Hyvä käytäntö: Vuolijoen malli nuorten kuulemiseksi kyläsuunnitelman avulla
MITÄ? Vuolijoella on kehitelty mallia nuorten kuulemiseksi, jossa he voivat tuoda esille nuoria koskevia asioita, jotka pitää tehdä, että nuorten olisi parempi asua ja elää Vuolijoella.
MISSÄ? Vuolijoki on entinen reilun 2600 asukkaan kunta Kainuussa, joka liitettiin Kajaanin kaupunkiin vuoden 2007 alusta.
MILLOIN? Ensimmäisen Kyläsuunnitelman työstäminen aloitettiin 2004 vuoden lopulla ja se esiteltiin päättäjille ja toimijoille maaliskuussa 2005. Tässä suunnitelmassa nuoret keskittyivät laajoihin yleisiin kehittämistoimintoihin. Toinen Kyläsuunnitelma valmistui vuonna 2006, nimeltään ”Rymytään yhdessä”, mikä taas keskittyi lähinnä nuorten oman elinympäristönsä kehittämiseen.
MIKSI? Tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin niissä asioissa, jotka nuoria askarruttavat. Suunnitelmaan kirjoitetaan nuorten näkemys siitä, miten he haluavat kehittää elinympäristöään ja minkälaisia toimenpiteitä se vaatii ja mitä nuoret ovat valmiita itse tekemään toiminnan kehittämiseksi. Suunnitelmaan kirjataan vain muutamien lauseen mittaisia selvityksiä toimenpiteiden sisällöistä. Suunnitelmaan valitaan vain ne toimenpiteet, jotka halutaan yhdessä toteuttaa. Toimenpiteet tarkentuvat kun niitä toteutetaan. Suunnitelma on nuorten yhteisen pohdinnan ja keskustelun tulos. Itse suunnittelutyö tehdään reippaaseen tahtiin ja suunnitelmaa pidetään vuosittain ajan tasalla ja se on osana normaalia nuorisotoimintaa. Suunnitelmaa tarkentaessa selviää myös miten asiat kehittyvät ja mikäli jokin asia ei mene suunnitellulla tavalla, selviää myöskin syy siihen.
KENELTÄ LISÄTIETOJA? Nuorisotoimistosta annetaan mielellään lisätietoja: nuorisosihteeri Eija Pyrrö, p. 0447157135, email eija.pyrro (at) kajaani.fi
KUVAUS Vuolijoen mallin KEHITTÄMISPROSESSISTA JA SAAVUTUKSISTA
Vuolijoen kunnassa aloitettiin "ProAgria Kainuun" toimesta tehdä ensimmäistä kyläsuunnitelmaa vuoden 2004 syksyllä. Nuorten osallisuusprojektissa "Menoon Mukaan Vuolijoki" virisi myös ajatus nuorten näkökulman tuomisesta mukaan kyläsuunnitelmaa laadittaessa.
Käytännössä kyläsuunnitelma prosessia työstetään tuplatiimimenetelmällä, jossa nuoret vastaavat kysymykseen mitä pitäisi olla toisin tai mitä pitäisi tehdä, jotta nuorten olisi parempi asua ja elää Vuolijoella. Kokoontumisia asian tiimoilta on n. 4 – 6 kertaa ja kokoontumiskerroilla työstetään esiintulleita asioita aina toteutusvaiheeseen sekä tekijöiden sitouttamiseen saakka. Esille tulevat asiat esitellään asianosaisille: esimerkiksi Visa Electron -kortin käytössä esiin tulleet epäkohdat esitellään suoraan pankinjohtajalle. Valmista suunnitelmaa tarkastellaan vuoden mittaan kysymällä mitä asioille on tapahtunut, missä vaiheessa ne ovat menossa ja lisäksi asianosaisia muistutetaan asioiden eteenpäin viemisestä.
Käytännön saavutuksia tämän mallin osalta on kertynyt seuraavasti: nuorisotilat on tuunattu uuteen uskoon nuorten toimesta, jääkiekkokaukalo on siirretty koulun läheisyyteen, kouluruokailuun on tullut muutoksia ja lisäksi Vuolijoen lukion lakkautusta siirrettiin, jotta kolmannen vuosiluokan oppilaat saivat käydä lukion loppuun omassa lukiossaan.
Tuotettu Nuorten osallisuus -hankkeessa vuosina 2003–2007