Kouluruokailun ravitsemuksellinen ja sosiaalinen merkitys

Lasten ja nuorten ruokavalintoihin vaikuttavat osaltaan ympäristö, ruoan saatavuus, kaverit ja vanhemmat. Kouluruokailulla pyritään turvaamaan se, että oppilaat saavat jokaisen koulupäivänsä aikana tarkoituksenmukaisesti järjestetyn, ohjatun, täysipainoisen maksuttoman aterian.
 
Parhaimmillaan kouluruoka on monipuolinen ja tasapainoinen sekä järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti edistäen terveyttä, kasvua ja kehitystä. Kouluruoka kattaa osan lapsen ja nuoren päivittäisestä ravinnontarpeesta. Kouluruoka täydentää päivän muuta ruokailua. Koululounasta ei ole tarkoitettu päivän ainoaksi lämpimäksi ateriaksi. Kouluruokailussa kiinnitetään huomiota terveellisten, monipuolisten ja houkuttelevien ruokalaji- ja ruoka-ainevaihtoehtojen saatavuuteen sekä ohjataan oppilasta terveellisten ja monipuolisten aterioiden koostamiseen. Kouluruoan nautittavuuteen vaikuttavat ruoan tarjoilulämpötila, ruokailuympäristö ja muut viihtyvyystekijät. Valintamahdollisuudet lisäävät asiakastyytyväisyyttä ja osallistumista ruokailuun.

Kouluruokailun tavoitteet toteutuvat, kun ruoka maistuu ja sitä syödään. Kouluruoka on pääsääntöisesti suomalaista perusruokaa. Hyvään kouluateriaan kuuluvat lämmin ruoka, salaatti, raaste tai tuorepala, leipä, levite ja juoma. Ruokalistalla otetaan huomioon kansalliset, paikalliset ja vuodenaikojen mukaiset elintarvikkeet. Ruokalistaa kehitetään yhteistyössä oppilaiden ja kouluhenkilöstön sekä kotien kanssa. Ruokalistoja ja ruokalajeja sekä aterioiden osia vaihdellaan ja uudistetaan oppilaiden makutottumuksia vastaaviksi. Arkea piristäviä teemoja sekä suomalaiseen ruokaperinteeseen kuuluvia juhlapyhiä voidaan toteuttaa kouluruokailussa koulujen toimintakulttuuriin soveltuvin osin. Näiden avulla kehitetään oppilaiden ruoka- ja makutottumuksia ja opitaan samalla kansallista ja kansainvälistä ruoka- ja tapakulttuuria.

Monipuolinen ruokalista takaa asiakastyytyväisyyden

Ruokalistat on hyvä laatia niin, että ne ovat mahdollisimman monipuolisia, vaihtelevia ja ravitsemuksellisesti täysipainoisia. Listoille on mahdollista paitsi suomalaisten ravitsemussuositusten myös asiakaspalautteen pohjalta valita tuotteita, jotka ovat koululaisten ja opiskelijoiden makuun sopivia ja mieluisia. Ruokalistat on hyvä laatia siten, että ne sopivat tai ovat helposti sovellettavissa erityisruokavalioihin.

Ruokalajien ravitsemukselliseen laatuun on tärkeää kiinnittää huomiota. Kasviksia, hedelmiä tai marjoja tulee olla tarjolla jokaisella aterialla ja mieluiten tuoreena.
Kasvisvaihtoehto esiintyy nykyisin myös kouluruokalistoilla. Kasvisruokalistassa kasvikunnan tuotteita tulisi olla käytössä monipuolisesti. Mukana tulisi olla riittävän usein erilaisia valkuaisainepitoisia raaka-aineita, kuten palkokasviksia, pähkinöitä ja siemeniä. Kasviksista, hedelmistä ja marjoista saadaan runsaasti vitamiineja, hiilihydraatteja ja kuitua. Rasvaa ja proteiineja saadaan vain vähän, poikkeuksena palkokasvit, pähkinät ja siemenet.
Aterialautasesta puolet täytetään kasvislisäkkeellä, raasteella, salaatilla tai muulla vastaavalla.

