Hyvä käytäntö: Lappeenrannan vertaistukiryhmä-käytäntö

MITÄ? Nuorisotoimen kohdennettuihin pienryhmiin osallistuvien nuorten vanhemmille tarkoitettu, säännöllisesti kokoontuva vanhempien vertaistukiryhmä.

MISSÄ? Lappeenrannan kaupungin nuorisotoimessa

MILLOIN? Pilottiryhmä kevät 2006 – syksy 2006. Toiminta aloitetaan uuden ryhmän kanssa syksyllä 2007.

MIKSI? Kohdennettuihin pienryhmiin osallistuvien nuorten ongelmat heijastuvat myös perheisiin  / perheen ongelmat heijastuvat nuoreen, joten siksi työ vanhempien kanssa on tärkeää. Tarkoituksena on tarjota tukea vanhemmuuteen ja löytää apua ongelmatilanteiden ratkaisuun vertaistuen kautta, sillä vanhempien huomioimisella vahvistetaan vanhempien jaksamista. Lisäksi nuorten ja vanhempien yhteisillä toimintatuokioilla mahdollistetaan positiivisten asioiden kokeminen yhdessä.

LISÄTIETOJA? Nuoriso-ohjaaja Riitta Autiomäki, puh. 0400-154 595, sähköposti riitta.autiomaki (at) lappeenranta.fi

KUVAUS Vertaistukiryhmä-käytännön KEHITTÄMISPROSESSISTA JA SAAVUTUKSISTA

Alunperin pilottiryhmä koottiin pojille suunnatun kohdennetun pienryhmän jäsenten äideistä. Pienryhmään kuului poikia, joiden ongelmat liittyivät päihteisiin, rikoksiin ja koulunkäyntivaikeuksiin. Ryhmän kokoaminen tehtiin yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa, niin että yhteydenotto äiteihin tehtiiin sosiaalitoimesta. Vanhempainryhmän ohjaajana toimi sama nuoriso-ohjaaja, joka toimi myös varsinaisen pienryhmän ohjaajana, sillä lisäyksellä, että vanhempien ryhmässä nuoriso-ohjaajan työparina oli sosiaalityöntekijä.

Käytännöistä kerrottakoon, että ryhmän ensimmäisen kokoontumiskerran aikana sovittiin ryhmän kokoontuvan kaksi kertaa kuukaudessa, noin kaksi tuntia kerrallaan. Ensimmäisellä kerralla äidit myös esittivät toiveitaan tapaamisten teemoista. Teemoiksi nousivat mm. omien lapsuuden kokemusten läpikäyminen, vanhemmuuden roolikarttaan tutustuminen ja vahvuuksien löytäminen omasta vanhemmuudesta, rentoutuminen ja hemmottelu sekä keskustelut kulloinkin akuuteista aiheista liittyen vanhemmuuteen ja poikien tukemiseen. Poikien ja äitien yhteisten toimintatuokioiden aiheina olivat puolestaan erilaiset urheilulajit (mm. jousi- ja laserammunta), ruuanlaitto yhdessä sekä keväällä, eräänlaisena loppuhuipentumana leikkimielinen värikuulasota jaolla äidit vastaan pojat.

Vertaistukiryhmätoiminnan aikana havaittiin, että äidit olivat avoimia ja halukkaita keskustelemaan vaikeistakin aiheista. Vertaisryhmässä oli helppo kertoa asioista juuri sellaisina kuin ne olivat - kenenkään ei tarvinnut pelätä muiden suhtautumista, koska kaikkien tilanne oli niin samankaltainen. Keskustelujen aikana ohjaajat olivat lähinnä kuuntelijan ja puheenvuoronjakajan roolissa ja muutenkin ohjaajat välttivät asiantuntijan asemaan asettumista.

Ryhmien toimiminen rinnakkain ja saman ohjaajan vetämänä mahdollisti tiedonkulun ryhmästä toiseen saumattomasti: tapaamisten teemoja oli mahdollista suunnitella toisiaan tukeviksi. Äidit saivat myös harvinaista ja tarpeellista positiivista palautetta pojistaan. Myös äideiltä itseltään saatu palaute oli pelkästään positiivista. He kertoivat saaneensa uusia näkökulmia vanhemmuuteensa, voimia arjessa jaksamiseen sekä omasta itsestään huolehtimiseen.

Jatkossa uusi vanhempien vertaistukiryhmä aloittaa toimintansa syksyn 2007 aikana. Ryhmä muodostuu tällä kertaa yläkoululla toimivan tyttöryhmän vanhemmista. Nuoriso-ohjaajan työpariksi vanhempainryhmään on lupautunut koulukuraattori.

Tuotettu Nuorten osallisuus -hankkeessa vuosina 2003–2007