Taustalla
Koordinointi on osa kunnallista ja seutukunnallista hallintamallia, jossa julkinen vastuu jakautuu ja hallintaan pyritään monitasoisten toimijaverkostojen välityksellä. Tässä hallinnan mallissa tarvitaan myös uusia koordinoivia käytäntöjä, verkostoja, kumppanuussuhteita ja keskusteluun perustuvia yhteistyömuotoja. Koordinoinnin hyötyinä on nähty muun muassa palvelujärjestelmän tehokkaampi käyttö sekä laadukkaammat ja kattavammat palvelut.
Nuorten palvelujärjestelmän paremman koordinaation tavoite esitettiin ensimmäisen kerran jo 2000-luvun alussa. Viime vuosina ja (muun muassa) esimerkiksi Osallisuushankkeen toimesta koordinoinnin avulla on pyritty poistamaan perinteisen (kunnallisen) palvelukentän ongelmakohtia. Aikaisemmin, kun palveluita on tarjottu erillisten palveluntarjoajien (sektoritoimijat, järjestöt, projektit yms.) voimin, ovat palvelut olleet osin päällekkäisiä ja toisaalta palvelukentässä on ollut myös katvealueita.
Malli käytännössä
Osallisuushankkeessa on koordinaatiotyötä pyritty useassa tapauksessa järjestämään erillisen nuorisokoordinaattorin työpanoksen turvin. Myös tässä mallinnoksessa on koordinaattori käsitetty yleiseksi nuoriso-asiain koordinaattoriksi, vaikka tämän ohella on ja voi olla tiettyyn teemaan keskittyviä koordinaattoreita (esim. osallisuuskoordinaattori, nivelvaiheen koordinaattori, oppilaanohjauksen koordinaattori).
Osallisuushankkeessa hankittujen kokemusten perusteella koordinaattorin toimenkuva voi sisältää esimerkiksi seuraavia asioita:
- Tiedon hankkiminen (esimerkiksi kyselyiden perusteella) paikallisen palvelujärjestelmän tilanteesta ja nuorten palvelutarpeista
- Tiedon levittäminen, eli tiedottaminen
- Paikallisen keskustelun ylläpitäminen
- Yhteistyöverkoston ylläpitäminen. poliittisen- ja virkamiesjohdon, ”kentän” (työntekijät, hanketoimijat yms.) ja asiakkaiden (nuorten) välillä
- Palvelujärjestelmän aukkokohtien ja päällekkäisten toimintojen osoittaminen
- Uusien kehittämishaasteiden ja ongelmien esittäminen
- Olemassa olevien projektien koordinoiminen ja yhteistyöhön saattaminen
- Toimiminen nuorten edunvalvojana, eli huolen pitäminen siitä, että nuorten oikeudet toteutuvat.
- Toimiminen myös ”unilukkarina”, jonka tehtävänä on muistuttaa ja herätellä ihmisiä huomaamaan ajantasaiset ongelmat, käynnissä olevat murrokset ja tulevaisuuden haasteet
- Valtakunnallisen toiminnan (yhteiskuntatakuu, nuorisolaki, politiikkaohjelmat yms.) paikallinen soveltaminen
Edellytyksiä mallin toteuttamiselle
Yhtenä vaihtoehtona on, että koordinaatiotyötä hoitamaan palkataan työntekijä. Tämän mallin lisäksi koordinaatio voidaan pyrkiä hoitamaan tilapäisellä työntekijällä, jonka ainoana tehtävänä on suunnitella ja valmistella toimiva koordinointimalli. Lisäksi on mahdollista, että koordinointi järjestetään ilman erillisen koordinaattorin työpanosta. Siinä tapauksessa koordinoinnin ydintavoitteet (tiedon tuottaminen, seuranta, yhteistyöverkostot, yhteisten tavoitteiden rakentaminen jne.) ”ositetaan” ja jaetaan osaksi olemassa olevia palveluja ja toimintamuotoja.
Lisäksi on otettava huomioon palvelujärjestelmän ”iso kuva”, paikalliset ja seudulliset erityispiirteet ja tulevaisuuden haasteet. Koordinaattorin on oltava tietoinen myös intressiristiriidoista ja demokraattisen päätöksenteon realiteeteista – koordinaattorilta edellytetään usein diplomaattista ja tasa-puolista suhtautumista sekä sensitiivistä aistia, jonka avulla päästään tulkitsemaan äänen lausumattomia asioita.
Tutustu vasemmalta tämän teeman puitteissa Osallisuushankkeessa tuotettuihin hyviin käytäntöihin.
Tuotettu Nuorten osallisuus -hankkeessa vuosina 2003–2007