Oppilaskunnan oikeudellinen asema

Lainsäädäntöneuvos Matti Lahtinen Opetusministeriö Opetushallituksen ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n 8.3.2004 järjestämän seminaarin antia

 

1. Säännökset ja niiden perustelut

Lukiolaki (629/1998) ja hallituksen esitys 86/1997 vp 

31 §

 

Oppilaskunta

Jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään laissa tarkoitettua koulutusta, on opiskelijoista muodostuva oppilaskunta.

Oppilaskunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Oppilaskunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa 27 §:ssä säädetyissä asioissa.

 

Perustelut: Lukiokoulutuksessa opiskelijat kuuluvat oppilaskuntaa suoraan tämän säännöksen nojalla. Koulutuksen järjestäjä päättää oppilaskuntatoiminnan organisoimisesta kuten siitä, onko oppilaskunta yhteinen yhden tai useamman muun oppilaitoksen tai toimintayksikön kanssa. Nykyisin (ennen vuotta 1999) oppilaskunta ei ole pakollinen aikuislukioissa.

Oppilaskunta päättää itse toimintamuodoistaan ja -tavoistaan. 

27 §

 

Opiskelijoiden kuuleminen

 

Koulutuksen järjestäjän tulee varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen sekä kuulla opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä.  

 

Perustelut: ... Tällaisia päätöksiä olisivat muun muassa päätökset opetussuunnitelman hyväksymisestä ja muuttamisesta sekä työajoista. .... Opiskelijoiden osallistumista koulutuksen kehittämiseen voidaan edistää myös siten, että koulutuksen järjestäjän asettamaan johtokuntaan valitaan opiskelijoita edustavia jäseniä tai että opiskelijoille varataan muutoin mahdollisuus osallistua johtokunnan työskentelyyn. 

 

2. Oppilaskunnan oikeudellisesta asemasta

2. 1 Perustuslaki ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanotot

  • Perustuslain 13 §:n 2 momentin mukaan jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan.
  • Eduskunnan perustuslakivaliokunta on katsonut (PeVL 3/1997), että ylioppilaskunnan pakkojäsenyys on hyväksyttävissä perustuslain kannalta, kun ylioppilaskuntaa on vanhastaan pidettävänä osana itsehallinnon omaavaa yliopistoa ja koska sillä on merkittävä osuus yliopiston hallinnossa.
  • Yliopistolain 40 §:n 3 momentin mukaan ylioppilaskunnalla on itsehallinto. Ylioppilaskuntaa pidetään julkisoikeudellisena yhdistyksenä. Asemaan liittyy myös oikeus periä jäsenmaksuja ylioppilaskunnan jäseniltä.
  • Yliopistolain 40 §:n 4 momentin mukaan opiskelijoiden keskuudessa voi toimia osakuntia, joilla on itsehallinto. Myös osakuntaa pidetään julkisoikeudellisena yhdistyksenä. Osakuntien toimintaan osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen.
  • Eduskunnan perustuslakivaliokunta ei hyväksynyt (PeVL 74/2002) ehdotusta ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan pakkojäsenyydestä, koska ammattikorkeakoulun opiskelijakunta ei muodosta perinteistä osaa ammattikorkeakoulusta ja koska opiskelijakunnalle esitetyt tehtävät eivät muodostaneet sellaista julkista tehtävää, joka ylioppilaskunnilla on.

 

2.2 Lukion oppilaskuntaa koskeva tulkinta

  • Edellä esitetyt säännökset ja perustuslakivaliokunnan kannanotot huomioon ottaen lukion oppilaskuntaa ei voida pitää erillisenä julkisoikeudellisena yhdistyksenä, jolla olisi itsenäisen oikeushenkilön asema.
  • Lukion oppilaskunnan toimintaan voidaan soveltaa yhdistyslain (503/1989) rekisteröimättömiä yhdistyksiä koskeviin säännöksiin sisältyviä periaatteita.
  • Yhdistyslain 58 §:n mukaan rekisteröimätön yhdistys ei voi saada nimiinsä oikeuksia tai tehdä sitoumuksia eikä kantaa tai vastata. Rekisteröimättömän yhdistyksen puolesta tehdystä toimesta aiheutuneesta velvoitteesta vastaavat toimeen osallistuneet tai siitä päättäneet henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti.
  • Rekisteröimättömällä yhdistyksellä voi olla niin sanottua tarkoitusvarallisuutta, joka on yhdistykseen kuuluvien hallinnassa ja käytettävissä yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamiseen.
  • Oppilaskunnan toiminta voidaan järjestää yhdistyspohjaiseksi perustamalla erillinen yhdistys. Yhdistykseen liittyminen ja siihen kuuluminen on vapaaehtoista.