Koulu- ja oppilaitoskohtaisia esimerkkejä

Peruskouluja 
Alhoniityn ala-aste, NOKIAAlhoniityn ala-asteella on vuosien varrella kokeiltu käytännössä monenlaisia yrittäjyyskasvatuksen näkökulmia ja kokemuksia on koottu mm. seuraavien otsikoiden alle: Rehtoreiden ja opettajien perehdytysaineisto yrittäjyyskasvatukseen, Käytännössä kokeiltuja yrittäjyyskasvatuksen osioita retki- ja leirikoulurahoitusjärjestelmäksi koottuna ja Tapakasvatus osa yrittäjyyskasvatusta.
Lisätietoja: Alhoniityn ala-aste, rehtori Tauno Springare, 03-3418422, tauno.spiringare (at) nokiankaupunki.fi
Aseman, Kantalan ja Nykälän ala-asteet, HAUKIVUORIToiminta- ja teemapäiviä, jolloin oppilaat vastasivat ohjelmasta ja sen toimivuudesta.
Ehnroosin koulu > info > yrittäjyysMäntsäläläisesessa Ehnroosin koulussa sisäistä yrittäjyyttä painotetaan kaikessa koulun opetuksessa. Siihen liittyy tärkeänä osana yksilön hyvä ja tilanteeseen sopiva käyttäytyminen, työn tekeminen, toisten tukeminen ja parhaansa yrittäminen eri tilanteissa. Pyrkimys on, että tämä asenne näkyy jokaisena koulupäivänä. Yrittäjyys on koulussa ajattelu- ja toimintatapa, mutta ennen kaikkea suhtautumistapa kaikkeen koulutyöhön. Yrittäjyyskasvatuksella halutaan edistää oppilaiden tiedollista, taidollista ja asenteellista kehittymistä yritteliäiksi ja aktiivisiksi kansalaisiksi.
Haukivuoren yläasteYrittäjyyskasvatus on valinnaisena oppiaineena, jonka puitteissa oppilaille järjestetään käytännön läheistä aktiivisuutta ja omatoimisuutta sekä vastuunkantoa vaativaa toimintaa.
Kontion koulu, KUHMOKoulun tehtävä on ohjata oppijaa itseohjautuvaan oppimiseen ja yrittäjyyteen.
Kuoppakankaan koulu, VARKAUSYrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kehittää oppilaiden sisäistä ja ulkoista yrittäjyyttä.Eli tavoitteena on tukea oppilaiden yritteliäisyyttä, aktiivisuutta, luovuutta, sinnikkyyttä ja yhteistoiminnallisuutta ja auttaa oppilasta ymmärtämään yrittäjyyden yhteiskunnallista merkitystä.
Könönpellon koulu, VARKAUSPääpaino yrittäjyyskasvatuksessa on sisäisessä yrittäjyydessä ns. yrittävyydessä. Perinteisiä linkkejä työelämän ja koulun välillä ovat oppilaiden vierailut työpaikoilla ja oppitunneilla vierailevat asiantuntijat sekä 7-9 vuosiluokkien työelämään tutustumisjaksot (TET).
Pernon koulu, TURKU"Kyl määki yritä" on Pernon koulun 9.-luokkalaisten kirjoittamia yritystarinoita Turun seudulta. Kirja on hieno esimerkki yrittäjyyskasvatuksesta ja aktiivisesta kansalaisuudesta EN:n teemavuotena sekä osoitus eri oppiaineiden yhteistyöstä. Yritystarinaprojektia varten oppilaat perehtyivät yhteiskuntaopin tunneilla talous- ja yritysasioihin ja äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla eri tekstilajien, tarinan ja haastattelun, piirteisiin. Haastattelemista harjoiteltiin Turun kirjamessuilla ja julkaisu muokattiin tietokoneluokassa. Oppilaiden yrittävyyttä osoittaa opiskelijoiden oma työskentely projektin aikana ja yhteiskunnallista aktiivisuutta lisäsi yritysten kanssa tehty yhteistyö, jossa myös päästiin harjoittamaan sosiaalista vuorovaikutusta.
Kirjaa käytetään äidinkielen oheislukemistona ja sitä jaetaan kouluun tuleville kahdelle seuraavalle ikäluokalle.
Lisätietoja: äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja  Tarja Strandén, tastrand(at)tkukoulu.fi ja Monica Paasikivi, ekonomian ja tekstinkäsittelyn opettaja.
Puistolan koulu, HELSINKI

