Kouluruokailu

Ruokailutauko koulussa rytmittää luontevasti päivän työtä ja antaa sekä oppilaille että koulun henkilöstölle mahdollisuuden virkistäytyä. Ruokailun tulisi tarjota monipuolista ja terveellistä ravintoa, silmäniloa, yhdessäoloa, seurustelua ja hyvää oloa. Ruokailu on monille koulupäivän kohokohta.
 
Maassamme on tarjottu maksuton kouluruokailu kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille vuodesta 1948 lähtien. Myöhemmin maksuttoman kouluruokailun piirissä olevien opiskelijoiden määrää on laajennettu siten, että nykyisin noin 900 000 lasta ja nuorta nauttii päivittäin maksuttoman kouluaterian.

Säädökset edellyttävät terveellisen, tarkoituksenmukaisesti järjestetyn, ohjatun ja täysipainoisen maksuttoman kouluruokailun järjestämistä. Ruokailu on osa perusopetuksen koulujen opetussuunnitelmaa. Kouluruokailun järjestämisessä tulee huolehtia oppilaiden terveydestä ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisestä. Kouluruokailu, siihen liittyvät välipalat ja erityisruokavaliota noudattavien oppilaiden terveyden seuranta ovat osa oppilashuollon työtä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulun tulee määritellä kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavat terveys- ja ravitsemuskasvatuksen sekä tapakasvatuksen tavoitteet.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet on uudistettu

Opetushallitus on päättänyt aamu- ja iltapäivätoiminnan uusista perusteista 19.1.2011. Uusien perusteiden mukaiseen toimintaan tulee siirtyä 1.8.2011.

Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalle lapselle on säädösten mukaan tarjottava välipala. Maittava välipala ja ympäristön viihtyisyys lisäävät hyvinvoinnin kokemusta. Ruokailu ja lepo ovat yksi aamu- ja iltapäivätoiminnan sisällöllisistä kokonaisuuksista. Välipalan nauttimiseen liitetään kasvatuksellista ohjausta, jolloin ruoka- ja ravitsemuskasvatus ovat osa aamu- ja iltapäivätoimintaa. Lapsia ohjataan tarkoituksenmukaiseen ateriarytmiin sekä hyviin ruokavalintoihin ja ruokailutapoihin kiireettömässä ympäristössä. Välipalat suunnitellaan monipuolisiksi ja vaihteleviksi siten, että ne noudattavat kansallisia ravitsemussuosituksia ja ottavat huomioon ruokailuun liittyvät erityistarpeet.

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevasta kunnan toimintasuunnitelman sisällöstä päätetään kuntakohtaisesti. Toimintasuunnitelma sisältää mm. seuraavat asiat:

  1. Toiminta-ajatus ja tavoitteet 
  2. Sisällölliset painoalueet ja suunnittelun periaatteet 
  3. Toiminnan järjestämiseen liittyvät keskeiset asiat, joihin yhtenä osa-alueena kuuluu myös välipalan järjestäminen

Aineistoa toiminnan järjestäjien käyttöön

Kouluruokailusuositus
”Välipalat suunnitellaan monipuolisiksi ja vaihteleviksi siten, että ne noudattavat kansallisia ravitsemussuosituksia ja ottavat huomioon ruokailuun liittyvät erityistarpeet. ” Kouluruokailusuosituksessa on esitetty suositeltavien välipalojen kriteerit ja vinkkejä toteutukseen. (Kouluruokailusuositus; liite 1, sivu 13)

Järkipalaa   
Järkipalaa-hankkeessa rakennettu Hyvä välipala-sivusto tarjoaa myös työvälineitä välipalan järjestämiseen.

Opetushallitus on päättänyt aamu- ja iltapäivätoiminnan uusista perusteista 19.1.2011. Uusien perusteiden mukaiseen toimintaan tulee siirtyä 1.8.2011. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalle lapselle on säädösten mukaan tarjottava välipala.

Takaisin