessä ajassa. Soittokierroksia tehdessä törmättiin myös asenteisiin, joita yritettiin peitellä vetoamalla eri syihin kuten esim. turvallisuustekijöihin tai tietoturvasyihin – saattoivat olla oikeitakin! Onneksi kuitenkin löytyi yrityksiä, jotka heti näkivät lukiolaisissa tulevaisuuden potentiaalisia työntekijöitä ja suhtautuivat myönteisesti vierailuideaan ja vaivautuivat vielä järjestämään laadukkaan ja mieleenpainuvan tet-kokonaisuuden.
Tavoitteena oli käytettävissä olleen ajan antamissa rajoissa käydä joukolla tutustumassa muutamaan erilaisia työelämän aloja edustavaan yritykseen. Tämän lisäksi opiskelijat kävivät omatoimisesti hankkimissaan kohteissa, joten kukin kävi 4-5:ssä yrityksessä jakson aikana. Jatko-opiskelumahdollisuuksiin erityisesti kaupan ja hallinnon alalla kävimme tutustumassa Tampereen ammattikorkeakoulussa Finlaysonin alueella. Kevääksi 2003 on Tampereen kaupungin kanssa alustavasti sovittu kunnallisia aloja esittelevä tilaisuus, joka näin lukiotasolla on mitä ilmeisemmin uutta ja ainutkertaista.
Opiskelijoiden tehtävänä oli tutustumiskäyntien perusteella (ja myös kotisivujen avulla) selvittää mm. kohteen toimiala, sijainti, laajuus, henkilöstön määrä ja koulutusvaatimukset sekä muutamien esimerkkien avulla koulutusväylät omilla kommenteilla ryyditettyinä sekä laatia kustakin kohteesta asianmukainen raportti joko yksin tai ryhmänä. Raportteja lukiessani havaitsin, että suurin osa oli perehtynyt vastuullisesti ja kiinnostuneina asiaan ja että ajatukset jatko-opiskeluista ja uravalinnoista olivat jo alkaneet orastaa. Opinto-ohjaajan näkökulmasta katsottuna miellyttävä havainto! Vierailut yrityksissä sekä koulun auditoriossa pidetyt vierailuluennot näyttävät olleen opiskelijoita kiinnostavia päätellen läsnäoloaktiivisuudesta, josta en juuri moitittavaa löytänyt.
Jakson päätteeksi opiskelijat täyttivät palautelomakkeen, joiden perusteella voisi sanoa, että tet-jakson järjestämisellä lukiossa on tilaus. Vain harvat olivat löytäneet jotain huonoa tutustumiskäynneistä, jollei sellaisena pidetä sitä, että joutui heräämään tavanomaista aikaisemmin ehtiäkseen keskustassa sijaitsevaan kohteeseen. Useimpien mielestä parasta oli se, että sai paljon tietoa työmahdollisuuksista, työelämästä ja koulutusmahdollisuuksista. Monissa kommenteissa kiitettiin sitä, että koulu oli järjestänyt heille mahdollisuuden tutustua erilaisiin yrityksiin ja toivottiin myös tutustumiskäyntejä esimerkiksi yliopistolle. No, jälkimmäinen toteutuu kevään 2002 aikana. Hauska ja positiivinen näkemys kurssista kuului: ”mukava, keventävä ja tulevaisuuteen katsottuna hyödyllinen kurssi”! Erään opiskelijan toteamus ”kurssista oli pelkkää hyötyä” kuvannee lukion aikana tapahtuvan työelämään tutustumisen tarpeellisuutta. Tästä on hyvä jatkaa!
Lisätietoja:
Kaarilan lukio, rehtori Jaakko Isosävi, 03-3459311, jaakko.isosavi (at) tt.tampere.fi,
opo Teuvo Koskinen, 03-3459317, teuvo.koskinen (at) tt.tampere.fi
Kangasalan lukiossa mietitään profiloitumista
Kangasalan lukiossa toteutetaan yhden lukiokurssin mittaista yrittäjyyskasvatuskurssia. Kurssi toteutetaan yhteistyössä paikallisen yrittäjäjärjestön kanssa siten, että luennoitsijat tulevat pää-asiassa paikallisista yrityksistä. Lisäksi kurssi tekee yritysvierailuja ja kurssilaiset harjoittelevat
paikallisissa yrityksissä 4 päivää. Mm. matkoja tai leirikouluja sisältävät kurssit tekevät työ-projekteja paikallisen yritysverkoston kanssa. Aktiivisimpia ovat Osuuspankki, Prisma ja Free Heels, jotka tarjoavat työkeikkoja leirikouluavustusta vastaan kiitettävästi. Muiden aineiden osalta mm. kemian ja biologian ympäristö- ja työkurssit vierailevat yrityksissä teoriaopintojen yhteydessä.
