Ylioppilaskokeessa ja opiskelijavalinnoissa
Ylioppilastutkintoasetuksen 11 §:n mukaan kokelas, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, voi äidinkielen kokeen sijasta suorittaa suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeen. Koe antaa opiskelijalle jatko-opintokelpoisuuden.
Suomi toisena kielenä kokeen määräykset ja ohjeet (Ylioppilastutukintolautakunta)
Suomi/ruotsi toisena kielenä -koe on ollut ylioppilastutkinnossa keväästä 1996 alkaen. Aiemmin ei ole selvitetty sitä, miten tämä uusi koe on otettu huomioon oppilaitosten opiskelijavalinnoissa. Siksi Opetushallitus lähetti 5.11.2001 yliopistoille, korkeakouluille, ammattikorkeakouluille tiedustelun (3/408/2001) ylioppilastutkinnon suomi/ruotsi toisena kielenä kokeen pisteytyskäytännöistä ao. oppilaitosten opiskelijavalinnoissa. Tiedustelu lähetettiin 45:lle suomenkieliselle ja kuudelle ruotsinkieliselle oppilaitokselle. Helsingin yliopistoon kirje lähetettiin erikseen jokaiselle tiedekunnalle, koska ennakkotietojen mukaan siellä tiedekunnat vastaavat itsenäisesti omista valintaperusteistaan.
Kyselyyn vastasi 26 oppilaitosta, joista suomenkielisiä 22 sekä viisi Helsingin yliopiston tiedekuntaa.
Opetushallituksen toimeksiannosta selvityksen on koonnut HuK Boglárka Straszer.
Oppilaitosten käytännöt opiskelijavalinnoissa
Ylioppilastutkinnon suomi/ruotsi toisena kielenä kokeen pisteytyksessä noudatetut käytännöt voitiin vastausten perusteella jaotella seuraavasti.
1. ylioppilastutkinnon suomi/ruotsi toisena kielenä koe rinnastetaan äidinkielen kokeeseen
2. ylioppilastutkinnon suomi/ruotsi toisena kielenä koe pisteytetään eri tavalla kuin äidinkielen koe
3. ylioppilastutkinnon kokeiden/kieliaineiden arvosana ei vaikuta oppilasvalintoihin tai äidinkielestä ei saa pisteitä, koska opiskelijat valitaan valintakokeen perusteella
4. valintaperusteissaan ei ole määritelty suhtautumista suomi/ruotsi toisena kielenä kokeeseen
5. opiskelijat valitaan yhteisvalinnalla esimerkiksi yliopistojen yhteisten valintaperusteiden perusteella tai valtakunnallisella ARENE- valinnalla, ja pisteitä saa yksilöimättömästi esimerkiksi neljästä tai viidestä parhaasta kokeesta.
Yliopistot
Eri yliopistojen välillä ei ole yhtenäistä käytäntöä suomi/ruotsi toisena kielenä kokeeseen suhtautumisessa opiskelijavalinnoissa, ja lisäksi käytäntö vaihtelee saman oppilaitoksen sisälläkin. Joillakin yliopistoilla on tietyillä koulutusaloilla yhteisvalintamenettely. Näyttää siltä, että yliopistoilla on koulutusaloittain erilaisia käytäntöjä suomi /ruotsi toisena kielenä -kokeen arvosanan vaikutuksesta opiskelijavalinnoissa.
Tiedekuntien vastaukset osoittavat, että käytäntö on hyvin kirjava. Joillakin tiedekunnilla (katso jäljempänä Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, Lapin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta) on muutaman hakijan kohdalla tehty yksilöllinen ratkaisu tässä asiassa. Vastauksista ilmenee myös, että varsin usein valintaperusteista puuttuu maininta suomi/ruotsi toisena kielenä kokeen asemasta.
Tiedusteluun vastanneista yliopistoista ainoastaan Jyväskylän yliopisto mainitsi pyrkineensä yhtenäistämään käytäntöä. Siellä tiedekuntien opintoasiainpäälliköt toivat esiin mahdollisuuden, että kaikissa tiedekunnissa tultaisiin noudattamaan humanistisen tiedekunnan pisteytysmallia, jonka mukaan ylioppilastutkinnon suomi/ruotsi toisena kielenä –koe rinnastettaisiin äidinkielen kokeeseen.
Korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut
Korkeakoulut vastasivat kyselyyn niukasti. Toisin kuin yliopistot ja ammattikorkeakoulut ne eivät vastauksissaan erikseen kommentoineet ylioppilastutkinnon suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeen pisteytystä. Tämä saattaa johtua siitä, että korkeakoulut valitsevat opiskelijoitaan joko omien valintakokeidensa tai yhteishaun (ks. teknisten tieteiden yhteisvalinta) perusteella.