Yrittäjyyskasvatusta ja verkko-opetusohjelmia
Tämän päivän peruskoululainen käyttää tietotekniikkaa omassa koulutyössään. Helsingin Puistolan koulun oppilailla oli mahdollisuus oppia yrittäjyyttä ja taloutta uudessa oppimisympäristössä internetissä Taloustiedon verkko-opetusohjelman avulla. Koulu kokeilee Taloustiedon verkko-opetusohjelman Taloustiedon opetusosiota pilottikouluna sekä osallistuu ohjelmaan sisältyvään kahteen valtakunnalliseen Talouskilpailuun. Ohjelma on tarkoitettu nuorille käytännön raha-asioiden perehdyttämiseen ja opettamiseen ja se opastaa mm. arkipäivän raha-asioiden hoitamista, antaa tietoa korkojen määräytymisestä markkinoilla ja sijoitusrahan pyörimisestä pörssissä jne. Esimerkit ovat talouden tästä päivästä.

Kokemuksia
Taloustiedon verkko-opetusohjelma on vain yksi tapa toteuttaa yrittäjyyskasvatusta Puistolan koulussa. Bisnes on yksi koulun yksi painotusalueista. Koulun oppilaat valitsevat viidestä valittavasta yhden painotuksen jo kuudennen luokan keväällä. Valittu painotus alkaa seitsemännellä luokalla siten, että painotusta on lukujärjestyksessä kaksi vuosiviikkotuntia seitsemännellä, kahdeksannella ja yhdeksännella luokalla. Oppilaan päästötodistukseen merkitään opiskeltu painotusalue. Bisnes painotus sisältää taloustietoa, yrittäjyyttä ja kotitaloutta seitsemännellä luokalla, taloustietoa ja yrittäjyyttä kahdeksannella luokalla sekä taloustietoa, yrittäjyyttä ja englannin kieltä yhdeksännellä luokalla. Emoaineet ovat yhteiskuntaoppi, kotitalous ja englanti. Opetus tapahtuu yhteistyössä mm. yritysten kanssa esimerkiksi kummiyritystoimintana.

Koulussa toteutetaan tämän lisäksi Nuori Yrittäjyys-ohjelmaa, josta on saatu hyviä kokemuksia. Nuori Yrittäjyys-koulutusohjelma on  yrittäjyysprojekti ja opinto-ohjelma nuorille. Ohjelman tavoitteena on oppia yrittäjyyttä learning by doing eli tekemällä oppii-menetelmän avulla. Projektissa oppilaat perustavat miniyrityksiä, toimivat omissa yrityksissään ja lakkauttavat toiminnan lukuvuoden lopussa. Projektissa on mahdollisuus suorittaa kansainvälinen kielitutkinto. Projekti jatkuu koulussa jo kahdeksatta vuotta. Nuori Yrittäjyys-projekti.

Elinkeinoelämässä taloudellisesti vastuulliseen toimintaan kuuluu kannattavuudesta ja kilpailukyvystä huolehtiminen kestävällä tavalla. Onnistuneista yrittäjyyden ja taloustiedon oppimistuloksista hyötyy koko koulu, myöhemmin nuorten vartuttua kunta, talousalue, valtio Euroalue jne. Tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee osaavia nuoria, joilla on vastuuntuntoa, kykyä työskennellä itsenäisesti ja vaikuttaa omaan elämään vahvuuksiensa mukaisesti.

Hanke kuuluu Suomen Kuntaliiton koordinoimaan Yrittäjyys ja kunnat -yrittäjyyskasvatushankkeeseen. 

