Taustalla
Yhtenä neljästä teemasta, on osallisuushankkeessa pureuduttu nivelvaiheen problematiikkaan. Laajan määritelmän mukaan nivelvaiheeseen voidaan lukea kaikki 16-24 –vuotiaat nuoret, jotka eivät ole sijoittuneet toisen asteen koulutukseen. Tässä yhteydessä nivelvaihe tarkoittaa lisäksi toisen asteen koulutukseen sijoittumisen pitkittymistä tai ongelmaisuutta. Kohteena ovat nuoret, jotka tarvitsevat enemmän ohjausta kuin peruskoulun tai ammatillisten oppilaitosten normaalien ohjausresurssien voimin on mahdollista antaa.
Käytännössä nivelvaihe sisältää esimerkiksi peruskouluarvosanojen korottamista, ammatinvalinnan hakemista ja sosiaalisten taitojen opettelua. Nivelvaihetyötä tehdään oppilaitosten ohella esimerkiksi työvoimahallinnossa, sosiaalitoimessa, työpajoilla, nuorisotoimessa ja erilaisissa hankkeissa. Nivelvaiheen eräänä ongelmana on pidetty paikallisten palveluverkostojen toiminnan hajanaisuutta ja epäyhtenäisyyttä. Tavoitteeksi on asetettu palvelujen parempi koordinointi ja yhteisten sopimusten sekä käytäntöjen muodostaminen.
Malli käytännössä
Jatko-ohjauksen järjestämisestä on Osallisuushankkeen piirissä mallinnettu kolme erilaista vaihtoehtoa:
1. Pienellä paikkakunnalla jatko-ohjauksesta huolehtimaan voidaan palkata erityinen nivelvaihekoordinaattori/lähiohjaaja, joka toimii sekä nuoren palvelutarpeiden kartoittajana että linkkinä nuoren ja sopivan palvelun välillä.
2. Mikäli erityistä nivelvaihekoordinaattoria ei ole, voidaan työnjako sopia esimerkiksi siten, että joku tai jotkut peruskoulujen opinto-ohjaajista ovat vastuutettuja tekemään ”jälkiohjausta” peruskoulun päättymisvuoden syksyyn saakka.
3. Paikkakunnalla voi olla myös erilaisia ”ohjaamoja”, jotka perustavat toimintansa fyysiseen tilaan ja siellä tarjottavaan ohjaukseen. Ohjaamot perustuvat joustavuuteen ja matalan kynnyksen periaatteeseen: ohjauspisteisiin voi tulla koska tahansa ja apua saa esimerkiksi opiskelupaikkojen jälkihakuun, urasuunnitteluun ja työharjoittelupaikkojen järjestämiseen.
Nivelvaihekenttään tullaan kolmea eri reittiä:
1. Peruskoulun päättäneet nuoret:
- Peruskoulun päättäneiden nuorten kohdalla nivelvaiheen työ alkaa peruskoulujen opinto-ohjaajien tekemästä yhteishakuun liittyvästä ohjauksesta.
- Yhteishaun jälkeen tehdään paikallinen (kunnallinen, seudullinen, alueellinen) selvitys peruskoulun päättäneiden sijoittumisesta koulutukseen. Tämän seurannan perusteella saadaan tieto koulutuksen ulkopuolelle jääneiden lukumäärästä.
- Paikallisesti on käytössä jokin toimintamalli, missä määritellään A)kuka ottaa yhteyttä näihin nuoriin ja B)millä tavalla (jatko-)ohjaus järjestetään.
2. Toisen asteen oppilaitoksista keskeyttämisten kautta tulevat nuoret:
- Nämä nuoret voivat käyttää pitkälti samoja palveluita kuin peruskoulun päättäneet nuoret.
3. Työttömät nuoret tai muuten työvoimahallinnon asiakkaana olevat nuoret:
- Nämä nuoret tulevat puolestaan nivelvaiheen palveluihin yleensä työvoimatoimiston tai työvoimanpalvelukeskuksen kautta.
- Koska nämä nuoret ovat yli 17-vuotiaita heillä on mahdollisuus osallistua myös erilaisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin.
- Muiden nivelvaihemallien ohella keinovalikoimaan kuuluu esimerkiksi työharjoittelu työpajalla tai nuorisotoimen palveluissa, jolloin ohjaus on sisäänrakennettu harjoitteluun.
- Näiden nuorten kohdalla painottuvat todennäköisesti myös erilaiset henkilökohtaiset opiskelumallit (aikuiskoulutus, työvoimakoulutus) ja sosiaalitoimen kanssa tehtävä yhteistyö.
Edellytyksiä mallin toteuttamiselle
- Paikkakunnasta riippumatta tarvitaan eräänlaista ”sopimuksellisuutta” nivelvaiheen kentällä olevien toimijoiden kesken. Sopimuksellisuus sisältää yhteistyökäytäntöihin sitoutumisen ohella erilaisia konkreettisia sitoumuksia (esimerkiksi puitesopimukset työpajojen ja ammatillisten oppilaitosten välillä) sekä pääsyn yhteisymmärrykseen rahoituksen määräytymisestä.
- Lisäopetus ja muu koulussa tarjottava nivelvaiheohjaus on kirjattu opetussuunnitelmaan.
- Paikallisena ja seudullisena arvona on nuorten saaminen jatkokoulutukseen ja työelämään.
- Onnistunut nivelvaihe edellyttää myös palvelua ja paikkaa, johon voi osallistua joustavasti.
- Tiedostetaan että tiedottaminen nivelvaiheen uusista ja vaihtoehtoisista palveluista, ns. kolmannen tien vaihtoehdoista (ammattikympit, ohjaamot, työpajat, projektit) on tarpeellista. oppilaitoksiin siirtyneiden osuuden nojalla.
Tutustu vasemmalta tämän teeman puitteissa Osallisuushankkeessa tuotettuihin hyviin käytäntöihin.
Tuotettu Nuorten osallisuus -hankkeessa vuosina 2003–2007