Vastausten mukaan useimmat ammattikorkeakoulut noudattavat opiskelijavalinnan perusteista päättäessään kokonaan tai osittain ARENE –opiskelijavalintaprojektin tuottamia valtakunnallisia valintaperustesuosituksia. Näissä valtakunnallisissa valintaperustesuosituksissa ei erikseen mainita suomi/ruotsi toisena kielenä –koetta, mutta tämän kokeen suorittaneet hakijat (eli joiden todistuksesta puuttuu yhteishakukortissa tarkoitetut arvosanat) voivat hakea opiskelupaikkaa ns. erikoistapaus-valinnan kautta.
Vastauksissaan useat ammattikorkeakoulut (Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu) esittävät, että valtakunnallinen opiskelijavalinta -työryhmä ARENE käsittelisi suomi/ ruotsi toisena kielenä ylioppilaskokeen ottamista huomioon opiskelijavalintaperusteissa ja tekisi hakulomakkeeseen ja ohjeistukseen tarvittavat muutokset.
Ammattikorkeakoulujen opintoasiain vastuuhenkilöiden työvaliokunta käsitteli tätä kyselyä kokouksessaan 16.11.2001. Työryhmän mielestä alakohtaisissa valintaperusteissa useilla koulutusaloilla painottuvana arvosanana olevan äidinkielen (tai viestinnän) voisi korvata suomi/ruotsi toisena kielenä arvosanalla. Tällä tavalla oppilaitokset voisivat parantaa suomea vieraana kielenä puhuvien maahanmuuttajien ammattikorkeakoulutukseen pääsyä. Työvaliokunnan mukaan ammattikorkeakoulut voisivat tehdä yhtenäisen esityksen siitä, että ARENEn opiskelijavalintaprojekti ottaisi kantaa asiaan ja että ammattikorkeakoulujen yhteishaun hakulomakkeeseen lisättäisiin suomi/ruotsi toisena kielenä –kokeen arvosanan merkintämahdollisuus äidinkielen ja viestinnän rinnalle. Lisäksi hakuohjeisiin tulisi lisätä hakijoille ohjeistus hakulomakkeen täyttämistä varten.
Yhteenveto
Vastauksista ilmeni, että tällä hetkellä vain kahdeksan oppilaitosta vastanneista (N=26) ja niissäkin vain jotkut tiedekunnat/koulutusalat pisteyttävät valintaperusteissaan ylioppilastutkinnon suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeen samalla tavalla kuin äidinkielen kokeen. Siihen, että suomi/ruotsi toisena kielenä -koe pisteytettäisiin eri tavalla kuin äidinkielen koe, viittasi vastauksessaan vain kaksi oppilaitosta.
Noin neljäsosa oppilaitoksista kertoi vastauksessaan, että ylioppilaskokeiden tai kieliaineiden arvosana ei vaikuta opiskelijavalintoihin tai että äidinkielestä ei saa pisteitä, koska valinta tapahtuu valintakokeen perusteella. Vastanneista oppilaitoksista noin puolet valitsee opiskelijat erilaisilla yhteisvalintamenettelyillä.
Vastanneista noin kolmasosa kertoi, että oppilaitoksen valintaperusteissa ei ole määritelty suhtautumista suomi/ruotsi toisena kielenä kokeeseen ja että näihin oppilaitoksiin ei ollut yhtään suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeen suorittanutta hakijaa. Näillä oppilaitoksilla ei ole vielä selkeä kantaa siitä, miten ne ottaisivat suomi/ruotsi toisena kielenä koetta huomioon opiskelijavalinnassaan.
Vastauksista ilmeni, että yhtenäinen käytäntö puuttuu niin eri oppilaitosten kesken kuin oppilaitosten sisällä eri tiedekuntien ja koulutusalojen välilläkin.
Oppilaitosten vastaukset eriteltynä
Oppilaitosten kohdalla esiintyvät numerot viittaavat kohdassa "Oppilaitosten käytännöt opiskelijavalinnoissa" esitettyyn vastausten jaotteluun.
Yliopistot
Helsingin yliopisto: tiedekunnittain vaihteleva käytäntö
* Humanistinen tiedekunta (1)
* Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (1)
* Oikeustieteellinen tiedekunta (4) – Yhdessä (tähän mennessä ensimmäisessä) tapauksessa on toimittu niin, että hakija sai S2-kokeen arvosanasta toisen kotimaisen kielen mukaiset lähtöpisteet ja hakijan äidinkielellä suoritettu pitkän oppimäärän kielikoe katsottiin lähtöpisteitä laskettaessa äidinkielen kokeeksi.