Lisätietoja:
Puistolan koulu, Paula Suolanen, 09-31082525, paula.suolanen (at) edu.hel.fi

Lyseonmäen koulu, HEINOLA

Yrittäjyyskasvatushanke vuosina 1999-2002
Projektin tavoitteena oli lähentää koulua ympäröivään yhteiskuntaan ja tutustuttaa oppilaat nykypäivän yrityselämään. Projektilla pyrittiin myös siihen, että oppilaat sisäistäisivät yrittäjyyden vaatimukset: oma-aloitteisuuden, ahkeruuden, rehellisyyden ja hyvätapaisuuden. Lisäksi projektin tarkoituksena oli etsiä keinoja, joilla koulun ja lähialueen yritysten yhteistoimintaa voitaisiin projektin jälkeen jatkaa. Hanke kuuluu Suomen Kuntaliiton koordinoimaan Yrittäjyys ja kunnat -yrittäjyyskasvatushankkeeseen.

Keväällä 1999 kouluun päätettiin perustaa yrittäjyyskasvatusluokka, 7 Y-luokka. Ala-asteen oppilaita informoitiin tulevasta luokasta ja halukkaat oppilaat ilmoittautuivat erillisellä lomakkeella. Luokalle pyrki 60 oppilasta, joista valittiin 11 poikaa ja 11 tyttöä. Oppilaiden aiempaa koulumenestystä tai vanhempien yritystaustaa ei kartoitettu.
 
Yhteistyötahot
Projektin vetäjinä toimivat kaupallisten aineiden opettaja, opinto-ohjaaja, historian ja yhteiskuntaopin opettaja ja rehtori. Kaupallisten aineiden opettaja toimi samalla luokanvalvojana. Opettajat osallistuivat joillekin kuntainliiton järjestämille koulutuspäiville. Historian ja yhteiskuntaopin opettaja oli mukana OPEKO:n järjestämässä Yrittäjyyskasvatuksen Tähtiopettaja -koulutuksessa. Toiminnassa lisäksi mukana Heinolalaisia yrityksiä.Heinolan kaupungin elinkeinoasiamies auttoi kummiyritysten hankinnassa. Muuten elinkeinoasiamies ei ollut projektissa mukana. Näiden lisäksi oppilaiden vanhemmat osallistuivat aktiivisesti vanhempainiltoihin.

Yrittäjyyskasvatustoiminta 7. luokan aikana:
7.luokan aikana toteutettiin Suunnittelu oppilaiden kanssa, Suunnittelupalaveri kummiyritysten kanssa, Ylimääräinen vanhempainilta, Vierailut kaikissa kummiyrityksissä, Schauman Woodin järjestämä metsäretki sekä Rahankeräys opintoretkeä varten: torimyynti, pikkujouluesiintymiset, kummiyrityksen lasten pikkujoulujuhlan  järjestäminen

Yrittäjyyskasvatustoiminta 8. luokan aikana:
8. luokan aikana toteutettiin Nuori yrittäjä - valinnaiskurssi (1vt), Ylimääräinen vanhempainilta, Oppilaiden ylimääräinen tet-viikko kummiyrityksissä, Kioskin pitäminen koululla, Osallistuminen Jyväskylän Puumessuille kummiyrityksen kanssa sekä Rahankeräys: torimyynti, pikkujouluesiintymiset, kummiyrityksen lasten pikkujoulujuhlan järjestäminen

Yrittäjyyskasvatustoiminta 9. luokan aikana:
9.luokan aikana toteutettiin Nuori yrittäjä -valinnaiskurssi (1vt), Oppilaiden tekemä luokan esittely kummiyrityksille, Oppilaiden tekemät yritysesittelyt, Ylimääräinen vanhempainilta, Rahankeräys: torimyynti, kummiyrityksen lasten pikkujoulujuhlan järjestäminen, kummiyrityksen sählyturnauksen kahvituksen järjestäminen ja lopuksi Opintoretki Ahvenanmaalle ja Tukholmaan toukokuussa 2002. Opintoretken rahoitus koostui Oppilaiden yhdessä keräämästä rahoituksesta (suurin osa), Oppilaiden omasta rahoitusosuudesta (vaihteli oppilaittain), Koulutuslautakunnan avustuksesta sekä Koulun rahoitusosuudesta (vakuutukset ja linja-automatkat)

