Hyvä käytäntö: Lahden Kärkihankelista

MITÄ? Lahtelaisnuoret kokoavat vuosittain listan asioista, jotka heidän mielestään parantaisivat nuorten elinoloja Lahdessa. Valmis lista luovutetaan kaupungin johdolle.

MISSÄ? Kärkihankelistaa on koottu vajaan 100 000 asukkaan Lahdessa. Mukana listaa kokoamassa ovat (2007) jo kaikki yläkoulut, lukiot ja nuorisotalot (eli noin 5300 nuorta). 

MILLOIN? Kärkihankelista on koottu Aivovalta-projektin aikana kerran vuodessa, ensimmäisen listan valmistelu alkoi vuonna 2003 ja valmis lista luovutettiin kaupungin johdolle kevättalvella 2004. Kärkihankelista on sittemmin koottu ja kootaan jatkossakin vuosittain. Mukaan on tarkoitus saada myös alakoulut ja ammatillinen toinen aste.

MIKSI? Nuoret oppivat vaikuttamistaitoja, kuten keskustelutaitoja ja rakentavan kritiikin esittämistä. Kun nuoret vielä lisäksi saavat palautetta toiminnastaan ja ehdotuksistaan, he oppivat lisää kunnallispolitiikan toiminnasta. Kärkihankelistasta on myös tullut varsin näkyvä tapa tuoda nuorten näkemyksiä esiin, paikallinen media on ollut aiheesta hyvin kiinnostunut.

KENELTÄ LISÄTIETOJA? Lisätietoja mallista antaa Petteri Peltonen, etunimi.sukunimi (at) lahti.fi, ja 050 559 4123.

KUVAUS ”Kärkihankelista -käytännön” KEHITTÄMISPROSESSISTA JA SAAVUTUKSISTA

Käytäntö kärkihankelistan laatimiseksi on muovautunut valtakunnallisen Nuorten osallisuushankkeen  aikana. Ensimmäinen lista luovutettiin kaupunginhallitukselle vuonna 2004, tällöin mukana oli 1500 lahtelaisnuorta. Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 2007  luovutetun listan tekemiseen osallistuivat jo kaikki lahtelaiset yläkoulut, lukiot ja nuorisotalot, yhteensä noin 5300 nuorta. Vuonna 2007 nuoret pohtivat kehitysehdotusten lisäksi myös asioita, jotka Lahdessa jo ovat hyvin.

Käytännössä luokissa ja nuorisotalojen pienryhmissä valitaan 1–3 ehdotusta kärkihankkeiksi. Luokat ja talot voivat itse päättää, millä menetelmällä (esimerkiksi tulevaisuusverstas) ehdotukset valitaan. Luokan edustaja vie ehdotukset oppilaskunnan hallituksen kokoukseen, jossa kootaan kaikista saaduista ehdotuksista koulun yhteinen lista, samoin toimitaan nuorisotaloilla. Lopullisen valinnan kärkihankelistan sisällöstä tekee Iso aivovaltuusto, jossa on kaksi edustajaa jokaiselta nuorisotalolta sekä yläkouluista ja lukioista. Kärkihankelistalle valitaan kymmenen tärkeintä ehdotusta, joille mietitään myös perustelut. Valmiin listan nuoret luovuttavat kaupunginhallitukselle.

Vuoden 2004 listan ensimmäisenä kohtana oli nettikahvilan saaminen Lahden keskustaan, ja tämä saavutettiin, kun nettikahvila Hurina avattiin. Myöhemmin Hurinan toimintaa on laajennettu nuorten neuvonta- ja infopankiksi, ja toiminta on vakinaistettu. Kärkihankelistan avulla on vuodesta toiseen myös pidetty yllä keskustelua paikallisliikenteen hinnoittelusta, ja esitetty nuorisolipun käyttöönottoa.

Tuotettu Nuorten osallisuus -hankkeessa vuosina 2003–2007