Leipää tulee tarjota jokaisella aterialla, ja sen tulisi olla mahdollisimman usein täysjyväviljasta leivottua. Viljavalmisteet ovat tärkeitä energian, hiilihydraattien ja proteiinien lähteitä. Vilja, etenkin täysjyvävilja esimerkiksi ruisleivässä ja puuroissa on erinomainen kuidun lähde ja sisältää runsaasti B-vitamiineja sekä kivennäisaineita, kuten rautaa. Täysjyväistä riisiä ja pastaa sekä muita viljavalmisteita voidaan käyttää vaihdellen perunan sijasta aterioilla.

Perunan käyttöä on hyvä suosia ja vaihdella sen vähärasvaisia valmistusmenetelmiä. Perunalla, riisillä, pastalla tai muulla vastaavalla lisäkkeellä täytettävä osuus aterialautasta on yksi neljännes. Puuropäivinä aterialisäkkeenä on hyvä olla vähärasvaisia ja -suolaisia juustoja tai leikkeleitä vaihdellen; kasviksia, hedelmiä ja marjoja unohtamatta.

Perusruokalistalla on hyvä suosia kalaa ja vähärasvaista lihaa, kuten broilerin- tai kalkkunanlihasta valmistettuja ruokalajeja. Aterian pääruoalla, kuten kalalla tai vähärasvaisella liharuokalajilla täytetään lautasmallin mukaisesti neljännes lautasesta. Lihasta, kalasta ja kananmunasta saadaan runsaasti hyvälaatuista proteiinia, ja ne ovat tärkeitä A- ja B-vitamiinien lähteitä. Kalassa on lisäksi runsaasti D-vitamiinia. Liha, varsinkin sisäelimet, sisältävät runsaasti hyvin imeytyvää rautaa.

Nestemäiset maitovalmisteet ovat suositeltavia ruokajuomia. Maitovalmisteista suositaan vähärasvaisia ja rasvattomia tuotteita. Maitovalmisteet ovat tärkeä proteiinien, kalsiumin ja A- ja B-vitamiinien lähde. D-vitaminoidut maitovalmisteet varmistavat osaltaan D-vitamiinin riittävää saantia. Oppilailla tulee olla myös maksuton, hygieeninen ja helppo mahdollisuus juoda janoonsa vettä myös muina kuin kouluaterian tarjoiluajankohtana.

Ruoanvalmistuksessa suositaan öljyjä ja margariineja, ja leivälle tarjotaan kasvirasvapohjaisia levitteitä. Oppilaita ohjataan sipaisemaan leivälle ohuelti levitettä ja lisäämään salaatteihin tai tuoreraasteisiin pieni annos öljypohjaista salaatinkastiketta. Ravintorasvat sisältävät runsaasti energiaa sekä A-, D- ja E-vitamiineja. Pehmeä, kasviöljypohjainen rasva on terveydelle edullinen vaihtoehto.

Aterian toteutus ja ajankohta

Ruoka kouluravintolassa tai luokkaruokailussa tarjoillaan miellyttävästi esillepantuna. Ruokailu voidaan järjestää jakeluna tai itsepalveluna, jolloin oppilas voi koota itse ateriansa. Itsepalvelun yhteydessä ohjaukseen ja neuvontaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lautasmalli ja malliateriat ovat suositeltavia havainnollistamaan aterian oikeaa koostamista ja samalla edistämään terveellisten ruokatottumusten oppimista.

Ruokailutilan pitää olla siisti ja viihtyisä sekä ruokailutilanteen rauhallinen ja kiireetön. Ruokailutaukoon tulee varata riittävästi aikaa, jotta sekä ruokailu että virkistäytyminen ulkoilmassa on mahdollista. Ruokailutaukoa edeltävän oppitunnin maksimissaan 15 minuutin tauko-osuus sekä 15 lisäminuuttia voi olla monen koulun ruokahetken todellisuutta, mutta riittääkö se sekä henkilöstön että oppilaiden kiireettömään ruokailuun ja todelliseen virkistäytymiseen?

