Maahanmuuttajaopiskelijat lukiokoulutuksessa


© Kari Kuukka

Lukiokoulutuksessa opiskelee vuosi vuodelta enemmän maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Lukiossa voi niin ikään opiskella suomen kieltä lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisen S2-oppimäärän mukaan. Lukio-opiskelun valmiuksia edistetään lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa.

Lukion opetussuunnitelman perusteissa (2016) äidinkieli ja kirjallisuus määritellään taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaineeksi. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin moniluku-, viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittäviä edellytyksiä jatko-opinnoille, työelämään ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Oppiaineen tehtävänä on tarjota aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen, auttaa opiskelijaa rakentamaan identiteettiään, arvostamaan omaa kulttuuriaan ja kieltään. Tavoitteena on oppia erittelemään ja tulkitsemaan erilaisia tekstejä ja tuottamaan tekstejä eri tarkoituksiin. Opiskelijoita ohjataan aktiiviseen tiedonhankintaan ja tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan.

Lukiokoulutukseen valmistava koulutus

Lukiokoulutukseen valmistava koulutus (LUVA) on suunnattu maahanmuuttajille ja vieraskielisille opiskelijoille. Sen tavoitteena on antaa lukioon pyrkivälle opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet opinnoissa menestymiseksi. Lisäksi koulutus tukee opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Näin edistetään yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta ja parannetaan lähtökohdiltaan erilaisten oppijoiden mahdollisuuksia suorittaa lukiokoulutus. Koulutusta voidaan tarjota sekä nuorille että aikuisille. Valmistava koulutus ei kuitenkaan johda itsessään tutkintoon tai oikeuta lukiokoulutukseen, vaan opiskelijan on haettava aloituspaikkaa yhteishaussa. Lukiokoulutukseen valmistava koulutus on laajuudeltaan 25 kurssia, ja oppimäärä tulee suorittaa yhdessä lukuvuodessa.

Lukiokoulutuksen valmistavassa koulutuksessa suomen kielen opetuksen tavoitteena on monilukutaito. Sen avulla opiskelija ymmärtää, tuottaa, osaa arvioida ja analysoida erilaisia puhuttuja ja kirjoitettuja suomenkielisiä tekstejä päivittäisessä vuorovaikutuksessa, koulutyöskentelyssä sekä yhteiskunnassa. Monilukutaitoa kehitetään koko koulutuksen ajan, ei ainoastaan suomen kielen opetuksessa. Opetuksessa korostuvat viestinnällisyys ja toiminnallisuus eli se, miten erilaisissa kielenkäyttötilanteissa toimitaan ja mihin kieltä käytetään. Opetuksessa tuetaan kielitaidon osa-alueiden ja eri tiedonalojen kielten kehittymistä. Opiskelijan kielitaidon taso ja oppimishistoria selvitetään koulutuksen alussa, ja sen mukaan opiskelijalle asetetaan henkilökohtaiset opiskelun tavoitteet.

Ylioppilastutkinto

Ylioppilastutkintoon kuuluva äidinkielen koe voi olla suomi toisena kielenä -oppimäärään perustuva koe, jos kokelaan oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame tai jos kokelas on viittomakieltä äidinkielenään tai ensikielenään käyttävä. Osallistumisoikeutta suomi toisena kielenä -kokeeseen ei tarvitse hakea ylioppilastutkintolautakunnalta. Ylioppilastutkintolautakunta tarkistaa väestörekisteristä kokelaan äidinkielen. Jos se on väestörekisterissä suomi mutta todellinen äidinkieli on jokin muu, kokelas, hänen huoltajansa tai lukion rehtori voi lähettää lautakunnalle tarkentavan selvityksen tai hakemuksen asian huomioimiseksi.

Opetussuunnitelman perusteet määrittelevät sen suomen kielen osaamisen taitotason, jota kokeessa edellytetään. Kokelaita arvioidaan siten suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän tavoitteiden mukaan. Suomi toisena kielenä -koe vastaa äidinkielen koetta ja on näin ollen aina tutkinnon pakollinen koe. Ylioppilastutkinnon hyväksytty suorittaminen antaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden.

Lisää lukioon liittyvää infoa:

Lukiokoulutus (Edu.fi)

Lukiokoulutus (Oph.fi)

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 (pdf)

Ylioppilastutkintolautakunta