Hyvä käytäntö: Lappenrannan malli toiminnallisista pienryhmistä

MITÄ? Kyseessä on pienryhmätoiminta kouluilla tukea tarvitseville oppilaille. Nuorisotyöntekijöiden ohjaamia/opettamia toiminnallisia tunteja järjestetään valinnaisaineena kaksi viikossa vuosiluokkien 8-9 ajan.

MISSÄ? Lappeenrannan Kesämäenrinteen koulun pilottijakso organisoitiin lukuvuonna 2004-2006. Käytännössä pienryhmä kokoontuu koululla tai vaihtoehtoisesti muuallakin.

MILLOIN? Rehtori ja erityisopettaja haastattelevat 7. luokan aikana ”tukea tarvitsevat” nuoret, joita luokanvalvojat ovat ehdottaneet valittaviksi ryhmään. Nuoret  ja heidän vanhempansa haastatellaan ja valituille ehdotetaan valinnaisaineeksi ”toiminnallista pienryhmää”. Ryhmään valitaan maksimissaan 8 nuorta ja se alkaa 8. luokan syksystä ja kestää aina 9. luokan kevääseen.

MIKSI? Oppilashuoltotyössä on pyritty kartoittamaan ja ennakoimaan erityisryhmiä, joihin tulisi tukitoimia suunnata. Pilottikoulumme ongelmaryhmäksi muodostui murrosiän kynnyksellä olevat nuoret tytöt, joilla syystä tai toisesta esiintyi ongelmia oman psykofyysisen ja seksuaalisen kasvunsa kanssa. Kyseessä olivat siis tytöt, joiden oma tuleva naiseus kaipasi oikeanlaisia malleja ja positiivista vahvistamista. Tavoitteena oli tukea tyttöjen itsetunnon kasvua ja kehittymistä yläkoulun aikana sekä tukea 2. asteen koulutuspaikan hakemisessa.

KENELTÄ LISÄTIETOJA? Lappeenrannan Nuorisotoimesta erityisnuorisotyöntekijä Minna Hackspikiltä, puh. 040 544 2638 ja Kesämäenrinteen koululta rehtori Petri Huovilalta, puh. 040 723 0464

KUVAUS Kesämäenrinteen koulun "Toiminnalliset tytöt" -ryhmän KEHITTÄMISPROSESSISTA JA SAAVUTUKSISTA

Oppilashuoltotyö on koettu Kesämäenrinteen koulussa erittäin tärkeäksi ja koulun oppilashuoltoryhmä toimiikin erittäin aktiivisesti. Oppilashuoltoryhmässä on pyritty kartoittamaan ja ennakoimaan erityisryhmiä, joihin erilaisia tukitoimia tulisi suunnata. Yhdeksi ongelmaryhmäksi seuloutui murrosiän kynnyksellä olevat nuoret tytöt, joilla on syystä tai toisesta ongelmia oman psykofyysisen ja seksuaalisen kasvunsa kanssa. Kyse oli siis tytöistä, joiden oma tuleva naiseus kaipasi oikeanlaisia malleja ja positiivista vahvistamista. Tytöillä oli esiintynyt mm. seuraavia ongelmia: väkivaltaiseen jengiin kuuluminen, erilaiset kiusaamistapaukset, päihteiden käyttö, ahdistus, kritiikitön suhtautuminen median luomaan naisen malliin, ajankäyttö,  kavereiden ja harrastusten puute jne.

Keväällä 2004 Kesämäenrinteen kouluun oltiin yhteydessä Lappeenrannan nuorisotoimesta ja tiedusteltiin halukkuutta yhteistyöhön Nuorten Osallisuushanke UKSIn kanssa. Lyhyen suunnittelujakson jälkeen päätimme perustaa Kesämäenrinteen koululle ”Toiminnalliset tytöt” -tyttöryhmän, jonka perusperiaatteiksi määrittelimme tyttöjen oman osallisuuden tukemisen omassa yhteisössä ja yhteiskunnassa, voimaantumisen, myönteisen naisen roolin sekä oppimisen ilon löytämisen ja erityisesti toiminnallisuuden. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että tietyille tytöille perustettiin oma täsmäsuunnattu ”Toiminnalliset tytöt” -kurssi, joka korvaa lukujärjestyksessä yhden pitkän 2 vvt valinnan. 