Kokemuksia
Koulu lähti toimintaan  mukaan ilman mitään rahoitusta. Opettajat eivät saaneet erillistä korvausta, vaikka tekivätkin paljon ylimääräistä suunnittelu- ja valvontatyötä toiminnan puitteissa. Opinto-ohjaaja oli ryhmästä ainoa, joka kokonaistyöaikansa puitteissa voi laskea toiminnan työaikaansa. Tällainen projekti vaatii onnistuakseen kuitenkin niin paljon normaalin koulutoiminnan ylitse menevää työtä, että siihen pitäisi voida panostaa myös rahallisesti. Myöskään oppilaille järjestettävään toimintaan ei ollut varattu mitään erillistä rahoitusta.

Suunnittelutyötä tehtiin toiminnan edetessä. Olisi ollut ehkä hyvä, jos kokonaissuunnitelma olisi ollut tarkemmin valmiina ennen kuin hanke alkoi. Tietty määrä joustavuutta suunnitelmissa silti tarvitaan, koska uusia ideoita syntyi matkan varrella.

Muiden aineenopettajien saaminen mukaan ei toteutunut. Vain suunnitteluryhmässä olleet opettajat toteuttivat yrittäjyyskasvatusajatusta myös oppitunneillaan. Äidinkielen ja tietotekniikan opettajat auttoivat kylläkin joidenkin projektien toteuttamisessa.

Oppilaiden rahankeräys opintoretkeä varten sai alussa liian suuren merkityksen. Se aiheutti myös oppilaiden välille ristiriitoja, koska kaikki eivät osallistuneet yhtä aktiivisesti. Myös opintoretken kohteen valinta aiheutti riitoja. Aluksi oppilaat haaveilivat paljon pitemmälle suuntautuvasta ja kalliimmasta retkestä. Luokan hyvän yhteishengen luomiseen olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota projektin alkuvaiheessa.

Oppilaiden palautetta toiminnasta:
Oppilaat olivat tyytyväisimpiä koulun ulkopuolella tapahtuneeseen toimintaan: yritysvierailuihin ja varsinkin työharjoitteluun kummiyrityksissä. Oppilaiden mielestä oli hyödyllistä tutustua erityyppisten yritysten toimintaan. Monet olivat tyytyväisiä myös metsäretkeen ja puualan messuihin. Muutama oppilas olisi halunnut valita Nuori yrittäjä -kurssin tilalle jonkun muun koulussa tarjottavan valinnaiskurssin. Y-luokan oppilaille ko. kurssi oli pakollinen. Muilla koulun oppilailla oli siten enemmän valintamahdollisuuksia. Oppilaiden oli vaikea arvioida sitä, miten he itse kehittyivät projektin aikana. Jotkut oppilaat mainitsivat seuraavia ominaisuuksia: suunnitelmallisuuden ja järjestelmällisyyden kehittyminen, itsenäistyminen, itsevarmuuden lisääntyminen ja esiintymiskyvyn parantuminen.

Yrittäjyyskasvatus tästä eteenpäin:
9Y-luokan saatua päättötodistuksen loppui koulustamme luokkamuotoinen yrittäjyyskasvatus. Toimintaa päätettiin jatkaa eri oppiaineiden tasolla, jolloin se voisi koskettaa suurempaa oppilasryhmää. Aineenopettajia (tekninen/tekstiilityö, kotitalous, äidinkieli, tietotekniikka jne.) kannustetaan tekemään yhteistyötä sellaisten paikallisten yritysten kanssa, jotka liittyvät heidän opettamaansa oppiaineeseen. Tämä kuitenkin vaatii erillistä rahoitusta matkakustannusten kattamiseksi.