Kangasalalla on pyritty vastaamaan Tampereen uuden hyperlukion opiskelijaimuun, joten keskustelu profiloitumisesta on käynnistynyt. Profiloitumisen yksi pääteema on ollut yrittäjyyskasvatus. Asiasta on keskusteltu paikallisten päättäjien ja mm. kansanedustaja Maija Tiuran kanssa. Asia edennee luvanhakuasteelle lukuvuoden 02-03 aikana.
Lisätietoja:
Ismo Tahvanainen, Kangasalan lukio, 03-3773785, ismo.tahvanainen (at) kangasala.fi sekä Kangasalan lukion nettisivut
Yrittäjyyskurssi Ylöjärven lukiossa
Ylöjärven lukion yrittäjyyskurssi keskittyy kuluvan lukukauden abiturientteihin. Seuraavassa esimerkkinä kurssin 2002-2003 ohjelma. Kurssi toteutetaan lukuvuoden 1.jaksolla.
1.luento Kurssi Esittely: kurssin vetäjä Heikki Nurmela - Ylöjärven yritysten toimintaympäristö – yritysmuodot
2.luento Sijoituskilpailun käynnistäminen
3.luento Yritysten perustaminen käytännössä - Soveltuminen yrittäjäksi/ soveltumistesti Startia
4.luento Yrityksen rahoitus
5.luento Yrityksen johtaminen - Yrityksen verotus
6.luento Tuotannon seuranta ja suunnittelu - yritysvierailu
7.luento It- ja muoviteollisuuden näkymiä ja työvoimarekrytointi - yritysvierailu
8.luento Matkailuelinkeino Pirkanmaalla
9.luento Yritysten sidosryhmät
10.luento Franchising yrittäjyytenä
11.luento Yrityksen vakuutusturva
12.luento Body language-mitä kehomme ja ilmeemme viestittävät? - Käytännön harjoituksia
13.luento Liikelounas:
- ruokailu – ja käytöstavat ravintolassa
- mitkä ovat isännän velvollisuudet
- lounas
Kurssi järjestetään yhteistyössä Ylöjärven Yrityspalvelu oy:n ja Ylöjärven yrittäjien kanssa. Ylöjärven Yrityspalvelu oy maksaa mm. kurssin vetäjän palkan. Sponsoritukea saadaan niinikään ravintola Pilkingtonista sekä Nordeasta. Kurssin vetäjän kokemuksena kurssin markkinointi on ollut tämän mallin mukaan oppilaille helppoa. Kurssille osallistuu vuosittain kahden ryhmän verran oppilaita. Jotkut oppilaista ovat perustaneet yrityksen jo kouluaikana.
Lisätietoja:
Heikki Nurmela, Ylöjärven lukio, 040-5057414, heikki.nurmela (at) inforengas.fi
Lempäälässä perustettiin yrittäjyyskasvatustyöryhmä
Lempäälässä yrittäjyyskasvatusta on toteutettu eri kouluasteilla ja päiväkodeissa viitisen vuotta. Lempäälän kunnan yrittäjyyskasvatusohjelma Oppimalla yritteliäisyyteen julkaistiin 1999. Lokakuussa 2002 Lempäälän kunnan yrittäjyyskasvatustyöryhmä organisoitui ja aloitti toimintansa. Työryhmän tehtävänä on TET -toiminnan kehittäminen sekä yritysyhteistyön kehittäminen ja yrityskasvatuksen organisoiminen. Työryhmän työ alkoi samalla opetussuunnitelmatyön kanssa, joten yrittäjyyden merkitys opetussuunnitelmassa täsmentyy ja muuttuu käytännön toimenpiteiksi.
Lisätietoja:
Sääksjärven koulu, Jussi Karjalainen, 03-3744 448, jussi.karjalainen (at) lempaala.fi
Opetuspäällikkö Nina Lehtinen nina.lehtinen (at) lempaala.fi sekä www.koulut.lempaala.fi/saaksjarvi/