Ryhmän kokoaminen aloitettiin pyytämällä luokanvalvojia miettimään sopivia ehdokkaita omilta luokiltaan. Seuraavassa vaiheessa kurssinvetäjät tulivat esittelemään kurssia kaikille halukkaille - ryhmään liittyminen oli tietenkin täysin vapaaehtoista. Tämän jälkeen tytöt miettivät valintaa yhdessä huoltajiensa kanssa ennen kuin  tekivät lopulliset valinnat. Ensimmäiseen ryhmään otettiin kuusi tyttöä ja sen vastuuhenkilönä/koordinaattina koulussa toimi  rehtori ja toinen laaja-alaisista erityisopettajista. Ryhmän tunnit merkittiin kiinteälle paikalle lukujärjestykseen. Kurssin käytännön toteutuksesta vastasi kaksi kokenutta naisohjaajaa nuorisotoimesta. Koulu tarjosi ryhmälle kerran viikossa tilan, mutta muut resurssit ovat tulleet Nuorisotoimelta. Pitkänä valinnaisaineena kurssi arvostellaan numeroin - arvostelu pohjautuu tyttöjen aktiivisuutta ja aikaansaannoksia esittelevään portfolioon. Arvioinnin suorittavat erityisopettaja ja nuoriso-ohjaajat yhdessä.

”Toiminnalliset tytöt” on kirjattu koulun opetussuunnitelmaan osana koulun yhteisökasvatussuunnitelmaa. Käytännön toiminnan suunnittelun lähtökohtana on  ryhmäytyminen. Tavoitteena on luoda hyvän sisäisen koheesion omaava ryhmä, joka oppimis- ja kokemusympäristönä takaa kaikille mahdollisimman hyvät mahdollisuudet kokea onnistumisen elämyksiä ja sitä kautta myös mahdollisuuksia rakentaa onnistuneesti omaa persoonaa. Yleisellä tasolla tavoitteena on ELÄMISEN TAITOJEN OPETTELU, omien voimavarojen löytäminen, käyttöönotto ja lisääminen ja omien selviytymiskeinojen harjoitteleminen. Käytännössä tunnit ovat koostuneet yhdessä suunnitellusta hauskasta yhteisestä tekemisestä ja arkisesta puuhailusta. Ryhmä saattaa tehdä myös ekskursioita koulun ulkopuolelle, jolloin ennakkoon tehdyt ylimääräiset tunnit saadaan vapaaksi normaalista koulutyöstä esim. seuraavalla viikolla. Lisäksi ryhmälle on järjestetty kaksi omaa viikonloppuleiriä kaupungin leirikeskuksissa.

Ryhmän toiminnan tulokset ovat olleet erinomaisia. Kukaan ryhmän jäsenistä ei ole lopettanut toimintaa, eikä esim. luvattomia poissaoloja ole juurikaan esiintynyt. Lisäksi näyttää siltä, että tytöt ovat erinomaisen motivoituneita ryhmän toimintaan. Käytännössä tästä kuuluu kiitos nuorisotoimelle, joka varsin ennakkoluulottomasti on lähtenyt mukaan yhteistyöhön. Työskentely tapahtuu nuorten arjessa ja tarpeen vaatiessa koulu on joustanut käytännön asioissa. Vaikka kurssista vastaavana  henkilönä koulun puolelta on ollut rehtori ja koordinaattorina erityisopettaja, on ollut erityisen tärkeää, että varsinaiset kurssin vetäjät ovat tulleet ikään kuin koulun ulkopuolelta, eikä mitään auktoriteettipohjaisia ristiriitoja, joita murrosikäisillä nuorilla usein on omia vanhempiaan ja opettajia kohtaan, ole täten päässyt syntymään. Käytännössä puitteet on sovittu koulun ja ryhmän vetäjien kanssa yhdessä, mutta toiminnan yksityiskohdat ovat muovautuneet ryhmän toiminnan myötä. Tämä on edesauttanut nuorisotoimen osaamisen hyödyntämistä kouluissa ja tuonut myös nuorisotoimea lähemmäksi koulua.

Tuotettu Nuorten osallisuus -hankkeessa vuosina 2003–2007