* Teologinen tiedekunta (4) - Hakija, ”joka ei osaa riittävän hyvin suomea/ruotsia” voi osallistua englanninkieliseen valintakokeeseen.
* Valtiotieteellinen tiedekunta (1)
Joensuun yliopisto: koulutusaloittain vaihteleva käytäntö
* fysiikka, kemia (3)
* historia, maantiede (5)
* metsätieteellinen tiedekunta, psykologia, tietojenkäsittelytiede, yhteiskuntatieteet (1)
* kulttuurintutkimus, suomen kieli ja kirjallisuus, ruotsi, saksa, venäjä, yleinen kielitiede, erityisopettajien ja erityisluokanopettajien koulutus, kasvatustieteet, kotitalousopettajien ja käsityönopettajien koulutus, oppilaan- ja opinto-ohjaajien koulutus, biologia, matematiikka, teologia, kauppatieteet (4 mutta käytännössä 1)
* englannin kieli, englannin kielen kääntäminen ja tulkkaus, saksan kielen kääntäminen ja tulkkaus, venäjän kielen kääntäminen ja tulkkaus, luokanopettajien koulutuksen esivalinta ja lastentarhanopettajien koulutuksen esivalinta (5)
Jyväskylän yliopisto: tiedekunnittain vaihteleva käytäntö
* humanistinen, taloustiede, informaatioteknologia (1)
* yhteiskunta, liikunta- ja terveystieteiden, kasvatustieteiden, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (4)
Lapin yliopisto: tiedekunnittain vaihteleva käytäntö
* kasvatustieteet, yhteiskuntatieteet, taideaineet (5)
* oikeustieteet (2) – Äidinkielen arvosanasta saa pisteet kahdella kerrottuna ja äidinkieltä korvaavasta aineesta annetaan ainoastaan peruspisteet.
Oulun yliopisto: tiedekunnittain vaihteleva käytäntö
* teknillinen tiedekunta (5)
* humanistinen tiedekunta - Käsittelee vastauksessaan asiaa saamenkielisten opiskelijoiden kannalta.
Åbo Akademi (1)
Ehdottaa, että yliopistot käyttäisivät samaa pisteytysperiaatetta.
Korkeakoulut
Kuvataideakatemia (3)
Sibelius –Akatemia (3)
Svenska handelshögskolan (2)
Tampereen teknillinen korkeakoulu (5)
Teatterikorkeakoulu (3)
Teknillinen korkeakoulu (5)
Turun kauppakorkeakoulu (1)
Ammattikorkeakoulut
Arcada-Nylands svenska yrkeshögskola (1 ja 5)
Ruotsinkielistä koulua käyneet pääsevät suoraan, mutta suomenkielistä koulutusta saaneet valitaan muulla perusteella.
Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu (5 ja 3)
Viittaa erikoistapausvalintaan.
Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu (1)
Tämä valintaperuste koskee vain tiettyjä koulutusaloja.
Hämeen ammattikorkeakoulu (5)
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu (5)
Viittaa erikoistapausvalintaan.
Lahden ammattikorkeakoulu (5)
Viittaa erikoistapausvalintaan.
Oulun seudun ammattikorkeakoulu (4)
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (1 ja 3)
Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu (5/4)
Korostaa, että lisäämällä suomi / ruotsi toisena kielenä kokeen valintaperustesuosituksiin voisivat parantaa maahanmuuttajien mahdollisuuksia pääsemään ammattikorkeakouluopintoihin.
Seinäjoen ammattikorkeakoulu (5/4)
Korostaa, että lisäämällä suomi / ruotsi toisena kielenä kokeen valintaperustesuosituksiin voisivat parantaa maahanmuuttajien mahdollisuuksia pääsemään ammattikorkeakoulu-opintoihin.
Turun ammattikorkeakoulu (5/4)
Vastauksessaan viittaa siihen, että ammattikorkeakoulu voisi pitää halutessaan kielikokeen.
Vaasan ammattikorkeakoulu (3 ja 4)
Lisäyksenä toteaa, että tekniikan alalla äidinkieltä ei pisteytetty ja muilla aloilla ei vielä ollut suomi / ruotsi toisena kielenä -koetta suorittanutta hakijaa.
Ålands yrkeshögskola (4)
Ahvenanmaalla on omat valintaperusteet. Valintakriteerit ovat juuri uudistumassa.
Boglárka Straszer