Hyvä käytäntö: Rovaniemen seudun Oppilaan- ja opinto-ohjauksen polku -käytäntö

MITÄ? Rovaniemen seudun Oppilaan ja opinto-ohjauksen polun hahmottaminen aloitettiin Nivelkorjaamo -työskentelyllä, jossa kehittämiskohteena oli peruskoulusta jatkokoulutukseen siirtyvien nuorten tukitoimien kehittäminen.

MISSÄ? Rovaniemen seudun Oppilaan ja opinto-ohjauksen polku toteutettiin Rovaniemen kaupungin ja Ranuan kunnan alueella Lapin läänissä. Rovaniemen seudulla on asukkaita n. 62000. Nivelkorjaamotyöskentelyssä oli mukana yhteistyötahoina niin nuorisoteemaiset hankkeet kuin koulut, oppilaitokset ja muut nuorten parissa toimijat.

MILLOIN? Ensimmäinen Nivelkorjaamo pidettiin vuonna 2004 ja mallintamisvaiheessa vastuun otti ohjauksen kehittämishanke, jonka tavoitteena oli luoda toimiva ja yhtenäinen seudullinen peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppilaan- ja opinto-ohjauksen polku, joka on osa seudullista opinto-ohjauksen kokonaissuunnitelmaa. Malli on käytössä Rovaniemen seudun kouluissa.

MIKSI? Mallin kehittämisvaiheessa haluttiin kartoittaa eri toimijoiden työ Rovaniemen seudulla ja vähentää päällekkäisiä toimintoja, samalla tuotiin eri tahoja yhteisen toiminnan kautta saman pöydän ääreen ja luotiin uusia yhteistyöverkostoja. Nivelvaihetyöhön haluttiin saada yhtenäinen malli kaikkien koulujen ja oppilaitosten välille, jotta jokainen nuori löytäisi oman suuntansa ja voitaisiin paremmin ehkäistä nivelvaiheessa putoamista.

KENELTÄ LISÄTIETOJA? Rovaniemen seudun oppilaan- ja opinto-ohjauksen polusta lisätietoa sekä polun malli löytyvät Rovaseudun, Enontekiön ja Kittilän seudullisen Oppilas- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen kotisivuilta.

KUVAUS Rovaniemen seudun Oppilaan ja opinto-ohjauksen polku -käytännön KEHITTÄMISPROSESSISTA JA SAAVUTUKSISTA

Tavoitteena oli saada aikaan toimiva ohjauksen polku esikoulusta työelämään tai jatko-opintoihin. Mukana mallin kehittämisessä kunnista olivat Rovaniemi, Ranua, Kittilä ja Enontekiö. Rovaniemen seudulla työskentely aloitettiin Nivelkorjaamo -työskentelyllä, johon oli kutsuttu eri alojen ja tahojen ihmisiä. Nivelkorjaamovaiheessa huomattiin yhteiset tavoitteet ohjauksen kehittämisen hankkeen kanssa ja itse mallintamistyö tehtiin kyseisen hankkeen kautta. Mallia hahmotettiin myös seutufoorumeiden ja idearyhmien kautta. Idearyhmiä oli kolme: esiopetuksen ja alakoulun idearyhmä, yläkoulun idearyhmä ja lukion ja ammatillisen koulutuksen idearyhmä. Viimeisen ryhmän toimintaan osallistui myös osallisuushankkeen hankekoordinaattori. Ryhmissä ymmärrettiin muun muassa se, että tieto, avoin dialogi ja yhteistoiminta auttavat joustavien nivelvaiheiden syntymisessä ja tukemisessa.

Mallin avulla saatiin palveluista muodostettua saumaton kokonaisuus esikoulusta työelämään. Samalla tehtiin kokonaissuunnitelma (eri toimijoiden yhteistyönä) seudullisesta oppilaan- ja opinto-ohjauksesta. Suunnitelman pohjalta opintojen ohjausta ja opiskelijahuoltoa toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään. Mallissa kuvataan oppilaan/opiskelijan psykososiaalisen tuen, oppimisen ja opiskelun ohjauksen sekä ammatillisen ohjauksen tavoitteet, menetelmät ja sisältö sekä sovitaan yhdessä eri toimijoiden tehtävät ja vastuutus. Yhtenä tuotoksena on oikeudellisesti kestävän oppilaiden ja opiskelijoiden seurantajärjestelmän ja tietojen vaihdon käytännön selkiyttäminen ja luominen. Lisäksi määritellään oppilaan- ja opinto-ohjauksen tuloksellisuuden arvioinnin kannalta keskeiset tunnusluvut.

Tuotettu Nuorten osallisuus -hankkeessa vuosina 2003–2007