Koululounas tarjotaan oppilaan koulupäivän rytmiin tarkoituksenmukaisesti sopivasti. Yksittäisen oppilaan päivään kuuluvien aterioiden välit eivät saisi venyä pitkiksi. Oppilaalla tulisi olla mahdollisuus ravitsemuksellisesti täysipainoisen välipalan nauttimiseen viihtyisissä oloissa silloin, kun koulutuntien ajoittuminen sitä edellyttää. Vaihtoehtoja ovat koulusta saatava maksuton tai maksullinen välipala tai kotoa tuodut eväät. Varsinkin alimpien vuosiluokkien oppilaiden kohdalla siirtyminen päivähoidosta kouluun vaatii kodin ja koulun yhteistyötä ja vuoropuhelua. Osa vanhemmista ei tule ajatelleeksi, että koulussa ei välttämättä ole aamiais- tai iltapäivän välipalatarjoilua koululounaan lisäksi. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalle oppilaalle välipala on tarjottava säädösten mukaisesti.

Terveys- ja ravitsemuskasvatus koulun toimintakulttuurissa

Kouluruokailu on tärkeä osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää yhteistyössä kotien kanssa. Järjestämisen on perusopetuksen lain hengen mukaisesti oltava oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä edistävää sekä ikäkauden ja edellytykset huomioonottavaa. Oppilaalle tulee varata riittävästi aikaa lepoon ja virkistykseen. Tämä edellyttää koulun lukujärjestyksen suunnittelua siten, että kaikilla oppilailla on tasavertainen mahdollisuus rauhalliseen ruokailutaukoon ja että ruokailu on ajoitettu ja tarvittaessa jaettu esimerkiksi lounaaksi ja välipalaksi. Suuri huoli on perusopetuksen oppilaiden päivittäisestä ruokailusta, koska varhain saaduilla ruokailutottumuksilla saattaa olla elinikäiset terveydelliset vaikutukset. Erityisesti kouluikäisten liiallinen lihominen tulisi saada pysäytettyä, ja siihen opetuksella ja koulussa tehtävillä ratkaisuilla voidaan osaltaan vaikuttaa. Ravinto ja liikunta olisi saatava tasapainoon.

Lisämateriaalia

Terveellinen ateria
Oppimisaihion avulla kootaan ravitsemussuositusten mukainen lounas. Lautasmallia voi soveltaa erilaisten ruokailijoiden tarpeisiin. Aihion avulla on helppo havainnollistaa, miten valitut ruokalajit ja niiden annoskoko vaikuttavat aterian kokonaisenergiamäärään. Lisäksi aihion tavoitteena on opastaa pysyvään painonhallintaan sekä monipuoliseen ja terveelliseen ravitsemukseen.

Lautasmallisarja
Lautasmallisarja -kalvot sisältävät 13 erilaista lautasmallia yläasteenkouluruokailun. Havainnollistavien kuvien lisäksi jokaisesta annoksesta löytyvät myös yksityiskohtaiset ravintotiedot. Julkaisija: Leipätiedotus

Uudet ravitsemussuositukset
Valtion ravitsemusneuvottelukunta on tuottanut lautasmallijulisteen ja pienen esitteen, jossa lyhyesti ohjataan ravitsemussuositusten mukaisiin ruokavalintoihin ja kannustetaan liikkumaan. Esitteen keskeiset viestit on kerätty seitsemäksi yksinkertaiseksi teesiksi, jotka sisäistämällä päästään jo pitkä askel suositusten suuntaan. Esitteen kuvitus havainnollistaa, miten erilaisista ruokalajeista voi koostaa lautasmallin mukaisia ateriakokonaisuuksia.
Julistetta ja esitettä voi tilata suurempia määriä Finfood-Suomen ruokatieto ry:stä tai yksittäiskappaleita VRN:lta (raija.kara (at) evira.fi).  Materiaali on maksutonta, mutta Finfood laskuttaa toimituskulut.

Marjaana Manninen