Lisätietoja:
Heinolan Lyseonmäen koulu, rehtori Mirja Hirvikallio, 03-8493415, mirja.hirvikallio (at) heinola.fi


Lukioita 
Etelä-Tapiolan lukio

- Yrittäjyyskasvatus on koulun oma oppiaine, jossa tarjotaan seitsemän erilaista kurssia. Opiskelija voi valita ne kaikki tai vain osan niistä. Kurssien tavoitteena on antaa opiskelijoille mahdollisimman oikea kuva yrittäjyyden merkityksestä ja työelämän vaatimuksista. Kasvatuksellisena tavoitteena on osoittaa opiskelijoille omatoimisuuden ja vastuuntunnon merkitys elämänhallintaa lisäävinä ominaisuuksina.

Haukivuoren lukio

- Yrittäjyyskasvatus toteutuu historian soveltaviin kursseihin lukeutuvalla matkailupalvelukurssilla. Koulutuksessa toteutui yhdellä kertaa matkailun kehittäminen, asiakaspalvelu ja kansainvälisyys. Kurssin tarkoituksena on antaa oppilaille valmiuksia kausiluonteisiin töihin matkailu- ja palvelualoilla.

Juuan lukio > kurssit > soveltavat kurssitYrittäjyyskasvatuksen kurssi YH5: Yrittäjän henkiset valmiudet, liikeidea, yhteysverkot, toiminnan suunnittelu, rahoitus, yritysmuodot, markkinointi, kirjanpito ja verotus, vierailut yrityksissä ja yrittäjien vierailut, yritykseen tutustuminen.
Pyhäjoen yrittäjyyslukio

- Lukion toimintaideaan kuuluu kehittää opiskelijassa niin sanottua sisäistä yrittäjyyttä eli itsenäisyyttä ja vastuun ottamista omasta oppimisesta. Lisäksi opiskelija voi halutessaan kehittää itsessään ns. ulkoista yrittäjyyttä eli tutustumista yritystoimintaan ja pienten harjoitusyritysten perustamista ja pyörittämistä. Pyhäjoen lukion 2.luokkalaiset ovat jo vuodesta 1989 alkaen järjestäneet vuosittain messut, joiden tarkoituksena on rahoittaa osa opintomatkoista sekä tarjota alueen yrittäjille kohtaamispaikka.

Sulkavan lukio

- Yrittäjyyskasvatuksella tuetaan oppilaan omaa yritteliäisyyttä, aktiivisuutta ja luovuutta, joita hän tarvitsee kaikessa opiskelussaan ja myöhemmin elämässään.

Turun lyseon lukio

- Yrittäjyyskasvatusta tarjotaan lukiolaisille neljä kurssia ja niiden lisäksi vielä kaksi, joiden aikana voi miettiä oman yritysidean ja toteuttaa sen. Tavoitteena on, että jokainen löytäisi oman sisäisen yrittäjyytensä ja oppisi kehittämään sitä. Tarkoituksena on myös opettaa oma-aloitteisuutta ja tarjota lisäeväitä elämään.

Lammin lukio

Hanke kuuluu Suomen Kuntaliiton koordinoimaan Yrittäjyys ja kunnat -yrittäjyyskasvatushankkeeseen.

Lammin lukion yrittäjyyskurssi
Lammilla yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on ollut alusta asti kasvattaa lammin lukiota käyviä lammilaisia, tuuloslaisia ja hämeenkoskelaisia nuoria yrittäjyyteen, antaa heille perustiedot ja -taidot yritystoiminnasta sekä kannustaa heitä hakeutumaan sellaisiin jatko-opintoihin, että heillä ne käytyään olisi mahdollisuus ja halu palata omalle paikkakunnalleen hyödyntämään tietotaitoaan yritystoiminnassa. Omalta osaltaan tämä koulutus tukee Lammin, Hämeenkosken ja Tuuloksen kuntien tavoitetta säilyttää kunnat elinvoimaisina kuntina, jotka houkuttelevat uusia yrityksiä ja asukkaita. Tarkoitus on kehittää ja avartaa nuorten yrittävää elämänasennetta.

Yrittäjyyskasvatuksen opintokokonaisuus
Opiskelijat suorittavat lukuvuoden aikana yhteensä kuuden kurssin (yksi kurssi=38 h) mittaisen yrittäjyyteen kasvamisen opintokokonaisuuden. Opintojaksot järjestetään lukion, eri yhteistyötahojen sekä yrittäjien yhteistyönä. Opintokokonaisuuden aikana lähestytään yrittäjyyskasvatusta eri näkökulmista. Oppilaille annetaan perustietoa yrittämisestä ja luodaan kuvaa yrittävän elämänasenteen omaavasta yrittäjäpersoonasta. Opiskelijoiden omia valmiuksia kehitetään ja käytännön kautta harjoitellaan mm. työhakemusten ja ansioluetteloiden tekoa. Teoriajakson aikana koululla käy vierailevia luennoitsijoita, jotka valitaan opiskelijoiden toiveiden ja aikaisempien kokemusten pohjalta.

Opintokokonaisuuden teoriaosuuteen on kuulunut alusta asti tutustumiset paikallisiin yrityksiin. Yritysvierailuiden isännät ovat kertoneet vierailuilla mm. miksi heistä tuli yrittäjiä ja mitä yrittäjyys vaatii. Opiskelijat kirjoittavat yritysvierailuista raportteja, jotka liitetään kurssilla toteutettavaan portfolioon.

Työssäoppimisjaksoon oppilaat valmistautuvat jo teoriakursseilla. Oppilaat käyvät pareittain haastattelemassa paikallisia yrittäjiä. Oppilaat tekevät ja lähettävät kurssilla työpaikkahakemuksia harjoitusmielessä. Näin työpaikan hakemista kokonaisvaltaisesti alusta loppuun. Harjoittelun tuloksena kaikki opiskelijat saavat kesäksi harjoittelupaikan, jossa suorittavat työssäoppimisjakson. Opiskelijat saavat työssäoppimispaikoistaan myös todistuksen, jossa työnantaja arvioi sanallisesti opiskelijan työskentelyä yrittäjän näkökulmasta. Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä työssäoppimisjaksoonsa sekä saamaansa kokemukseen.

Kokemuksia
Vuonna 2002 osa kurssilaisista osallistui paras liiketoimintasuunnitelma kilpailuun, joka oli Hämeen Uusyrityskeskuksen organisoima nuorille suunnattu  kilpailu. Tarkoitus oli luoda realistinen, moniulotteinen ja toimiva liikesuunnitelma. Tuloksena oli ryhmätyösarjassa voitto ja yksilösarjassa kunniakirja. Tämä oli erinomainen osoitus kurssin motivoivasta vaikutuksesta.

Opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat vielä kurssin päätöstilaisuuden alusta loppuun. Tilaisuuteen kutsuttiin kurssin toteuttamiseen vaikuttaneiden lisäksi potentiaalisia ensi vuoden kurssilaisia, joille he kertoivat oman näkemyksensä opintokokonaisuudesta. Tilaisuus oli onnistunut ja opiskelijat saivat hyvää tietoa edustustilaisuuden järjestelyistä. Tilaisuuden kruunasi Kauppalehti Optio, joka oli mukana tilaisuudessa ja teki jutun Lammin yrittäjyyskasvatuksesta.

Oppilaat ovat mm. korostaneet kurssin soveltuvan muillekin kuin suoraan yrittäjäksi aikoville. Opintokokonaisuus on antanut heille hyvät lähtökohdat ja lisännyt omalta osaltaan yleissivistystä.

Lammin lukion yrittäjyyskurssi on esimerkki siitä, miten yrittäjyyskasvatusta voidaan toteuttaa lukion kursseina. Hyötynä myös kesätyöpaikat yhteistyöyrityksissä. Kehityssuuntana tulevassa uskotaan kurssien linkki/hyväksi lukeminen esimerkiksi ammattikorkeakouluopinnoissa.